Lue keskustelun säännöt.
Meille tuli lasu
13.12.2017 |
Soitin ambulanssin, kun minun yleiskunto romahti. Tuli kai kivuton migreenikohtaus. Silmissä oli vihreitä sahanlaitavaloja, tärisin ja naama oli tunnoton. Ei ole ollut migreeniä, joten pelästyin.
Olemme maalaamassa ja paikkaamassa seiniä, joten meillä ei ole tauluja ja mattoja. Kolme lasta, joista nuorimmainen kerkesi siinä tohinassa repiä puhtaita vaatteita lattialle, joita olin kohtauksen tullessa viikkaamassa kaappiin. Mieheni ja lapseni pelästyivät myös, kun yhtä-äkkiä olin pyörtyä.
No tänään tuli kirje. Ensihoitajat ovat ilmoittaneet perheen lähemmästä tarkastelusta. Mies ei puhunut mitään, lapset pelästyneen oloisia, asunto epäsiisti eikä mattoja lattiassa, seinissä reikiä.
Pyydämme tarkastamaan perheen vuorovaikutustaidot.
Häh? En huomannut sanoa, että maalaamme seiniä, tai 1,5-vuotias auttoi pyykeissä.
Kommentit (241)
Olen vasta raskaana, mutta haluasin varautua mahdollisiin tuleviin lasuihin. Olen välillä ujohko, joten kiinnostaisi tietää.
-mies ei puhunut mitään --> olisiko pitänyt puhua ensihoitajille vai lapsille vai molemmille? Mitä tarkalleen olisi pitänyt sanoa? Riittääkö, jos toinen vanhemmista puhuu tuollaisella hetkellä, vai pitäisikö molempien puhua samat asiat vai eri asiat (mitä tarkalleen)? Kuinka pitkä on pisin sallittu aika olla hiljaa? Puoli minuuttia, minuutti? Jos ei keksi sanottavaa, voiko olkaa puhua ihan mistä tahansa? Esim. puutarhanhoidosta? Jos joutuu shokkiin tai lamaantuu onnettomuustilanteessa, kannattaako sitten vain lukea netistä jotain ääneen, kunhan ei vain ole hiljaa?
-lapset pelästyneen oloisia --> pitääkö valmentaa lapsia, että jos sattuu jotain ikävää, niin ei ikinä saa näyttää pelästyneeltä? Vai olisiko parempi viedä pelästyneet lapset pois näkyvistä, niin ulkopuoliset eivät näe heidän pelstymistään?
-asunto epäsiisti eikä mattoja lattiassa --> Mikä on sopiva siisteystaso niin, että on siistiä mutta ei ylisiistiä (ettei lapsille tule allergioita ja autoimmuunitauteja myöhemmin)? Ovatko matot vaadittavia peruselintarvikkeita? Onko joka huoneessa oltava vähintään yksi matto? Entä jos ei halua käyttää joka huoneessa mattoja? Onko ne kuitenkin pakko laittaa ja kuka ne ostaa, jos ei itse halua ostaa?
-seinissä reikiä --> pitääkö asunnon olla sataprosenttisen kiiltäväksi laitettu? Entä jos ei ole varaa asua uudenhulppeassa tai juuri remontoidussa asunnossa? Tuleeko lasu, jos seinäpinnat ovat 90-luvulta ja velvoitetaanko pintaremonttiin tai myymään asunto?
-pyydämme tarkastamaan perheen vuorovaikutustaidot --> huostaanotetaanko lapset, jos olen joskus uusien tuttavuuksien kanssa vähän hiljaisempi? Vai pitääkö minun muuttaa itseäni? Kannattaako kehittää tuollaisia tilanteita varten jokin ulkoaopeteltu puhekaava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
remonttiReiska kirjoitti:
Kun meillä maalattiin seiniä, olin lasten kanssa muutaman vuorokauden "evakossa" sukulaisten luona, ettei lasten tarvinnut olla remontin keskellä, ja haistella maalin käryä. Tultiin sitten takaisin kotiin, kun seinät olivat kuivuneet, ja maalaukseen liityvät jäljet siivottu. Oletteko te asuneet siinä remontin keskellä kokoajan lasten kanssa? Sillä jos joku asia sossua kiinnostaa, niin se, että pienet lapset eivät kyllä kuulu mihinkään remontin keskelle. Ja sen takia varmasti on myös se lasu tehty. Lapset eivät kuulu remontin keskelle. Se miten voit nyt asian korjata, niin näytät sossulle, että kämppä on kunnossa, ja kaikki hyvin. Jos taas kämppä ei ole vielä ole kunnossa, niin lähdette lastne kanssa "evakkoon" ja palaatte vaste sitten, kun kämppä on kunnossa, ja kerrot sossulle tämän.
