Luin noita synnytysjuttuja, ja tulin iloiseksi taas siitä etten koskaan tehnyt lasta
On kiva kun voi käydä kakalla normaalisti, ja nauttia seksistä. Muutenkin on herkkä läpipasko, niin sitten vielä tuollaiset vaivat päälle.. ja kuinka "jäi vain ongelma ilmavaivojen kanssa" .. työkaverit varmaan avokonttorissa tykkäis kun mätä kananmuna haisisi koko ajan.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Synnytyshän ei ole ainoa asia missä voi ns.vammautua.Ihmiselle voi käydä huonosti liikenteessä, joku hullu voi käydä kimppuun, sairaus voi tulla kenelle tahansa.Mut ei kerrota tätä ap:lle.Jos se kuulee tämän se ei jaksa elää.
En voi valita tiettyjä asioita, ulos on mentävä ja tien yli käveltävä. Mutta minulla on vapaus valita synnytänkö.
Vierailija kirjoitti:
Kolme voimaannuttavaa synnytystä takana. Yhdestä toipumista hidasti vain anemia, toisissa ei niin mikään. Kolme ihanaa lasta!
Voimaannuttava? Miten synnytys voisi olla voimaannuttava? Sehän vie voimia.
Heh, kiva ketju. Mä en ole synnyttänyt, enkä vanhakaan ole vielä (vähemmän vuosia 20een kuin 30een). Rinnat roikkuvat melkein navan tasossa, kakka pitää helpottaa ulos vaginan kautta, ja kohdunsuu on heti vaginan suuaukolla.
Meitä joitakin siunataan :)
Kai nyt jokainen ymmärtää, että on äärimmäisen harvinaista saada tällaisia vaivoja?
Mutta jos ei nyt ylipäänsä halua lapsia, niin sehän on ihan ok.
Näiden kauhukertomuksien perusteella ei kuitenkaan kannata valintaansa tehdä.
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Ilman muuta valinnat vaikuttaa elämään. Mulla kaksi ikäistäni, viisikymppistä työtoveria, synnyttymättömiä, minulla kaksi lasta. Toinen on todella hyväkuntoinen, urheilee, erittäin vähän mitään vaivoja. Viettää liikkuvaa elämää miehensä kanssa, ulkoilevat luonnossa, harrastavat laajalti kulttuuria. Toinen jatkuvasti sairauslomalla, syö selkävaivojen vuoksi hyvin vahvoja särkylääkkeitä, mikään ei tunnu auttavan. Muiden vaivojen lisäksi paljon synnytyselinvaivoja, kohtua kaavittu useampaan otteeseen, lopulta poistettiin josta vastaavia komplikaatioita kuin alatiesynnytyksistä täällä pelotellaan saatavan. Hänellä aina ollut varsin paljon ylipainoa ja masennusta, yksinäinen ihminen. Itse kahden alatiesynnytyksen jälkeen palauduin ihan ennalleni, rinnat ei roiku enempää kuin viisikymppisillä yleensäkään, alapää toimii. Elämä vireää, elämänlaatu hyvä terveyden ja hyvien ihmissuhteiden vuoksi, noihin ihmissuhteisiin kuuluu miehen lisäksi lapseni, jo nuoria aikuisia ja heidän kumppaninsa. Näin keski-ikäisenä näkee kuinka monella lailla siihen omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa: oma asenne on tärkeä, jääkö kiinni negatiiviseen, pelkääkö kaikkea vai suhtautuuko rohkeasti ja positiivisesti elämään. Ja toinen tärkeä juttu: miten pitää huolta terveydestään: kuinka syö, juo ja liikkuu, jääkö makaamaan ja keräämään kiloja vai pitää itsensä myös fyysisesti mahdollisimman terveenä.
Vierailija kirjoitti:
Kolme voimaannuttavaa synnytystä takana. Yhdestä toipumista hidasti vain anemia, toisissa ei niin mikään. Kolme ihanaa lasta!
voimaannuttavaa.....?
Olitko heikko ennen synnytystä, ja sen jälkeen voimanainen?
