MUISTAAKO KUKAAN lämpimiä voileipiä?
Lämpimät voileivät - retroherkku 1980-luvulta! Lämpimät voileivät tehtiin joko ranskanleivät tai polakan päälle. (Nykyään ei enää voi ostaa polakkoja mistään, EU kielsi).
Ne voideltiin aidolla äärisuolaisella, punaisella meijerivoilla ja sen päälle ladottiin maun mukaan joko lihaa, kanaa tai tonnikalaa, Tärkeintä kuitenkin oli, että kaiken päälle tuli aina juustosiivuja. Aina!
Kas, kun ne lämpimät voileivät paistettiin aina itäsaksalaisessa Acosta-merkkisessä pienessä, ylävastuksella varustetussa grillissä (joita, sivumennen sanoen mannereurooppalaiset huippukokit nykyään arvostavat).
Sellaisia grillejä kutsutaan manner-Euroopassa nimellä "Salamander". Sillä on uskonnollinen tausta salamanterissa tulen henkiolentona.
Kommentit (34)
Tottakai! Itse lisäsin myös usein ketsuppia ja oreganoa noihin.
No monella on tästä omat mukaelmansa. Jotkut laittavat viipaleiden päälle mitä mielivät ja sitten uuniin, ja jotkut ihan täyttävät ranskanleivän, patongin tai muun kokonaisen leivän mehevillä täytteillä.
Mielestäni lämpimistä voileivistä ei ole olemassa yhtä oikeaa versiota, vaan samoin kuin pizzaa tai tortilloja, sitäkin voi tehdä loputtomiin erilaisia versioita.
Meillä ne tosiaan tehtiin ranskanleipään tai polakkaan, rasvaa ei kyllä käytetty. Päälle laitettiin lauantaimakkaraa, tomaattia ja juustoa siivuina, joskus tomaatin tilalla oli ananasrngas. Ja nämä laitettiin uuniin.
Teen niitä omille lapsilleni nykyään. Isäni teki minulle 80-90 luvulla. Tulleet jäädäkseen meille.
Halkaistut nakit juuston alla oli tapana täällä. Pitääkin ostaa nakkeja ja juustoa...
Juustoraastetta eikä mitään juustoviipaleita. Ja uunissa (myöhemmin mikrossa). Ja leipäkin voi olla mitä tahansa vaaleaa.
Niihin laitettiin metwurstia, tomaattia ja juustosiivuja. Uunissa tehtiin 80-luvulla.
Nykyään minulla on voileipägrilli. Ahkerassa käytössä.
En ollut vuosiin tehnyt, mutta hiljakkoin tuli pitkästä aikaa laitettua, koska oli jotain kananrippeitä käymässä vanhaksi. Hyvä konsti hukata nahistuvia kasviksia ja ruuantähteitä.
Kun ei seuraa mitään ruokatrendejä, niin voi tehdä ihan mitä ruokaa tahansa. Minä teen lämpimiä voileipiä ainakin kerran kuukaudessa. Vaalea leipä on vaihtunut ruisleipään vuosien varrella.
Minä teen niitä nykyäänkin silloin tällöin. Ruispala tms. on ihanaa
Uunissa ja paahtoleivälle
Parsaa ja kinkkua täytteeksi
Vain juntit muistelee. Me muut tehdään edelleen. Ruokalaji siinä missä muutkin.
Tosiaankin, polakka! Paljon syötiin...
Ananasrengas kuului asiaan. Uunissa pellillä tehtiin, ja yhä niin teen. Kinkkua, juustoa, ananasta tai tomaattia - aina tulee hyvää. Tölkkiherkkusieniä, meetwursti, ruisleipä, mitä vaan: siitä ne pelliltä aina häviävät.
Lämpivät voileivät eivät mielestäni ole mitään retroherkkua, vaan ihan yleistä, aina suosiossa olevaa pikkuherkkua. Lapsiperheissä toimii aivan satasella! Kylkeen jokin keitto, mikä ei aivan sellaisenaan uppoa, esim. kasvissosekeitto. Meillä ainakin lapset söivät suosiolla, kunhan ohessa oli lämmin voileipä....
Mutta useimmiten syödään iltapalana saunan jälkeen...kuten jo omassa lapsuudessa.
Nakkeja paahtoleivälle, tomaaattia, suolakurkkua, ketsuppia/sinappia (maun mukaan) ja juustoraaste. Näitä oli jo 70-luvulla ja meillä syödään edelleen kun tarvitaan pikaruokaa.
Miten niin muistaako? Eikö niitä tehdä ihan nykyäänkin.
lihapullia niihin laitettiin eikä mitään tonnikalaa (yök).