Toi on periaatteessa fiksu juttu, itsekin toimisin noin. Se vain että kaikilla ei ole välttämättä mahdollisuutta viedä lapsia evakkoon, kaikilla ei ole sellaista sukulaispaikkaa tai varaa ottaa hotellia. Tietysti päiväsaikaan voisi viedä lapset pihalle, mutta entä joku yksinhuoltajaäiti?
Jo otsikko kertoo syyn ap: n reaktioon. Hän ja moni muukin käsittää lasu ilmoituksen perheeseensä tai itseensä kohdistuvana rikosilmoituksena. Yrittäkää nyt ymmärtää, että lasu ilmoitusta ei tehdä perheestä eikä vanhemmista. Se tehdään lapsesta, josta on herännyt huoli. Ap: lle eikä perheelleen tullut lasua, vaan hänen lapsistaan tehtiin ilmoitus.
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta raskaana, mutta haluasin varautua mahdollisiin tuleviin lasuihin. Olen välillä ujohko, joten kiinnostaisi tietää.
-mies ei puhunut mitään --> olisiko pitänyt puhua ensihoitajille vai lapsille vai molemmille? Mitä tarkalleen olisi pitänyt sanoa? Riittääkö, jos toinen vanhemmista puhuu tuollaisella hetkellä, vai pitäisikö molempien puhua samat asiat vai eri asiat (mitä tarkalleen)? Kuinka pitkä on pisin sallittu aika olla hiljaa? Puoli minuuttia, minuutti? Jos ei keksi sanottavaa, voiko olkaa puhua ihan mistä tahansa? Esim. puutarhanhoidosta? Jos joutuu shokkiin tai lamaantuu onnettomuustilanteessa, kannattaako sitten vain lukea netistä jotain ääneen, kunhan ei vain ole hiljaa?
-lapset pelästyneen oloisia --> pitääkö valmentaa lapsia, että jos sattuu jotain ikävää, niin ei ikinä saa näyttää pelästyneeltä? Vai olisiko parempi viedä pelästyneet lapset pois näkyvistä, niin ulkopuoliset eivät näe heidän pelstymistään?
-asunto epäsiisti eikä mattoja lattiassa --> Mikä on sopiva siisteystaso niin, että on siistiä mutta ei ylisiistiä (ettei lapsille tule allergioita ja autoimmuunitauteja myöhemmin)? Ovatko matot vaadittavia peruselintarvikkeita? Onko joka huoneessa oltava vähintään yksi matto? Entä jos ei halua käyttää joka huoneessa mattoja? Onko ne kuitenkin pakko laittaa ja kuka ne ostaa, jos ei itse halua ostaa?
-seinissä reikiä --> pitääkö asunnon olla sataprosenttisen kiiltäväksi laitettu? Entä jos ei ole varaa asua uudenhulppeassa tai juuri remontoidussa asunnossa? Tuleeko lasu, jos seinäpinnat ovat 90-luvulta ja velvoitetaanko pintaremonttiin tai myymään asunto?
-pyydämme tarkastamaan perheen vuorovaikutustaidot --> huostaanotetaanko lapset, jos olen joskus uusien tuttavuuksien kanssa vähän hiljaisempi? Vai pitääkö minun muuttaa itseäni? Kannattaako kehittää tuollaisia tilanteita varten jokin ulkoaopeteltu puhekaava?
Hyvin kiteytetty. Tähän se on nykyään menossa. Tokikaan en tiedä mitä ap:n tapauksessa tarinassa on taustalla, ehkä hän jättää jotain kertomatta. Mutta niin tai näin, sossu tsekkaa tilanteen ja se siitä.
Eihän nykyään voi enää edes elää normaalisti kodissa jos siellä pitäisi olla koko ajan tiptop. Tiskejä, pyykkejä, ei mattoja, ei tauluja? Johan on. Kuvitellaanpa että lapset sijoitetaan / huostaanotetaan. Onko siellä kohteessa kaikki aina paikallaan, ei ongelmia, ei elämisen jälkiä? Seinät primakunnossa? Ei riitoja? Millaiset ne vuorovaikutustaidot siellä ovat?
