Lue keskustelun säännöt.
Miten tunnistaa pelimies?
12121212
10.12.2017 |
Minut haastettiin kirjoittamaan aiheesta. Olette vapaita kommentoimaan, kritisoimaan ja tekemään lisäyksiä.
Olen siis ollut 25-vuotiaaksi asti kamupoika, naisten uskottu mies. Siitä eteenpäin olen itse opetellut pelimieheksi (tai yrittänyt ainakin). Lisäksi tunnen kaksi 200+ kaadon pelimiestä.
1. pelimies ei vaikuta pelimieheltä
Jos mies vaikuttaa "pikkutakkipelleltä" tms, ei hän luultavasti ole pelimies vaan naisia saamaton mies joka yrittää näyttää saamamieheltä. Pelimies voi siis olla duunari, hippi, liikemies tai kuka tahansa - ja luultavasti pyrkii näyttämään tavalliselta mieheltä. Hän on yleensä sosiaalinen mutta joskus salaperäinen, harvemmin öykkäri. Hän ilmestyy jostain. Iskettyään silmänsä sinuun, pelimies yleensä lähestyy nopeasti ja oikea-aikaisesti, jopa ns. kolmen sekunnin säännön mukaisesti.
2. pelimiehen kanssa "asiat vain tapahtuvat"
Pelimies on rento, itsevarma ja määrätietoinen mutta samanaikaisesti sulava. Hän etenee nopeasti romanttiseen ja seksualiseen puheeseen, ja kosketteluun yleensä käsivarresta aloittaen. Pelimiehen kanssa tuntuu kuin olisi jännittävällä matkalla, jolla kaikki sujuu melkeinpä itsestään. Seksikin on sulavaa, ehkä kiihkeää ja räjähtävää, mutta kaikki sujuu hämmästyttävän helposti vaikka vasta tapasitte. Kysy itseltäsi kuinka mies oppi käsikirjoittamaan ja ohjaamaan tarinan jonka sinä pääsit kokemaan? Oliko kaikki oikeasti sitä kemiaa?
3. Peli perustuu Tunteisiin
"Vaikuttaa siltä" ja "tuntuu siltä" että mies on sinusta haltioitunut. Sitä kutsutaan LMR-taktiikaksi, jolla mies luo tunteen että hän on naisen pauloissa. Taktiikan tehokkuus perustuu siihen ettei ihastunut ajattele järjellä, tai rationalisointihamsteroi asiat itselleen edullisella tavalla. Kylmät faktat ja Occamin partaveitsi osoittaisivat mistä on todellisuudessa kyse. Jos pystyt perustelemaan miehen kiinnostuksen aitoutta tämän välittämillä tunteilla vaan et konkreettisilla teoilla, hälytyskellojen pitäisi soida.
4. Treffien kulku
Treffit ovat kuin panotreffejä. Tavataan, kevyttä tunnespeakkia, kivaa yhdessäoloa - ja seksiä. Mies luo tunteen sielunkumppanuudesta, mutta jos keskustelu olisi kirjallinen, siinä ei näkyisi todisteita miehen halusta olla _myös_ paras ystäväsi.
Seksin jälkeen miehen kiinnostus saattaa jossain määrin lopahtaa, vaikka "jälkihoito" olisi kunnolla hallussa. Mies saattaa vaikuttaa kärsimättömältä poistumaan paikalta ehkä kiireeseen vedoten, sen sijaan että haluaisi olla kanssasi päiväkausia yhteen menoon. Miksei puhelias ja syvällinen mies haluakaan istua viikonloppua kanssasi talon katolla juttelemassa tähdistä? Miksi mies kuuntelee, muttei jotenkin vaikuta olevan erityisen kiinnostunut ajatuksistasi? "Sori olen väsynyt, meni pitkään töissä"?
Mies saattaa olla myöhässä koska hänellä oli menoa, kun sinä jännität onko kampaus hyvin ja näyttääkö uusi mekko hyvältä.