Mulla ei ole lasta, mutta silti kohtu on laskeutunut ja pimppi tummunut :( Tosin en harrasta seksiä joten ihan sama :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Ilman muuta valinnat vaikuttaa elämään. Mulla kaksi ikäistäni, viisikymppistä työtoveria, synnyttymättömiä, minulla kaksi lasta. Toinen on todella hyväkuntoinen, urheilee, erittäin vähän mitään vaivoja. Viettää liikkuvaa elämää miehensä kanssa, ulkoilevat luonnossa, harrastavat laajalti kulttuuria. Toinen jatkuvasti sairauslomalla, syö selkävaivojen vuoksi hyvin vahvoja särkylääkkeitä, mikään ei tunnu auttavan. Muiden vaivojen lisäksi paljon synnytyselinvaivoja, kohtua kaavittu useampaan otteeseen, lopulta poistettiin josta vastaavia komplikaatioita kuin alatiesynnytyksistä täällä pelotellaan saatavan. Hänellä aina ollut varsin paljon ylipainoa ja masennusta, yksinäinen ihminen. Itse kahden alatiesynnytyksen jälkeen palauduin ihan ennalleni, rinnat ei roiku enempää kuin viisikymppisillä yleensäkään, alapää toimii. Elämä vireää, elämänlaatu hyvä terveyden ja hyvien ihmissuhteiden vuoksi, noihin ihmissuhteisiin kuuluu miehen lisäksi lapseni, jo nuoria aikuisia ja heidän kumppaninsa. Näin keski-ikäisenä näkee kuinka monella lailla siihen omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa: oma asenne on tärkeä, jääkö kiinni negatiiviseen, pelkääkö kaikkea vai suhtautuuko rohkeasti ja positiivisesti elämään. Ja toinen tärkeä juttu: miten pitää huolta terveydestään: kuinka syö, juo ja liikkuu, jääkö makaamaan ja keräämään kiloja vai pitää itsensä myös fyysisesti mahdollisimman terveenä.
Äläpä arvostele ihmisiä sen perusteella mitä näet. Sinä et tiedä työkavereidesi elämästä kuin pintaraapaisun.
Äläkä leuhki terveydelläsi tai roikkumattomilla rinnoillasi. Saatat huomispäivänä saada rintasyöpädiagnoosin, minkä jälkeen sulla on yksi tai ei yhtään rintaa. Tai makaat pari metriä maata päälläsi.
Elämä ei ole oikeudenmukaista, eikä mikään ole varmaa paitsi epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Mustakin on kiva kun voi käydä kakalla normaalisti, ja nauttia seksistä. Mulla on silti myös lapsi. <3
Sama täällä, 4 lasta. Mutta eipä se lohduta niitä, joilla on ollut huono tuuri ja - ehkäpä - huonot avustajat paikalla.
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mahtavaa elämää, kun pitää vauvapalstalla provota.
Saa vauvapalstalla joskus - tietenkin vain poikkeuksellisesti - käsitellä myös vauvoihin ja niiden saantiin liittyviä kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Ilman muuta valinnat vaikuttaa elämään. Mulla kaksi ikäistäni, viisikymppistä työtoveria, synnyttymättömiä, minulla kaksi lasta. Toinen on todella hyväkuntoinen, urheilee, erittäin vähän mitään vaivoja. Viettää liikkuvaa elämää miehensä kanssa, ulkoilevat luonnossa, harrastavat laajalti kulttuuria. Toinen jatkuvasti sairauslomalla, syö selkävaivojen vuoksi hyvin vahvoja särkylääkkeitä, mikään ei tunnu auttavan. Muiden vaivojen lisäksi paljon synnytyselinvaivoja, kohtua kaavittu useampaan otteeseen, lopulta poistettiin josta vastaavia komplikaatioita kuin alatiesynnytyksistä täällä pelotellaan saatavan. Hänellä aina ollut varsin paljon ylipainoa ja masennusta, yksinäinen ihminen. Itse kahden alatiesynnytyksen jälkeen palauduin ihan ennalleni, rinnat ei roiku enempää kuin viisikymppisillä yleensäkään, alapää toimii. Elämä vireää, elämänlaatu hyvä terveyden ja hyvien ihmissuhteiden vuoksi, noihin ihmissuhteisiin kuuluu miehen lisäksi lapseni, jo nuoria aikuisia ja heidän kumppaninsa. Näin keski-ikäisenä näkee kuinka monella lailla siihen omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa: oma asenne on tärkeä, jääkö kiinni negatiiviseen, pelkääkö kaikkea vai suhtautuuko rohkeasti ja positiivisesti elämään. Ja toinen tärkeä juttu: miten pitää huolta terveydestään: kuinka syö, juo ja liikkuu, jääkö makaamaan ja keräämään kiloja vai pitää itsensä myös fyysisesti mahdollisimman terveenä.