En ole ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä ja lapsetkin jo aikuisia mutta kyllä on mennyt holhoamiseksi nykyään. Kohta kai tehdään lasu kaikista toimeentulotuen hakijoistakin koska perhe on liian köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Meistä tehtiin kesällä lasu, kun "ryypättiin ja jätettiin lapsi yksin kotiin baariin lähtiessä". Kiireellisenä. Sossut olivat oven takana poliisien kanssa keskellä yötä. Siinä vähän ihmettelivät sekä lasta hoitamassa olleet isovanhemmat että sossun tädit.
Naapurikyylältä oli jäänyt näkemättä, että isovanhemmat tulivat, ja jostain syystä se takapihalla ruoan kanssa nautittu yksi olut oli muuttunut ryyppäämiseksi. Baarissa kyllä olimme silloin myöhemmin yöllä, mutta sitä yhtä olutta lukuunottamatta joimme kaiken terassilla tai baarissa ja yöksi menimme hotelliin eikä lapsi nähnyt meitä ennen kuin olimme taas selviä.
Tiedän kuka lasun teki. Tai arvaan. Naapurissa asuu keski-ikäinen täti, joka puuttuu ihan kaikkien asioihin. Kaikki hoitavat lapsensa hänen mielestään väärin ja hän kokee asiakseen olla joku naapuripoliisi. Lapseton mielenterveysongelmien takia sairaseläkkeellä oleva vanha piika. Ei kai ole muuta tekemistä.
Ei teistä tehty. Olette aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vasta raskaana, mutta haluasin varautua mahdollisiin tuleviin lasuihin. Olen välillä ujohko, joten kiinnostaisi tietää.
-mies ei puhunut mitään --> olisiko pitänyt puhua ensihoitajille vai lapsille vai molemmille? Mitä tarkalleen olisi pitänyt sanoa? Riittääkö, jos toinen vanhemmista puhuu tuollaisella hetkellä, vai pitäisikö molempien puhua samat asiat vai eri asiat (mitä tarkalleen)? Kuinka pitkä on pisin sallittu aika olla hiljaa? Puoli minuuttia, minuutti? Jos ei keksi sanottavaa, voiko olkaa puhua ihan mistä tahansa? Esim. puutarhanhoidosta? Jos joutuu shokkiin tai lamaantuu onnettomuustilanteessa, kannattaako sitten vain lukea netistä jotain ääneen, kunhan ei vain ole hiljaa?
-lapset pelästyneen oloisia --> pitääkö valmentaa lapsia, että jos sattuu jotain ikävää, niin ei ikinä saa näyttää pelästyneeltä? Vai olisiko parempi viedä pelästyneet lapset pois näkyvistä, niin ulkopuoliset eivät näe heidän pelstymistään?
-asunto epäsiisti eikä mattoja lattiassa --> Mikä on sopiva siisteystaso niin, että on siistiä mutta ei ylisiistiä (ettei lapsille tule allergioita ja autoimmuunitauteja myöhemmin)? Ovatko matot vaadittavia peruselintarvikkeita? Onko joka huoneessa oltava vähintään yksi matto? Entä jos ei halua käyttää joka huoneessa mattoja? Onko ne kuitenkin pakko laittaa ja kuka ne ostaa, jos ei itse halua ostaa?
-seinissä reikiä --> pitääkö asunnon olla sataprosenttisen kiiltäväksi laitettu? Entä jos ei ole varaa asua uudenhulppeassa tai juuri remontoidussa asunnossa? Tuleeko lasu, jos seinäpinnat ovat 90-luvulta ja velvoitetaanko pintaremonttiin tai myymään asunto?
-pyydämme tarkastamaan perheen vuorovaikutustaidot --> huostaanotetaanko lapset, jos olen joskus uusien tuttavuuksien kanssa vähän hiljaisempi? Vai pitääkö minun muuttaa itseäni? Kannattaako kehittää tuollaisia tilanteita varten jokin ulkoaopeteltu puhekaava?
Hyvin kiteytetty. Tähän se on nykyään menossa. Tokikaan en tiedä mitä ap:n tapauksessa tarinassa on taustalla, ehkä hän jättää jotain kertomatta. Mutta niin tai näin, sossu tsekkaa tilanteen ja se siitä.