5. haluttomuus julkistaa tapailu ja yksityisyys
Mies ei esittele sinua ystävilleen tai perheelleen, keskustelut somessa käydään privaatisti eikä FB-seinällä tai Instan kuvakommenteissa. Mies ei halua yllätystapaamisia vaan pitää tiukasti kiinni yksityisyydestään. Ehkä mies ei halua sinun edes soittavan hänelle, koska "työ" tai "harrastukset". Mies varoo ettei kumpikaan jätä tavaroitaan tai mitään todisteita tapailusta toisen kämppään. Mies vahtii puhelintaan tarkasti, sinä ja Samsung ette saa jäädä kahden kesken, ainakaan ellei puhelimessa ole salasanoja varmistamassa ettet pääse urkkimaan. Mies on tietääksesi sosiaalinen, mutta silti jossain määrin salaperäinen.
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Varattu hän oli, ujoudesta en tiedä. En tiedä ovatko vielä yhdessä, minua ei enää kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Niin siis tuo tunteiden osoittaminen vs. teot tarkoittaa tässä muuta kuin passiivisuus/aktiivisuus. Pelimies ei ole passiivinen. Hän voi kyllä kikkailla kylmäää-kuumaa -leikitellen, mutta hän tekee ne kaikki temput, joita opaskirja sisältää. Pelimies osoittaa (teeskenneltyjä) tunteitaan kovinkin aktiivisesti ja suureellisesti.
Tuo keskustelu koski sitä, että pelimies ei halua tehdä sellaisia normaaliin sitoutuvaan parisuhteeseen liittyviä asioita, kuten kavereille ja sukulaisille esittäytyminen. Pelimies pelaa kahdenvälisesti ja salassa, koska aikoo heti voiton saatuaan hylätä trofeensa ja sännätä uusien perään. Ei hän halua tulla tunnetuksi kohteena v-mäisenä ex-säätönä joka dumppasi rumasti. Ei hän halua selitellä sukulaisille tai joutua kavereiden silmätikuksi, koska hän aikoo jatkaa saalistustaan samoilla alueilla vielä pitkään, ja sellainen olisi mainetta tahraava ja hankaloittava juttu.
Ujo ja aidosti kiinnostunut voi olla ihastuksen suhteen passiivinen, mutta pyrkii samoihin kaveriporukoihin tai mihin vaan pelkästään saadakseen olla ihastuksensa lähellä. Häntä ei pelota tulla yhdistetyksi ihastukseensa muiden silmissä, päin vastoin. Hän ehkä jopa toivoo, että muut huomaisivat ja vinkkaisivat vaikkapa ihastuksellekin, että onkos tämä hoksannut, mitenkä tuo yksi katsoo...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Niin siis tuo tunteiden osoittaminen vs. teot tarkoittaa tässä muuta kuin passiivisuus/aktiivisuus. Pelimies ei ole passiivinen. Hän voi kyllä kikkailla kylmäää-kuumaa -leikitellen, mutta hän tekee ne kaikki temput, joita opaskirja sisältää. Pelimies osoittaa (teeskenneltyjä) tunteitaan kovinkin aktiivisesti ja suureellisesti.
Tuo keskustelu koski sitä, että pelimies ei halua tehdä sellaisia normaaliin sitoutuvaan parisuhteeseen liittyviä asioita, kuten kavereille ja sukulaisille esittäytyminen. Pelimies pelaa kahdenvälisesti ja salassa, koska aikoo heti voiton saatuaan hylätä trofeensa ja sännätä uusien perään. Ei hän halua tulla tunnetuksi kohteena v-mäisenä ex-säätönä joka dumppasi rumasti. Ei hän halua selitellä sukulaisille tai joutua kavereiden silmätikuksi, koska hän aikoo jatkaa saalistustaan samoilla alueilla vielä pitkään, ja sellainen olisi mainetta tahraava ja hankaloittava juttu.
Ujo ja aidosti kiinnostunut voi olla ihastuksen suhteen passiivinen, mutta pyrkii samoihin kaveriporukoihin tai mihin vaan pelkästään saadakseen olla ihastuksensa lähellä. Häntä ei pelota tulla yhdistetyksi ihastukseensa muiden silmissä, päin vastoin. Hän ehkä jopa toivoo, että muut huomaisivat ja vinkkaisivat vaikkapa ihastuksellekin, että onkos tämä hoksannut, mitenkä tuo yksi katsoo...
