Lue keskustelun säännöt.
Mies tahtoi koiranpennun ja nyt ei jaksakaan sitä! Mitä hittoa? Onko koiranomistajia paikalla?
11.12.2017 |
Koira on sekarotuinen, 1.10.2017 syntynyt. Mies itse mankui koiraa ikuisuuden, koska hänen lapsuudenkodissaan koiria oli. Kuulemma se on ihmisen paras ystävä, paras mahdollinen lenkkiseura, tekee talosta kodin ja antaa hänestä esimakua sille, minkälaista olisi meillä perheenä lasten kanssa. Nyt ei siis ole lapsia enkä tämän nähtyäni varmaan kyseisen miehen kanssa hankikaan. Mies ei tee koiran eteen yhtään mitään. Se ei ole vieläkään sisäsiisti, koska kukaan ei ehdi jatkuvasti viemään sitä ulos. Tai ei EHDI, mies ei VIITSI vaikka ehtisikin.
Saakeli kun nyppii. Mies ei tee koiran eteen mitään. Hyvä että muistaa edes ruokkia sitä miljoonannen muistutuskerran jälkeen. Ei todellakaan käy lenkeillä koiran kanssa. Ei osta sille ruokaa eikä leluja. Kaikki on minun vastuulla. Joskus pakotettuna lähtee lenkille mukaan, muttei ikinä itse vie sitä itsenäisesti ulos. Vaikka niin koiran piti olla paras mahdollinen lenkkiseura?? Mies ei oikeasti ole ennen vaikuttanut millään tapaa itsekkäältä, joten mielestäni tätä ei voinut ennustaa ennen koiran hankkimista. Nyt tosin ajattelen, ettei mies huolehtisi mahdollisista lapsistakaan, kun ei huolehdi koirastakaan, jota mankui ikuisuuden!
Kyllä se koiraa rakastaa. Aina on sylittelemässä ja lässyttämässä sille. Mitään järkevää ei vaan voi tehdä sen kanssa. Ei lenkittää, ei kouluttaa. Minulla ei edes ole kokemusta koirista kuten hänellä! En mä koiraa osaa kouluttaa ja olen tästä miehelle monesti huutanut. Ei mitään vaikutusta. Neuvokaa millä saan tähän tilanteeseen muutosta? Onko koiraihmisiä linjoilla? Koirasta EI olla luopumassa!! Mieskin rakastaa sitä ja niin toki minäkin. Minua vaan pelottaa, mitä tästä tulee, kun koiran rodut ovat aika vaikeat, rotikkalabbis. Meillä ei ole varaa mihinkään ammattikouluttajaan ja mies varmaan osaisi kouluttaa koiraa jos vaan viitsisi. Minä se olen se pälli, jolla koirista ei ole kokemusta. En myöskään jaksaisi kantaa kaikkea vastuuta ja rahanmenoa yksin, kun se oli alunperin mies, joka koiran mankui.
Kommentit (67)
Nyt sun kannattaa miettiä:
A. Haluatko lapsia?
B. Milloin?
C. Ala jo heti tehdä suunnitelmaa sitä varten.
Nykyisen miehesi kanssa ei kannata lapsia tehdä. Tulet katkeroitumaan, koska joudut hoitamaan kaiken yksin. Jos haluat lapsia niin ero on ainoa vaihtoehto.
Sitä ennen, anna miehelle mahis hoitaa koiraa kahden viikon ajan. Jos ei hoida, koira jollekin, joka hoitaa. Koska sitten kun sinä jätät miehen, jää koira hoitamatta. Ja ero tuosta ennen pitkää tulee, jos todella haluat lapsia. Uutta puolisoa ei noin vain välttämättä löydy. Vuodet vierivät nopeasti, elämää ei kannata haaskata. Koira ansaitsee parempaa, ja niin ansaitset sinäkin ap. Olet jo pahemman kerran opettanut miehelle, että hänen ei tarvitse kantaa vastuuta päätöksistään. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viekää Musti piikille. Mitä sitä ressaamaan...
Kaksi vaihtoehtoa:
- koska mies ei ota vastuuta, otat sinä sen. Luet koiran koulutuksesta, menet kurssille, haet apua kokeneilta kasvattajilta. Iso tehtävä! Opettelet koiran koulutuksen ja toteutat sen.
- annatte koiran uuteen kotiin.
Niin, olisitte käyttäneet kondomia, ei tää oo vaikeeta.
Ajattelin tällai kummankin rodun edustajia omistaneena kertoa, että molemmissa on aikamoista osaamista paikkojen tuhoamisen suhteen. Meidän rotkula pisteli aikanaan 9 kk ikäisenä (koira)sohvan atomeiksi, ihan vaan koska sitä tylsistytti. Sen kanssa treenattiin siihen aikaan aktiivisesti sekä pk-jäljen että -haun pohjia, lenkkeiltiin muutama tunti päivässä metässä jne. Ja silti tuhosi kaikenlaista. Labbikset ovat syöneet joskus seinään ison reiän. Tutuilta olen kuullut paljon pahempaa. Että en suosittele pitämään tuollaista koiraa virikeköyhässä ympäristössä, tai sitä ympäristöä ei kohta enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti miehen lapsuudenkodissa oli koira, jonka joku muu hoiti? Mun eka koira tuli hieman samalla tavalla kuin teille. Oli tosin aikuinen koira ja tuli miehen sukulaiselta. Kun koiran meille otin, niin olin valmis siihen että se on mun koira. No niinhän siinä kävi, että mies mitään hoitanut saati olisi osannut (vaikka lapsuudenperheellä oli koiria jatkuvasti). Lenkitti pyynnöstä. Eli sun pitäisi päättää alatko koiranomistajaksi (kenen nimi on kauppakirjassa? Jos miehen, niin ostat koiran mieheltä.) vai luovutteko koirasta? En usko, että mies sitä alkaa hoitamaan. Ei todennäköisesti osaa ja kun hänelle selviää miten paljon siihen menee työtä, niin ei jaksa.
Ei tuon ikäinen koira ole sisäsiisti. Eikä tuon ikäistä saa lenkittää pitkästi. Eihän se ole ehtinyt olla teillä kuin muutaman viikon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania nää sekarotuisten teetättäjät. Rahat vaan pois tyhmiltä kenen on "pakko" saada koira.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin tällai kummankin rodun edustajia omistaneena kertoa, että molemmissa on aikamoista osaamista paikkojen tuhoamisen suhteen. Meidän rotkula pisteli aikanaan 9 kk ikäisenä (koira)sohvan atomeiksi, ihan vaan koska sitä tylsistytti. Sen kanssa treenattiin siihen aikaan aktiivisesti sekä pk-jäljen että -haun pohjia, lenkkeiltiin muutama tunti päivässä metässä jne. Ja silti tuhosi kaikenlaista. Labbikset ovat syöneet joskus seinään ison reiän. Tutuilta olen kuullut paljon pahempaa. Että en suosittele pitämään tuollaista koiraa virikeköyhässä ympäristössä, tai sitä ympäristöä ei kohta enää ole.
Meillä on kaikki koirat tehneet tuossa iässä tuhoja, oli virikkeitä tai ei, roduista huolimatta. Mennyt kaikilla ohi muutamassa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihania nää sekarotuisten teetättäjät. Rahat vaan pois tyhmiltä kenen on "pakko" saada koira.
Tyhmiltä? Ylijalostuksen tuotokset jotenkin parempia? Oletko ollut jalostustoiminnassa mukana, aika likaista peliä sekin, raha puhuu niissä piireissä.
Eiköhän molemmissa ole puolensa.
Ihan oikeasti kannattaa nyt luopua siitä jos se on jo tässä vaiheessa noin vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko noin avuttomia ihmisiä olla? Tuon ikäisen koiran tarvi olla sisäsiisti eikä vielä lenkittää!!! Rokotukset täytyy olla kunnossa ennenkö viedään pitkin kyliä! Koira ollu jonkun viikon niin nyt jo ongelmia. Antakaa se pois pliis..ja vähän fiksuimmille kiitos!!
Antakaa koira pois. Sen jälkeen kannattaa luopua miehestä, JOS sulla on halu hankkia lapsia jossain vaiheessa, sillä olet ihan oikeassa: näin mies tulee "hoitamaan" lapsiakin. Hyvä kun selvisi nyt. Koirasta voi luopua, mutta lapsista ei. Rakkaudella koiraan ei pitkälle pötki, sitä kun pitää kasvattaa ja hoitaakin. Kaikkein vähiten se lässytystä kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mies mankuu? Munkin mies mankui joo koiraa ja sitä että alettais kasvattaa kannabista meidän vaatekomerossa, mutta se oli silloin 20 ja itse olin 19. En todellakaan suostunut näihin mankumisiin. Ei kai kukaan yli 25v mies enää "mangu" mitään? Jos mankuu, niin mieslapsi vaihtoon vaan. Oikeasti suosittelen sulle, että lähdet ja jätät miehesi huolehtimaan mankumastaan koirasta.
Olin pennun kanssa metsässä juuri. Koira on rakas molemmille meistä, vaikka vaan minä siitä käytännössä hulehdin. Mies tosiaan mankui koiran meille ja perusteli osaavansa kouluttaa sen. Hän valitsi koiran, koska tahtoi koiran olevan koiran kokoinen. Heillä on kotona ollut koiria aina, joten uskoin hänen tietävän mihin ryhtyy. En tajua miten koiraihminen voi olla noin pihalla pennun tarpeista. No varmaan joo vanhemmat ja siskot ovat koiraa passanneet samalla, kun mies on vaan saanut ottaa kivan hellimisosuuden.
Tykkään minäkin koirista, minulla ei vaan ole niistä kokemusta. Labbis vielä kai on leppoisa, mutta pelkään koiran rotikkaosuutta. Se myös näyttää lähes puhdasrotuiselta rotikalta vaikka puoliksi on labbis. Tosin ei kai ulkonäkö mitään kerro. Luonne on se mitä pelkään. Pentu esim. puree ihan koko ajan ja ihan kuin vihaisena vaikka leikkiä se kai on. Olen monesti huutanut miestä auttamaan, kun pentu puree. Ei se auta. Kuulemma mun täytyy pystyä itse laittamaan pieni koiranpentu kuriin.
ap
Pentu tuhoaa kaiken. Tuhoaa ovet, seinät, sohvat, tavarat. Sitä täytyisi koko ajan vahtia. Miehestä ei ole siihenkään. Hän vaan huutaa kuin palosireeni, kun pentu on tuhonnut taas jotain. Luin netistä tuon tuhoamisen olevan noille roduille ominaista. Voi prkl, mies muka tunsi rodut ja se sopi hänestä meille?? Olen yrittänyt opiskella koiran koulutuksesta, olen lenkittänyt pentua enemmän ja keksinyt aivotyötä sille. Tunnen olevani yksin tässä ja lähtökohtaisesti aivan taidottomana. Olenkin ylpeä siitä, että olen yksin saanut pennun tuhoamista vähennettyä paljon noilla keinoilla. En silti tiedä selviänkö tästä yksin ja saanko pennusta täyspäistä aikuista koiraa leivottua.
ap
Just tuon takia pelkään hankkia koiraa. Ensin halutaan ja sitten "ei kiinnosta" 😔
Mun poikaystävä on koiraa haaveillut iät ja ajat. En ole suostunut koiran hankinkaa kumpikaan ei osata kouluttaa, sitten kun harkitsemme koiran ottamista toivon että käymme koira koulutuskurssin tai opiskellaan millasta koiran kanssa eläminen olisi. En halua koiraa vaa siksi toinen haluaa ja ei kuitenkaan osaa kouluttaa (kuten en minäkään) haluan oppia ottamaan ison vastuuden koirasta.
Pitää harkita tarkkaa koiran ottamista kuten vauvojen kanssa. Niiden seurassa pitää olla paljon seuraa ja hoivaa...
Joko tämä "mies" on täysi-ikäinen vai oletko vampannut jonkun 16vee amisjätkän rattopojaksi?
Ei, ei, ei, ei.
Mä rakastan koiria, mutta tajuan olla ottamatta sellaista kun tiedän oman laiskuuteni lenkkeilyn kanssa ja myös huonon rahatilanteen jos tarvitsisi lääkäriä. Sapettaa tuollainen äijä joka mankuu koiraa eikä osaa tuon vertaa ajatella nokkaansa pidemmälle. Kuinka laiska on jos ei edes ruokkia jaksa?!
En voi toisaalta sanoa olevani yllättynyt. Eräs tuntemani mies on suunnilleen yhtä laiska kissansa kanssa vaikkei sitä tarvitse edes ulkoiluttaa. Jos eläimiä ottaa, niistä huolehditaan kunnolla, piste.
Mies halusi siis vain rusinat pullasta?
Koira parempaan kotiin ja mies vaihtoon. Älä tee lapsia tollasen mieslapsen kanssa, käy niiden kanssa vielä samalla tavalla.