Lue keskustelun säännöt.
Mikä tunne-elämän häiriö tai persoonallisuushäiriö miehellä??? OV.
09.12.2017 |
Mies 40v. joka on edellisessä suhteessaan pettänyt omien sanojensa mukaan 5-6 kertaa. Ei ollut naimisissa, ei ole koskaan ollut. Kaksi lasta aiemmasta suhteesta jossa nämä pettämiset.
Toisena päivänä voi olla täysin hurmaava, rakastava, kiihkeä, ja toisena päivänä voi huutaa/ tulistua ja lähteä menemään ja kohdella kuin roskaa. Täysin kylmä käytös, vetäytyy, lopettaa kommunikoinnin, pakenee, ei saa yhteyttä mitenkään.
Normaalisti vastaa hitaasti viesteihin, joskus ei ollenkaan, ei jousta yhtään, vaan melkein kaikki tehdään hänen tavallaan. Tuntee koko ajan alemmuutta, tämä on selvästi havaittavissa ja ei pysty kommunikoimaan sujuvasti, kuten edellä.
Mietin mm näitä pettämistensä määriä, tunnekylmyyttä, mielialan vaihteluita ja nopeita raivokohtauksia, että tuleeko tai juontaako tämä käytös häneltä lapsuudesta? Vanhempien välinen suhde, siellä ollut jotain pettämistä tms vuorovaikutussuhde puutteellinen? Hänessä on kaksi täysin erilaista ihmistä, hymyilevä ja lämmin rakastava ja sitten tämä toinen tunnekylmä, kova, johon ei saa mitään kontaktia ja johon ei voi luottaa.
Mitä tämä on?? En ole koskaan tavannut tälläistä ja tosi pahalta tuntuu, kun ihminen muuttuu täysin normaalista ihan raivoksi sekunneissa.
Kommentit (37)
Et ole syypää tuollaiseen käytökseen. Tunnistat varmasti itse oletko aiemmin käyttäytynyt niin raivostuttavasti, että kumppani olisi käyttäytynyt noin ja vaikka olisitkin ärsyttänyt on tuo silti todella epänormaalia käytöstä. Yleensä tuollaisten ihmisten seurassa tulee väistämättä epäiltyä, että ehkä se olenkin minä, joka tuon aiheutti. Väärin!!! Hänellä on iso ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
22, Ap tässä. Hän aina vastaa minulle että minä provosoin hänet ja minun käytöksestä johtuu hänen raivokohtaukset ym. Tähän aina vastaan että mistä käytöksestä, että olen ollut hiljaa ja kuunnellut raivoamista ja myös sanon ääneen että en ole provosoinut.
Jotenkin haluaisin saattaa hänen tietoonsa että tämä on yleinen mielipide että tuo käytös ei ole normaali ja taustalla on varmasti joku häiriö tai trauma. Olen sanonut tästä varovasti pari kertaa, ja ensimmäisenä tokaisee aina että terapiaan hän EI missään nimessä mene. Eli paniikki ja kiistäminen. Ei tunnista, häpeää eikä halua apua. Syyttää minua.
Toisaalta on sitten kiltti, rakastettava ystävä ja suloinen ihminen. Tätä tässä pallottelen kun tosiaan on aika raskasta ettei voi luottaa yhtään miten reagoi, vastaako viestiin ym.
Toivoisin että pystyisin pitämään tauon yhteydenpidossa ja ottamaan todellakin etäisyyttä kunnolla. En tajua miten se onnistuu kun ollaan paljon tekemisissä. Kunpa pystyisin. Nyt olen tiedostanut että voi olla sairas tosiaan. Muistuttaa omaa isääni valitettavasti :( Äitini valitti aina samoista asioista: ei osaa puhua, kommunikoida, ei osallistu kodin asioihin, aggressiivinen ja sulkeutunut ja eroonhan se heidän liitto päättyi juuri tästä syystä.
Eli ongelma se on Sinullakin, tiedostamattasi olet hakeutunut isäsi kaltaisen miehen luo voidaksesi ymmärtää lapsuuden kotiasi ja sen ilmapiiriä paremmin. Tiedostamattomassa pyrkimyksessäsi ymmärtää menneisyyttäsi ei ole mitään väärää, mutta sen voi tehdä helpommallakin tavalla.
Nimi kirjoitti:
Eli ongelma se on Sinullakin, tiedostamattasi olet hakeutunut isäsi kaltaisen miehen luo voidaksesi ymmärtää lapsuuden kotiasi ja sen ilmapiiriä paremmin. Tiedostamattomassa pyrkimyksessäsi ymmärtää menneisyyttäsi ei ole mitään väärää, mutta sen voi tehdä helpommallakin tavalla.
Jep, nämä tarinat on aina kuin oppikirjasta.
Miksi siis olet hänenn kanssaan noin paljon tekemisissä? Usko nyt sinulle tulleita vastauksia; täällä on selvästi ihmisiä, jotka tietävät mistä puhuvat. Älä jatka.
Äläkä missään nimessä kuvittele, että saat ongelman ratkaistua viestimällä hänelle, että käytös on epänormaalia ja hänen tulisi saada sairauteensa apua. Kyllä hän sen tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan kuin oisit exäni kanssa tekemisissä. Onko hänellä useampikin akateeminen tutkinto ja asuuko pk-seudulla (on muualta kotoisin alunperin)? Aluksi hän oli tuollainen, mutta sittemmin rupesi väkivaltaiseksi. Parin vuoden päästä oli pakko erota, mutta lasten olemassaolo viivästytti asiaa.
Aika jännää sekin, että hän tunnusti pettäneensä. Itselleni hän tunnusti kaikenlaista muuta ikävää (mm. makaullisissa käynti aiemmin ja eläinten kiusaaminen lapsena). Hänellä on tiettyjä Asperger-piirteitä sekä persoonallisuushäiriöihin sopivia piirteitä (jopa psykopaattiin sopivia).
Kun erosin epävakaasta miehestä, niin olo oli kuin vankilasta olisi vapautunut. Toki kaipaan sitä entistä miestä, mutta en usko sitä enää koskaan näkeväni. Sen parempi olo mitä vähemmän olen tekemisissä, näin toimivat myös lapset. Kukaan ei enää halua olla kaatopaikka jonne mies raivonsa ja mielialansa purkaa. En tiedä kelle nyt skitsoaa, mutta pääasia on, että lapset ja minä ei olla enää kohteina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä
Tämä menee ihan hulluksi.
Kaava on tämä: sovitaan jotain, esim maanantaina sovitaan että mennään syömään tiistaina illalla. Keksii jonkun riidanpoikasen jolla ajaa minut luotaan, tiistaina ei ilmestykään paikalle. Odotuttaa useita tunteja.
Seuraavana päivänä uusi yritys tehdä yhdessä jotain järkevää, keksii jälleen riidanpoikasen. Tällä kertaa mennään, mutta saattaa olla koko tapahtuman ym ajan mielenosoituksellisesti täysin hiljaa ja kädet taskuissa TAI autossa alkaa raivoaminen: tein jotain väärin em tapahtumassa. En saa kysyä mitään häneltä enkä saa puhua, pitää olla hiljaa tai hän raivostuu. Ei halua olla tekemisissä.
Tälläistä kahta päivää tai tapaamiskertaa seuraa aina raivokohtaus: haukkuu minua hienohelmaksi, tekee näitä ilmeitä, nokkapystyssä ym silmien pyörittelyä (itse assosioin tämän jotenkin hänen alemmuuden tunteeseensa). Puhuu/ kertoo/ kokee että olisin haukkunut häntä/ läheisiään (en ole), ilta päättyy hänen aivan järkyttävään raivoamiseensa jossa haukkuu minua mm. saastaksi, kontrolloijaksi, hokee hänen elämä-hänen säännöt, en osaa miellyttää häntä, en tee MITÄÄN oikein ym
Mikä häiriö kyseessä?? Tämän paremmin en osaa/ pysty enää kuvailla! Pakkohan tämän kaverin on olla sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole terve. Miksi se ei riitä ja miksi olet kanssaan? Ehkä on hoitamaton neuropsykologinen häiriö, jota ei ole ymmärretty eikä siis hoidettu ja on väärin kasvatettu ja huono vuorovaikutus perheessä. Tulee sitten lähisuhteessa esille niin räikeästi.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä
Tämä menee ihan hulluksi.
Kaava on tämä: sovitaan jotain, esim maanantaina sovitaan että mennään syömään tiistaina illalla. Keksii jonkun riidanpoikasen jolla ajaa minut luotaan, tiistaina ei ilmestykään paikalle. Odotuttaa useita tunteja.
Seuraavana päivänä uusi yritys tehdä yhdessä jotain järkevää, keksii jälleen riidanpoikasen. Tällä kertaa mennään, mutta saattaa olla koko tapahtuman ym ajan mielenosoituksellisesti täysin hiljaa ja kädet taskuissa TAI autossa alkaa raivoaminen: tein jotain väärin em tapahtumassa. En saa kysyä mitään häneltä enkä saa puhua, pitää olla hiljaa tai hän raivostuu. Ei halua olla tekemisissä.
Tälläistä kahta päivää tai tapaamiskertaa seuraa aina raivokohtaus: haukkuu minua hienohelmaksi, tekee näitä ilmeitä, nokkapystyssä ym silmien pyörittelyä (itse assosioin tämän jotenkin hänen alemmuuden tunteeseensa). Puhuu/ kertoo/ kokee että olisin haukkunut häntä/ läheisiään (en ole), ilta päättyy hänen aivan järkyttävään raivoamiseensa jossa haukkuu minua mm. saastaksi, kontrolloijaksi, hokee hänen elämä-hänen säännöt, en osaa miellyttää häntä, en tee MITÄÄN oikein ym
Mikä häiriö kyseessä?? Tämän paremmin en osaa/ pysty enää kuvailla! Pakkohan tämän kaverin on olla sairas.
Ei sillä ole väliä mikä häiriö tuo on, sillä on väliä paljonko energiaa joudut tuohon ihmiseen laittamaan saamatta mitään takaisin.Suosittelen sulle nyt heti alkavaa radiohiljaisuutta miehen suuntaan. Kesto:toistaiseksi.
Eli suomeksi: unohda toi tyyppi, ei nosta sun elämäsi laatua eikä ole parannettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31, mitä tarkoittaa väärin kasvatettu?
32, on työkaverini joka on päässyt muodostumaan tärkeäksi ja todella rakkaaksi. Mutta nyt ilmennyt nämä hirviömäiset käytökset. Vaikea päästää irti läheisestä ihmisestä. Outo tilanne, sillä hän käyttäytyy just noin kuten kuvailin, mutta hän ei havaitse omassa toiminnassaan mitään väärää. Syyttää samoista asioista aggressiivisesti minua, monesti käyttää lausetta että minä provosoin hänet? Olen jopa alkanut epäillä hänen seurassaan, jos minä(kin) olenkin se sairas tässä?!?? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
31, mitä tarkoittaa väärin kasvatettu?
Esimerkkinä nyt vaikka huono käytös josta on rangaistu, vaikka ei ole ilkeyttään tehnyt väärin, vaan jos jotain neurologista häikkää on ollut, niin useinhan se näkyy jonkinlaisena poikkeavana käytöksenä. Eihän kaikkea ole ennen niin tutkittu ja tiedostettu esim. koulussa saati perheissä.
Ap tässä: mulle on tärkeää tietää mikä tämä häiriö-sairaus on hänellä? En pääse yli, eteenpäin jos en tajua...
Osaisko joku vastata tähän kaavaan?
Kaava on tämä: sovitaan jotain, esim maanantaina sovitaan että mennään syömään tiistaina illalla. Keksii jonkun riidanpoikasen jolla ajaa minut luotaan, tiistaina ei ilmestykään paikalle. Odotuttaa useita tunteja.
Seuraavana päivänä uusi yritys tehdä yhdessä jotain järkevää, keksii jälleen riidanpoikasen. Tällä kertaa mennään, mutta saattaa olla koko tapahtuman ym ajan mielenosoituksellisesti täysin hiljaa ja kädet taskuissa TAI autossa alkaa raivoaminen: tein jotain väärin em tapahtumassa. En saa kysyä mitään häneltä enkä saa puhua, pitää olla hiljaa tai hän raivostuu. Ei halua olla tekemisissä.
Tälläistä kahta päivää tai tapaamiskertaa seuraa aina raivokohtaus: haukkuu minua hienohelmaksi, tekee näitä ilmeitä, nokkapystyssä ym silmien pyörittelyä (itse assosioin tämän jotenkin hänen alemmuuden tunteeseensa). Puhuu/ kertoo/ kokee että olisin haukkunut häntä/ läheisiään (en ole), ilta päättyy hänen aivan järkyttävään raivoamiseensa jossa haukkuu minua mm. saastaksi, kontrolloijaksi, hokee hänen elämä-hänen säännöt, en osaa miellyttää häntä, en tee MITÄÄN oikein ym.
Oikeasti mikä tunnehäiriö tai sairas on kyseessä?? Tämän paremmin en osaa/ pysty enää kuvailla! Pakkohan tämän kaverin on olla sairas, mutta tämä asia vaivaa mua tosi paljon. Tuntuu että mikään ei loukkaa ja satuta enemmän kuin rakkaan ihmisen tälläinen käytös. Hän on aivan muina miehinä, täysin tunnekylmä, ei empatiaa yhtään vaikka itkisin tätä käytöstä kolme viikkoa. Jokin muuri...
Kyllä kusipäisiä idiootteja on olemassa.minäkin tunnen yhden.