Jos mies tarvitsee muita ihmisiä jotain vinkkailemaan minulle niin en ole häntä varten, sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Kai tääkin voi vaihdella. Mulla on sama kokemus kuin sillä kenelle kommentoit. Peluri oli varsinkin yhteydenpidossa äärimmäisen passiivinen eikä jaellut kehuja. Fyysisesti kyllä aktiivisempi. Ujoudesta ei juuri merkkejä näkynyt. Vain hetkittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Niin siis tuo tunteiden osoittaminen vs. teot tarkoittaa tässä muuta kuin passiivisuus/aktiivisuus. Pelimies ei ole passiivinen. Hän voi kyllä kikkailla kylmäää-kuumaa -leikitellen, mutta hän tekee ne kaikki temput, joita opaskirja sisältää. Pelimies osoittaa (teeskenneltyjä) tunteitaan kovinkin aktiivisesti ja suureellisesti.
Tuo keskustelu koski sitä, että pelimies ei halua tehdä sellaisia normaaliin sitoutuvaan parisuhteeseen liittyviä asioita, kuten kavereille ja sukulaisille esittäytyminen. Pelimies pelaa kahdenvälisesti ja salassa, koska aikoo heti voiton saatuaan hylätä trofeensa ja sännätä uusien perään. Ei hän halua tulla tunnetuksi kohteena v-mäisenä ex-säätönä joka dumppasi rumasti. Ei hän halua selitellä sukulaisille tai joutua kavereiden silmätikuksi, koska hän aikoo jatkaa saalistustaan samoilla alueilla vielä pitkään, ja sellainen olisi mainetta tahraava ja hankaloittava juttu.
Ujo ja aidosti kiinnostunut voi olla ihastuksen suhteen passiivinen, mutta pyrkii samoihin kaveriporukoihin tai mihin vaan pelkästään saadakseen olla ihastuksensa lähellä. Häntä ei pelota tulla yhdistetyksi ihastukseensa muiden silmissä, päin vastoin. Hän ehkä jopa toivoo, että muut huomaisivat ja vinkkaisivat vaikkapa ihastuksellekin, että onkos tämä hoksannut, mitenkä tuo yksi katsoo...
Jos mies tarvitsee muita ihmisiä jotain vinkkailemaan minulle niin en ole häntä varten, sori.
Meitä on moneen. Kaikkia ujous ei viehätä ja se on ihan ok. Mutta kovin jyrkästi ajattelemalla voi missata myös todellisen helmen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun itse parikymppisenä pelasin ja multitaskasin elettiin vuosia 2000-2005.
Pelasin paljon erilaisia nettipelejä. Ja samassa mesetin tyttöjen kanssa. Tyttöjä löytyi laidasta laitaan.
Olivat todella kiinnostuneita kuvaprofiileista ja sitten siihen sai kirjoittaa kaikenlaista. Myös syvällisiä keskusteluja käytiin.
Pelasin siihen aikaan paljon räiskintäpelejä.
Pelailuun tuli taukoa kun mesen kautta tytöt halusi tulla viikonlopuksi kylään. Se yleensä tarkoitti että haluavat seksiä.
Kun seksit oli hoidettu niin pelaaminen jatkui.
Minulle pelaaminen on aina ollut vain harrastus ja vaikka olenkin pelanut parhaimmillaan päivänkin putkeen, niin aina on kerennyt kahvit keittää ja viikonloppuna pitää taukoa.
Seuran saanti ei ole koskaan ollut minulle ongelmallista. Enemmänkin on tehnyt mieli sanoa että ei nyt ja haluaisin viettää kerrankin yksinäisen viikonlopun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Niin siis tuo tunteiden osoittaminen vs. teot tarkoittaa tässä muuta kuin passiivisuus/aktiivisuus. Pelimies ei ole passiivinen. Hän voi kyllä kikkailla kylmäää-kuumaa -leikitellen, mutta hän tekee ne kaikki temput, joita opaskirja sisältää. Pelimies osoittaa (teeskenneltyjä) tunteitaan kovinkin aktiivisesti ja suureellisesti.
Tuo keskustelu koski sitä, että pelimies ei halua tehdä sellaisia normaaliin sitoutuvaan parisuhteeseen liittyviä asioita, kuten kavereille ja sukulaisille esittäytyminen. Pelimies pelaa kahdenvälisesti ja salassa, koska aikoo heti voiton saatuaan hylätä trofeensa ja sännätä uusien perään. Ei hän halua tulla tunnetuksi kohteena v-mäisenä ex-säätönä joka dumppasi rumasti. Ei hän halua selitellä sukulaisille tai joutua kavereiden silmätikuksi, koska hän aikoo jatkaa saalistustaan samoilla alueilla vielä pitkään, ja sellainen olisi mainetta tahraava ja hankaloittava juttu.
