10 vuoden työttömyysjakso CV:ssä, kukahan työnantaja minut palkkaisi?

Eilen illalla tein tänne AV:lle aloituksen, jossa suunnittelin itsemurhaa hukuttautumalla. Se ketju kuitenkin poistettiin, koska ilmeisesti palstan nykyinen linja moderointikäytäntöineen on se, että tänne ei enää haluta mitään epäsovinnaiseksi tulkittavaa, eikä toisaalta myöskään sellaista sisältöä, mikä voisi herättää lukijoissa liikaa negatiivisia tunteita. Jospa siksi yrittäisin lähestyä asioita vähän toisella tavalla...

Yksinkertaistettuna ja tiivistettynä tilannettani voisi kuvata niin, että olen monisairas pitkäaikaistyötön, ja useat sairauteni ja oireeni estävät minua nauttimasta monista sellaisista asioista, jotka ovat muille ihmisille täysin arkisia ja normaaleja. Tämän lisäksi minulla on myös jonkinlaista neuropsykiatrista oireistoa, mutta oirekuvani ei kuitenkaan kuulemma riitä täyttämään esim. aspergerin oireyhtymän tai muun tautiluokituksesta löytyvän "virallisesti tunnustetun sairauden" diagnostisia kriteerejä. Tämä on yksi niistä syistä, joiden takia mm. Kela pitää minua täysin työkykyisenä, enkä ole heidän mielestään oikeutettu esimerkiksi kuntoutustukeen.

Näen oman tilanteeni suoraan sanoen aika toivottomana. Minun on erittäin vaikea kuvitella, että tulisin koskaan kelpaamaan kellekään työnantajalla mihinkään ns. "oikeaan työhön", josta maksettaisiin sellainen palkka joka riittää elämiseen. Toisaalta usein tuntuu, ettei sillä oikeastaan olisi edes väliä, koska vaikka jollain ihmeen konstilla onnistuisinkin joskus työllistymään, niin ei elämäni luultavasti muuttuisi siitä kovinkaan paljon mielekkäämmäksi. Elämänlaatuani heikentävät sairaudet olisivat edelleen ihan yhtä lailla läsnä, estäen elämästä nauttimista aivan yhtä tehokkaasti kuin tälläkin hetkellä. Ei elämäni siitä juurikaan monipuolisemmaksi tai täysipainoisemmaksi tulisi, vaikka ihmeen kaupalla töitä joskus löytäisinkin. Edelleen kärsisin niistä lukemattomista oireista, joiden ansiosta tälläkin hetkellä voin vain haaveilla esim. saunassa käymisestä, ruisleivän syömisestä tai elokuviin menemisestä...

Koska päivästä toiseen jaksaakseni en oikein muutakaan voi, niin kirjoittelen tänne AV:lle aika paljon, toisaalta lievittääkseni yksinäisyyttäni ja toisaalta kokeakseni palstan tarjoamien ihmiskontaktien (vaikkakin vain virtuaalisten) kautta edes jonkinlaista merkityksellisyyden tunnetta. Tässä hengessä kysynkin palstalaisilta, onko täällä muita joista oma elämäntilanne tuntuu täysin toivottomalta, jopa sietämättömältä? Niiltä, jotka eivät tilanteeseeni omien elämänkokemustensa pohjalta pysty samaistumaan, voisin sitävastoin kysyä: Mitä teidän mielestänne minun pitäisi elämässäni tehdä, joko työllistymisen suhteen, tai noin muuten?