Eihän nykyään voi enää edes elää normaalisti kodissa jos siellä pitäisi olla koko ajan tiptop. Tiskejä, pyykkejä, ei mattoja, ei tauluja? Johan on. Kuvitellaanpa että lapset sijoitetaan / huostaanotetaan. Onko siellä kohteessa kaikki aina paikallaan, ei ongelmia, ei elämisen jälkiä? Seinät primakunnossa? Ei riitoja? Millaiset ne vuorovaikutustaidot siellä ovat?
En ole ollut lastensuojelun kanssa tekemisissä ja lapsetkin jo aikuisia mutta kyllä on mennyt holhoamiseksi nykyään. Kohta kai tehdään lasu kaikista toimeentulotuen hakijoistakin koska perhe on liian köyhä.
Höpö juttuja. Meillä käy sossu vähintään kerran vuodessa. Erinäinen määrä muitakin viranomaisia. Ihan tavallinen koti meillä on. Ei ole aina kaikki täydellistä. Sellaista normaalia elämisen jälkeä enkä koko ajan kulje siivousrätti kourassa. Sosiaalityöntekijä on sanonut, että olisi huolissaan, jos lapsiperheessä olisi liian siistiä. Ei ole kukaan kyseenalaistanut kykyämme vanhempina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse käyttäydyn omituisesti jos tulee sairauskohtaus tai jokin sairaus vaivaa.
Miehesi käytös ymmärrettävää.
Kaikki menee hyvin siellä lasussa, puhu rehellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairastanut migreeniä noin 40 v. Noin 20 vuoden ajan säryllistä, sen jälkeen oireillut toisin; näkökenttäpuutoksia, puheen puuroutumista, raajojen puutumista. Ei särkyä missään vaiheessa.
Ilman muuta ap.noilla oireina päivystykseen kun tulevat ensi kertaa, kyseessä kun olisi voinut olla esim.TIA, aivoinfarkti jne. Eli ihan oikein toimittu kun on soitettu ambulanssi.
Miten jatkossa? Onko sinulla nyt varattuna aika neurologille? Neurologiko tuon diagnoosin asetti?
T. 48
Ap,n oireet oli sahalaita silmissä ja meinasi pyörtyä. Jaksoi itse soittaa ambulanssin. Ihan hyvin olisi voinut mennä omalla autolla tai taxilla päivystykseen. Turhaa soitettu ambulanssi paikalle.
Ihme jankkaamista. Tarkoituksella jätät mainitsematta alun perin mainitun kasvojen tunnottomuuden, yleiskunnon romahduksen ja tärinän.
Ja todellako olet sitä mieltä, että pyörtymäisillään olevan ihmisen pitäisi ensi sijassa hankkiutua auton rattiin?
Kerrotko vielä, minkä asteinen terveydenhoitoalan koulutus itselläsi on, kun teet näin vankkoja diagnooseja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on lasu? Lasolista oon kuullut samoin vasu ja masu on tuttuja mutta lasu on ihan uus juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläisiä turhia ilmoituksi ja ensihoitajilta vielä. Ehkä mieskin oli pelästynyt ja siksi oli hiljaa. AP
Kun tulet tänne varta vasten ilmoittamaan, että lasu on aiheeton, niin se laittaa miettimään, ettei se todellakaan ole ollut turha.
Näin vanhempana, jo useamman vuosikymmenen sossuja nähneenä ihmisenä voin sanoa, että juuri tämä ajattelutapa on nykytilanteen ongelma. Tuo yo. väite on nimittäin sukua kaikenlaisen yksityisyydensuojan murtamisyritysten puolustelemiselle sillä, että "eihän kunnon ihmisellä ole mitään salattavaa".
Yhteiskunta on vaarallisella tiellä, ja ajattelun vapaus on todella paljon kaventunut siitä, mitä se oli vaikka 80-luvulla, vaikka silloin sentään oli suomettuminen ym. ilmiöt vielä olemassa. Mutta silloin ei ollut nykyistä massiivista digikoneistoa, johon saadaan koko ihminen tekemisineen vangittua kehdosta hautaan, ja kiusanteon ja vainoamisen mahdollisuudet ovat rajattomat.
Ei voi kuin sanoa, että lasu on kuin huono lotto, jossa useimmat nykyisin voittavat vähän väliä. Se on vallankäyttöä, jossa tekijä arvottaa itsensä korkeammalle päästessään tekemään lasun jostain eli laskemaan siten kanssaeläjän arvoa. Onneksi ei enää tarvitse tehdä lapsia tällaiseen maailmaan.
Paljon viisaita sanoja ja näin tunnen itsekkin.