Ujo ja aidosti kiinnostunut voi olla ihastuksen suhteen passiivinen, mutta pyrkii samoihin kaveriporukoihin tai mihin vaan pelkästään saadakseen olla ihastuksensa lähellä. Häntä ei pelota tulla yhdistetyksi ihastukseensa muiden silmissä, päin vastoin. Hän ehkä jopa toivoo, että muut huomaisivat ja vinkkaisivat vaikkapa ihastuksellekin, että onkos tämä hoksannut, mitenkä tuo yksi katsoo...
Jos mies tarvitsee muita ihmisiä jotain vinkkailemaan minulle niin en ole häntä varten, sori.
Loistojuttu, mutta keskustelu ei koskenut miesmakuasi, vaan pelimiehen määritelmää/tunnistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Kai tääkin voi vaihdella. Mulla on sama kokemus kuin sillä kenelle kommentoit. Peluri oli varsinkin yhteydenpidossa äärimmäisen passiivinen eikä jaellut kehuja. Fyysisesti kyllä aktiivisempi. Ujoudesta ei juuri merkkejä näkynyt. Vain hetkittäin.
Niin no, jos kaikki käytös voi vaihdella, niin on todettava, että ei ole sellaisia merkkejä, joista pelurin voisi tunnistaa. Esimerkiksi kehumista on pidetty pelurin merkkinä, mutta kuitenkaan sitä ei edellytetä ja toisaalta onhan sekin selvää, että ei-peluri voi kehua ihan vilpittömästi. Millä sitten oikeastaan oman pelurisi sellaiseksi tunnistit? Kaiketi vasta jälkikäteen tapahtumia analysoimalla. Ehkä muuta konstia ei olekaan. Toisen ihmisen mielen sisään kun ei koskaan voi nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun itse parikymppisenä pelasin ja multitaskasin elettiin vuosia 2000-2005.
Pelasin paljon erilaisia nettipelejä. Ja samassa mesetin tyttöjen kanssa. Tyttöjä löytyi laidasta laitaan.
Olivat todella kiinnostuneita kuvaprofiileista ja sitten siihen sai kirjoittaa kaikenlaista. Myös syvällisiä keskusteluja käytiin.
Pelasin siihen aikaan paljon räiskintäpelejä.
Pelailuun tuli taukoa kun mesen kautta tytöt halusi tulla viikonlopuksi kylään. Se yleensä tarkoitti että haluavat seksiä.
Kun seksit oli hoidettu niin pelaaminen jatkui.
Minulle pelaaminen on aina ollut vain harrastus ja vaikka olenkin pelanut parhaimmillaan päivänkin putkeen, niin aina on kerennyt kahvit keittää ja viikonloppuna pitää taukoa.
Seuran saanti ei ole koskaan ollut minulle ongelmallista. Enemmänkin on tehnyt mieli sanoa että ei nyt ja haluaisin viettää kerrankin yksinäisen viikonlopun.
Nykyään on tosiaan helppoa olla pelimies. Voi ihan oikeasti pelata ja laittaa vain oman lärvinsä nettiin niin naiset käy jo kuumana ja tulee itse kylään kun tarpeeksi leikkii vaikeasti tavoiteltavaa.
Hienoja aikoja eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tajusin just tänään ihan omassa päässäni, että peluri osoittaa positiivisia tunteita mutta ei tee mitään. Odottaa vaan että sinä naisena reagoit. Sen jälkeen voi vierittää vastuun sinulle, hänen osaltaan kun mitään ei tapahtunut.
Ja nyt luen saman täältä, tunteiden osoittaminen vs. teot
Jes. Ainakin jotain olen oppinut.
Yleinen käsitys on päinvastainen. Pelimies on se, joka ottaa alfauroon roolin, jolla on tusina aktiivista toimenpidettä naisen huomion, kiinnostuksen ja ihastumisen herättämiseksi. Casanova, joka itsevarmana lähestyy hurmaamaan.
Passiivisena odottamaan jäävä on ujo.
Peluria ei kiinnosta tulla metsästetyksi vaan metsästäminen.
Kai tääkin voi vaihdella. Mulla on sama kokemus kuin sillä kenelle kommentoit. Peluri oli varsinkin yhteydenpidossa äärimmäisen passiivinen eikä jaellut kehuja. Fyysisesti kyllä aktiivisempi. Ujoudesta ei juuri merkkejä näkynyt. Vain hetkittäin.
Niin no, jos kaikki käytös voi vaihdella, niin on todettava, että ei ole sellaisia merkkejä, joista pelurin voisi tunnistaa. Esimerkiksi kehumista on pidetty pelurin merkkinä, mutta kuitenkaan sitä ei edellytetä ja toisaalta onhan sekin selvää, että ei-peluri voi kehua ihan vilpittömästi. Millä sitten oikeastaan oman pelurisi sellaiseksi tunnistit? Kaiketi vasta jälkikäteen tapahtumia analysoimalla. Ehkä muuta konstia ei olekaan. Toisen ihmisen mielen sisään kun ei koskaan voi nähdä.
Jälkikäteen joo, siitä millä tavalla ja missä vaiheessa dumppasi. Sepä se olikin kun ei tullut aiemmin ainakaan kovin vahvoja peluriviboja vaan ajattelin että voisi olla ihan aidosti kiinnostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Jos kysyy naisilta, voi saada kaikenlaisia vastauksia. Kun tarkkailee, mitä naiset oikeasti tekevät, teot eivät yleensä mene yks yhteen sanojen kanssa.
Kenen miellyttämiseen nainen käyttää eniten energiaa, ketä varten ehostautuu, pysyy hoikkana, poistaa karvat, käyttää seksikkäitä vaatteita. Tyypillisesti ei ainakaan aviomiestä varten, yleensä ei edes tulevaa aviomiestä varten alkuvaiheessa.
Mikäköhän on nykyään tulevien avioparien seurustelun aloitusiät keskimäärin. Siitä pitäisi tehdä tutkimus, mutta en ole koskaan nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytös vaihtelee tilanteen ja kiinnostuksen kohteen mukaan. Miten kohde reagoi ja miten siihen reagoidaan takaisin.
Ei sitä ennalta kumpikaan tiedä mitä tulee tapahtumaan tai miten asiat osuvat kohdalleen. Kyse on, ainakin omalla kohdallani ollut enemmän siitä viettelystä itsestään, ei niinkään palkinnosta. Ei se aina onnistu ja jos ei saa vastakaikua niin ei se haittaa, voi siirtyä seuraavaan. Leikki voi kestää pidempäänkin tai olla hyvin nopeaa toimintaa. Tästä syystä käynnissä on samaan aikaan useita eri piirityksiä, jotka etenevät eri vaiheessa. Aina siis on halukasta seuraa saatavilla.
On myös paljon naisia, jotka ovat vain seksin perässä. Tällaisen osuessa kohdalle ei tarvitse tehdä yhtään mitään, ehkä ehdottaa ja homma on selvä.
Joidenkin kanssa tapailu voi jatkua pitkäänkin jos on mukavaa ja mieltymykset kohtaa. Jossain vaiheessa jomman kumman kiinnostus lopahtaa, usein siinä kohtaa jos suhteesta yritetään tehdä vakavampaa.
Hyvän pelimiehen tunnistaa vasta jälkikäteen ja silloinkaan ei ole ihan varma mitä tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Näin on. Varmasti suurin osa naisista pitää kunnioittavaa käytöstä pelkästään positiivisena. Sitä vaadin kumppanilta itsekin enkä edes kiinnostu miehestä, jolla jo ensivaikutelma on päinvastainen.
Mutta kumppaninhaussa se ei yksin riitä. Suurimmaksi ongelmaksi olenkin kokenut, että hyvä luonne yhdistyy erittäin harvoin vetävään ulkoiseen olemukseen. Toki näitäkin miehiä on mutta he ovat lähes poikkeuksetta varattuja - mitä en yhtään ihmettele. Sinkkumarkkinoilla näistä miehistä ei juuri ole tarjontaa, kysyntää sitäkin enemmän.
Joka tapauksessa arvostan ulkoisista ominaisuuksista riippumatta aina enemmän hyväluonteista kuin k-päistä miestä ja pidän häntä parempana ja miehekkäämpänä. Vaikka en häntä voisi kumppanina ajatellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Kaikesta tuosta samaa mieltä, mutta tässä ei ollut kyse noista asioista, vaan miehen rikkinäisyydestä, joten en ymmärrä, mitä yrität sanoa?
Sitä, että ehjä ja vahva ihminen (mies) välittää muista ja kykenee empatiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Näin on. Varmasti suurin osa naisista pitää kunnioittavaa käytöstä pelkästään positiivisena. Sitä vaadin kumppanilta itsekin enkä edes kiinnostu miehestä, jolla jo ensivaikutelma on päinvastainen.
Mutta kumppaninhaussa se ei yksin riitä. Suurimmaksi ongelmaksi olenkin kokenut, että hyvä luonne yhdistyy erittäin harvoin vetävään ulkoiseen olemukseen. Toki näitäkin miehiä on mutta he ovat lähes poikkeuksetta varattuja - mitä en yhtään ihmettele. Sinkkumarkkinoilla näistä miehistä ei juuri ole tarjontaa, kysyntää sitäkin enemmän.
Joka tapauksessa arvostan ulkoisista ominaisuuksista riippumatta aina enemmän hyväluonteista kuin k-päistä miestä ja pidän häntä parempana ja miehekkäämpänä. Vaikka en häntä voisi kumppanina ajatellakaan.
Miten ihmeessä voit ottaa mieheksesi jonkun, jota et arvosta yhtä paljon kuin monia muita miehiä, vaan asetat ulkoisen habituksen niin korkealle? Eikö parisuhteen perusta ole kunnioitus ja arvostus kumppania kohtaan? Ulkonäkö rapisee meillä kaikilla, mutta kunnioitus ja arvostus jää, minkä läpi on hyvä katsella toista.
Olen varmaankin naisena sitten poikkeus tapaus, sillä pidän vähän sellaisista kilteistä nörteistä eniten. He ovat myös hankalammin saavutettavissa, koska heidät saadakseen pitää tehdä töitä. Ainakin tein nykyisen mieheni eteen töitä. Osa miehistä on niin helppoja, että se laskee jo pisteitä. Jos on valmis sänkyyn kenen tahansa kanssa, ihmiseltä puuttuu itsekunnioitusta tai älykkyyttä. Seksi on niin paljon muutakin kuin varsinainen akti, siihen liittyy hauskaa yhdessä olemista, keskustelua, leikkiä, hassuttelua, hyvää mieltä ja mielikuvitusta. Se on pitkän prosessin lopputulos, kun kaksi toisistaan kiinnostunutta ihmistä on yhdessä lähekkäin. Olen varmaan aika konservatiivinen seksin suhteen, enkä oikein millään pysty ajattelemaan, että olisin sängyssä miehen kanssa, joka ei pitäisi minusta.
Minusta ne erottaa kyllä, hurmaavia mutta tyhjiä. Jos pääsee sivusta seuraamaan sen yhtäkin operaatiota, fiksu osaa jo varoa.
. Ja vaikka kuinka yrittäisi tavata naisia salaa, niin jutut kulkevat kyllä. Ellei jatkuvasti muuta, aika pian tiedetään exiä sen verran että ne naiset ketkä haluavat parisuhteen, jättävät tyypin väliin. Toki exät ei samoin haittaa niitä naisia, jotka haluavat vaan seksiä, silloinhan molemmat saavat mitä haluavat.
Ja vanhan sääntö toimii: jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Hurmaava, rehellinen ja uskollinen mies ei ole sinkkuna iässä 25+.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Näin on. Varmasti suurin osa naisista pitää kunnioittavaa käytöstä pelkästään positiivisena. Sitä vaadin kumppanilta itsekin enkä edes kiinnostu miehestä, jolla jo ensivaikutelma on päinvastainen.
Mutta kumppaninhaussa se ei yksin riitä. Suurimmaksi ongelmaksi olenkin kokenut, että hyvä luonne yhdistyy erittäin harvoin vetävään ulkoiseen olemukseen. Toki näitäkin miehiä on mutta he ovat lähes poikkeuksetta varattuja - mitä en yhtään ihmettele. Sinkkumarkkinoilla näistä miehistä ei juuri ole tarjontaa, kysyntää sitäkin enemmän.
Joka tapauksessa arvostan ulkoisista ominaisuuksista riippumatta aina enemmän hyväluonteista kuin k-päistä miestä ja pidän häntä parempana ja miehekkäämpänä. Vaikka en häntä voisi kumppanina ajatellakaan.
Miten ihmeessä voit ottaa mieheksesi jonkun, jota et arvosta yhtä paljon kuin monia muita miehiä, vaan asetat ulkoisen habituksen niin korkealle? Eikö parisuhteen perusta ole kunnioitus ja arvostus kumppania kohtaan? Ulkonäkö rapisee meillä kaikilla, mutta kunnioitus ja arvostus jää, minkä läpi on hyvä katsella toista.
Olen varmaankin naisena sitten poikkeus tapaus, sillä pidän vähän sellaisista kilteistä nörteistä eniten. He ovat myös hankalammin saavutettavissa, koska heidät saadakseen pitää tehdä töitä. Ainakin tein nykyisen mieheni eteen töitä. Osa miehistä on niin helppoja, että se laskee jo pisteitä. Jos on valmis sänkyyn kenen tahansa kanssa, ihmiseltä puuttuu itsekunnioitusta tai älykkyyttä. Seksi on niin paljon muutakin kuin varsinainen akti, siihen liittyy hauskaa yhdessä olemista, keskustelua, leikkiä, hassuttelua, hyvää mieltä ja mielikuvitusta. Se on pitkän prosessin lopputulos, kun kaksi toisistaan kiinnostunutta ihmistä on yhdessä lähekkäin. Olen varmaan aika konservatiivinen seksin suhteen, enkä oikein millään pysty ajattelemaan, että olisin sängyssä miehen kanssa, joka ei pitäisi minusta.
Ilmaisin asian ehkä vähän huonosti. Ehkä olisi ollut parempi puha vetovoimatekijästä tai kemiasta ulkoisen olemuksen sijaan. Sehän ei tietenkään ole pelkästä ulkonäöstä riippuvainen - en vieläkään osaa tarkemmin selittää mistä kaikesta - mutta ulkonäkö liittyy siihen myös. En siis ota miehekseni mitään k-päätä vaan odottelen niin kauan, että löydän miehen jossa yhdistyy sekä kiva luonne että se vetovoimatekijä. Ehdottomasti parisuhteen tulee perustua toisen kunnioitukselle ja arvostukselle, mutta toista kohtaan täytyy tuntea myös vetoa.
Kiltit ja ujot nörttimiehet ovat aivan ihania, mutta heillä sitä vetovoimatekijää harvemmin on. Joskus kyllä, mutta se alkaa taas olla jo liian hyvää ollakseen totta.
Lista siitä miksi miestä ei kannata nykypäivinä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika köykäiseltä pelimieheltä kuulostaa, jos kriteeri on se, että saa kaadettua naisia sänkyyn, kunkin kerran, ja häipyy sitten aamulla.
Todellinen pelimies sitoutuu, kuten tuolla ylempänä sanotaankin, tai oikeammin: sitouttaa. Se on pelimies, jolla roikkuu liuta samoja naisia vuosikymmenet, kukin odottaen, milloin taas saa nähdä miestä. Todellinen pelimies ei kaipaa mitään irtopanoja, koska seksi on parempaa, kun saa naiset pysyvään koukkuun.
Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä. Lopulta seksi on hänelle vain keino sitoa naiset itseensä. Seksi on asia, jonka hän osaa, se on velvollisuus, se on työtä. Todellinen tarve on, että aina on nainen (tai useampi) jossain odottamassa.
Todelliset pelimiehet elävät kaksois-, kolmois- tai neloiselämää. Heillä on jopa monta perhettä eri paikkakunnilla. Heihin rakastutaan eikä heistä päästä irti.
Baaripokaajat on amatöörejä tässä kisassa. Kyllä kaikki nyt seksiä saa, se ei ole saavutus.
"Huikean seksin takaa löytyy mies, joka pelkää kuollakseen yksinäisyyttä."
Tästä tuli nyt naisten fantasiaketju. Rationaalisointihamsterit raksuttaa. Tämä lainaus on suoraan naisten fantasiakirjallisuudesta. Ei tällaisia pelimiehiä miehiä todellisuudessa ole olemassakaan. Sellaisia pelimiehiä kyllä on, jotka vetävät tuollaista roolia ja esittävät haavoittuvaa.Miesten fantasiaa on se, että pelimies on joku sankari. Totuus on se, että jollain lailla rikki. Vahva hyvä mies on pitkässä avioliitossa. Ja tutkitusti kaikin puolin paremmin voiva.
En todellakaan pidä pelimiehiä minään sankareina, vaikka jossain määrin sopisin tuohon kuvaukseesi paremmasta pelimiehestä itsekin, vaikka en pidä itseäni pelimiehenä. Tuollainen käytös johtuu vain siitä, että ei halua sitoutua "pelailemiinsa" naisiin, vaan ehkä odottaa kohtaavansa paremman. Totuus on se, että suurimmalle osalle miehiestä pelailu tulee luonnostaan ja se komea, sulava ja naisten ihannoima mies joka ei pelaile on todennäköisemmin rikki itse.
Mikä tutkimus? Luulempa, että olet tässä sekoittanut kaksi eri ihmisryhmää, jotka viittamassasi tutkimuksessa käsitellään yhtenä ryhmänä. Joten laittaisitko linkin tutkimukseen, johon viittaat?
On aivan sama kuka on todellinen pelimies ja kuka vain osittain. Perimmäinen kysymys on, miksi kukaan haluaisi leikkiä toisten tunteilla, mennä sänkyyn ja jättää sitten. Se ei ole mukavaa, ei kohteliasta eikä moraalisesti kestävää käytöstä, jolloin tulee mielikuva heikosta miehestä.
Jos kysyy naisilta, olen varma, että suurin osa meistä pitää miestä sen parempana ja miehekkäämpänä, mitä enemmän tämä huolehtii ja välittää ympärillään olevista ihmisistä ja heidän tunteistaan.
Näin on. Varmasti suurin osa naisista pitää kunnioittavaa käytöstä pelkästään positiivisena. Sitä vaadin kumppanilta itsekin enkä edes kiinnostu miehestä, jolla jo ensivaikutelma on päinvastainen.
Mutta kumppaninhaussa se ei yksin riitä. Suurimmaksi ongelmaksi olenkin kokenut, että hyvä luonne yhdistyy erittäin harvoin vetävään ulkoiseen olemukseen. Toki näitäkin miehiä on mutta he ovat lähes poikkeuksetta varattuja - mitä en yhtään ihmettele. Sinkkumarkkinoilla näistä miehistä ei juuri ole tarjontaa, kysyntää sitäkin enemmän.
Joka tapauksessa arvostan ulkoisista ominaisuuksista riippumatta aina enemmän hyväluonteista kuin k-päistä miestä ja pidän häntä parempana ja miehekkäämpänä. Vaikka en häntä voisi kumppanina ajatellakaan.
Miten tämä arvostus sitten näkyy ulospäin?
Sakset avaat kuitenkin komealle k-päälle, vaikka et halua häntäkään kumppaniksi (täällä kiellät tietysti). Ja toisaalla arvostat sitä hyvää luonnetta tavallisen näköisessä miehessäkin, mutta eihän se auta sitä miestä mitenkään. Ei hänkään kelpaa kumppaniksi, eikä tietenkään seksiin.
Eli ulkonäkö on se, jolla on väliä elämässä.
Multielämän viettäjät pelkäävät kuollakseen yksinäisyyttä. Toki he nauttivat myös vaihdon ja salailun jännityksestä. Mutta yksin olo on se, mitä he eivät osaa, ja siksi ovat joutuneet kehittämään paitsi seksitaidot, myös parisuhdetaidot huippuunsa. Oikeastaan ainoa parisuhdetaito jota he eivät hallitse, on rehellisyys ja uskollisuus. Muuten he ovat loistavia puolisoita, yleensä lapsirakkaita ja monin tavoin huomioivia.
Älä anna oman betaroolisi häiritä ajatteluasi. Kaikille miehille seksi tai valloittaminen eivät ole tavoitteita, vaan välineitä. Todellisille pelimiehille ne ovatkin naurettavan helppoja saavuttaa, joten jännitystä siinä ei ole. Se on vain vaivannäköä, joka on tehtävä.