Äläpä arvostele ihmisiä sen perusteella mitä näet. Sinä et tiedä työkavereidesi elämästä kuin pintaraapaisun.
Äläkä leuhki terveydelläsi tai roikkumattomilla rinnoillasi. Saatat huomispäivänä saada rintasyöpädiagnoosin, minkä jälkeen sulla on yksi tai ei yhtään rintaa. Tai makaat pari metriä maata päälläsi.
Elämä ei ole oikeudenmukaista, eikä mikään ole varmaa paitsi epävarma.
Sitä paitsi törkeää kirjoittaa tuollaisella tarkkuudella toisen sairauskertomusta tai elämäntapaa. Edes anonyymipalstalla. Sinulle ei kukaan kerro asioitaan, kun paljastuu millainen omahyväinen, pahansuopa juorunpesä olet. Ja se paljastuu, usko pois!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Ilman muuta valinnat vaikuttaa elämään. Mulla kaksi ikäistäni, viisikymppistä työtoveria, synnyttymättömiä, minulla kaksi lasta. Toinen on todella hyväkuntoinen, urheilee, erittäin vähän mitään vaivoja. Viettää liikkuvaa elämää miehensä kanssa, ulkoilevat luonnossa, harrastavat laajalti kulttuuria. Toinen jatkuvasti sairauslomalla, syö selkävaivojen vuoksi hyvin vahvoja särkylääkkeitä, mikään ei tunnu auttavan. Muiden vaivojen lisäksi paljon synnytyselinvaivoja, kohtua kaavittu useampaan otteeseen, lopulta poistettiin josta vastaavia komplikaatioita kuin alatiesynnytyksistä täällä pelotellaan saatavan. Hänellä aina ollut varsin paljon ylipainoa ja masennusta, yksinäinen ihminen. Itse kahden alatiesynnytyksen jälkeen palauduin ihan ennalleni, rinnat ei roiku enempää kuin viisikymppisillä yleensäkään, alapää toimii. Elämä vireää, elämänlaatu hyvä terveyden ja hyvien ihmissuhteiden vuoksi, noihin ihmissuhteisiin kuuluu miehen lisäksi lapseni, jo nuoria aikuisia ja heidän kumppaninsa. Näin keski-ikäisenä näkee kuinka monella lailla siihen omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa: oma asenne on tärkeä, jääkö kiinni negatiiviseen, pelkääkö kaikkea vai suhtautuuko rohkeasti ja positiivisesti elämään. Ja toinen tärkeä juttu: miten pitää huolta terveydestään: kuinka syö, juo ja liikkuu, jääkö makaamaan ja keräämään kiloja vai pitää itsensä myös fyysisesti mahdollisimman terveenä.
Äläpä arvostele ihmisiä sen perusteella mitä näet. Sinä et tiedä työkavereidesi elämästä kuin pintaraapaisun.
Äläkä leuhki terveydelläsi tai roikkumattomilla rinnoillasi. Saatat huomispäivänä saada rintasyöpädiagnoosin, minkä jälkeen sulla on yksi tai ei yhtään rintaa. Tai makaat pari metriä maata päälläsi.
Elämä ei ole oikeudenmukaista, eikä mikään ole varmaa paitsi epävarma.
Minen kyllä kuole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Ilman muuta valinnat vaikuttaa elämään. Mulla kaksi ikäistäni, viisikymppistä työtoveria, synnyttymättömiä, minulla kaksi lasta. Toinen on todella hyväkuntoinen, urheilee, erittäin vähän mitään vaivoja. Viettää liikkuvaa elämää miehensä kanssa, ulkoilevat luonnossa, harrastavat laajalti kulttuuria. Toinen jatkuvasti sairauslomalla, syö selkävaivojen vuoksi hyvin vahvoja särkylääkkeitä, mikään ei tunnu auttavan. Muiden vaivojen lisäksi paljon synnytyselinvaivoja, kohtua kaavittu useampaan otteeseen, lopulta poistettiin josta vastaavia komplikaatioita kuin alatiesynnytyksistä täällä pelotellaan saatavan. Hänellä aina ollut varsin paljon ylipainoa ja masennusta, yksinäinen ihminen. Itse kahden alatiesynnytyksen jälkeen palauduin ihan ennalleni, rinnat ei roiku enempää kuin viisikymppisillä yleensäkään, alapää toimii. Elämä vireää, elämänlaatu hyvä terveyden ja hyvien ihmissuhteiden vuoksi, noihin ihmissuhteisiin kuuluu miehen lisäksi lapseni, jo nuoria aikuisia ja heidän kumppaninsa. Näin keski-ikäisenä näkee kuinka monella lailla siihen omaan elämänlaatuun voi vaikuttaa: oma asenne on tärkeä, jääkö kiinni negatiiviseen, pelkääkö kaikkea vai suhtautuuko rohkeasti ja positiivisesti elämään. Ja toinen tärkeä juttu: miten pitää huolta terveydestään: kuinka syö, juo ja liikkuu, jääkö makaamaan ja keräämään kiloja vai pitää itsensä myös fyysisesti mahdollisimman terveenä.
Äläpä arvostele ihmisiä sen perusteella mitä näet. Sinä et tiedä työkavereidesi elämästä kuin pintaraapaisun.
Äläkä leuhki terveydelläsi tai roikkumattomilla rinnoillasi. Saatat huomispäivänä saada rintasyöpädiagnoosin, minkä jälkeen sulla on yksi tai ei yhtään rintaa. Tai makaat pari metriä maata päälläsi.
Elämä ei ole oikeudenmukaista, eikä mikään ole varmaa paitsi epävarma.
Elämässä sattuu eikä kaikkea voi ennustaa, mutta omalla asenteella ja elintavoilla voi elämänkulkuun vaikuttaa, tämä kai tuon kommentoimasi viestin ajatus. Syövän voi saada, mutta terveet elämäntavat ja positiivinen elämänasenne voi jopa suojata syövältä, ei kaikkia mutta keskiarvoisesti väestössä.
Vierailija kirjoitti:
Hei, jotain rajaa nyt näihin.
Meistä nelikymppisistä naisista nyt suurin osa on synnyttänyt. Kuinka monella on jokin avanne tai edes kiusallisia tilanteita aiheuttava piereskelyongelma.
En minä tiedä ketään, mutta tilastot ovat vielä vakuuttavampia. Tuskin kellään.
Mutta kieriskelkää te siinä uskossa, että nettipalstoilta löytyy totuus.
Tämän palstan ovat vallanneet yksinäiset velat, jotka keräilevät tekosyitä valintansa tueksi.
Synnytystä ei kannata pelätä. Kautta historian on synnytetty ja iso kirjakin kertoo että luvulla sinun tulee synnyttämän. Itse sain nk kiireellisen sektion ja hyvin meni. Ilman lasta/lapsia elämä olisi merkityksetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme voimaannuttavaa synnytystä takana. Yhdestä toipumista hidasti vain anemia, toisissa ei niin mikään. Kolme ihanaa lasta!
voimaannuttavaa.....?
Olitko heikko ennen synnytystä, ja sen jälkeen voimanainen?
No aika heikkoja ovat tämän keskustelun onnex en ooo synnyttänyt vedot.. iiiks 😂
Kyllä. Ja olen siitä iloinen :)