Nuorin on 14 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kun yrittää kasvattaa lapsia, saa olla varuillaan. Kuka tahansa hullu voi tehdä lasun vaikka ihan vittuillessaan. Sen jälkeen vietät sitten muutaman kuukauden sossun syynättävänä. Hyi saatana.
Jos ei ole oikeaa syytä lasuun niin silloin on vain se yksi tapaaminen.
Ei ole vaan aina kaksi. Toimistossa ja kotona.
Miten ensihoitajat ovat voineet arvioida perheen vuorovaikutustaidot huonoksi tuossa ajassa? Kun mies ei ole puhunut? Eikä lapset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli koti kerran aivan kaaoksessa, siis oltiin vasta muutettu ja osa tavaroista oli lasten toimesta purettu pitkin lattioita. Säkeistä kaivettu kaikki lattioille, laatikoista purettu tavaraa hujan hajan, etsivät siis tiettyjä lelujaan. Meillä ei näyttänyt siltä, että olisimme olleet muuttaneet vasta, vaan ailtä, että eläisimme jossain himohamstraajien kaltaisessa kodissa.
Emme selitelleet mitään vaan keskityimme vain siihen, miksi he tulivat. Auttoivat miestä ja sillä ohi. Ei tullut lasua, vaikka eivät tienneet muuttopuuhista. Mutta me käyttäydyimme muuten normaalisti, selitin lapsille miksi he tulivat, mitä tekevät ja mikä iskällä on. Meillä nuorempi oli silloin vajaa vuoden ikäinen ja vanhempi 3v.
Sulle edellinen että kaikki ei pysty siihen eikä tarvitse pystytäkään.
Ilmeisesti et ollut kovin järkyttynyt.
Tuo on kyllä varmasti provo, niin uskomatonta tekstiä. Lasu voidaan tehdä jos on soitettu 112 mutta ei yleensä kyllä tehdä ei ole jotain todella outoa esim. tulla keskelle jotain väkivalta tilannetta tai koti olisi jotenkin todella oudon epäsiisti. Sori vaan en todellakaan usko että mattojen tai taulujen puuttuminen kiinnostaa sossuja tai itseasiassa tiedän, että ei kiinnosta.
Voisi olla hyvä jos kiinnostaisikin enemmän nimittäin sittenhän sossu voi osoittaa lisää rahoja perheelle sisustamiseen jos se on niin tärkeää lasten kannalta. Ihan alkoi huvittamaan. Entä jos ei tykkää tauluista sanooko sossu: "kyllä se nyt on vain tauluja oltava seinillä lasten vuoksi" No siitä sitten sossu tulee itse vaan naulaamaan niitä jos haluaa.
Seinissä reikiä? Hmm. siis millaisia. Minun mielestä olisi nimittäin aika kiva jos sossu vaatisi vaikka kiinteistön korjaamaan tuon edellisen asukkaan tekemät taulujen reiät! Tosi hyvä idea. Meille se ei kuulu.
Ensihoitajat toimivat lain mukaan. Heräsi huoli -> tehtiin lastensuojeluilmoitus -> Tutkitaan ja tarvittaessa hutkitaan.
Mikäli kaikki on OK, niin pikku tilannekartoituksen jälkeen todetaan, että ei aiheuta jatkotoimenpiteitä ja kaikki jatkavat elämäänsä entiseen malliin.
Ilmeisesti jotain pikku hässäkkää kuitenkin on, kun tällä tavalla asiaan reagoit?
Ap jankkaa jostain kodin karuudesta tms kun lasu tuli siitä, että miehesi käyttäytyi oudosti!
Tajuatko nyt? Ei puuttuvat matot tai tyhjät seinät vaan outo isä huolestutti muita.
Luulivat varmaan, että on joku despoottijoka pitää perhettä vankina eikä anna vaimon edes sisustaa.
Hyvä että näihin ongelmakoteihin puututaan nykyään herkästi. Aloitttajan kertomus on varmasti aika kaunisteltu ja todellakin hänen omansa. Tämä kummallinen kohtaus on saattanut johtua huumeista ja on erittäin hyvä että ulkopuoliset ovat laittaneet asian eteenpäin.
Eikö se ole ihan normaali reaktio, että perhe pelkää, jos äiti saa yhtkkiä jonkun terveydellisen kohtauksen, jollaista ei aiemmin ole ollut?
Ap:lle sen verran, että jotkut remonttiainekemikaalit voivat olla aika tujuja, niillä saattaa olla tekemistä kohtauksen kanssa. Kannattaa huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta.