Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka muut ootte oppinu hyväksymään sen ettei teistä koskaan tule mitään?
06.12.2017 |
Vähitellen joudun tajuamaan sen. Esimerkiksi että musta ei ole yliopistoon. En koskaan ikinä pääsisi sisälle haluamalleni alalle. Mun aivot, usko tai edes lukion keskiarvo riitä siihen. Ja tän tajuaminen sattu ihan älyttömästi, koska ala on ollut ala-asteelta lähtien haaveena.
Musta ei myöskään koskaan tullu kaunista tai suosittua. Ehei. Oon ihan liian ujo, epävarma ja sosiaalisesti awkward saadakseni koskaan hyviä ja läheisiä ystäviä. Tuskin koskaan seurustelenkaan, koska pelkään sitoutua jonkun kanssa. Ja ajatus jostain pussaamisesta saa mut melkein paniikkiin. Oon myös pettymys koko perheelle. Oon kuullu kun mun vanhemmat on kuiskaillu "voi kun tuosta meidän x:sta tulisi reippaampi/rohkeampi/sosiaalisempi." Lisäksi mun siskoa aina kehutaan kaikesta. Mua ei koskaan mistään. Ja ihan syystä. Mun sisko on kaikkea mitä minä en ole. Mulla ei myöskään ole hirveän hyvät välit mun perheeseen.
En usko että jos nyt yhtäkkiä alkaisin "tsemppaamaan" koko elämä muuttuis yhtä ruusuilla tanssimiseksi. En mä voi vaan muuttua viisaaksi tai sosiaaliseksi sormia napsauttamalla tai "vähän tekemällä töitä"
Kaipaan vertaistukea. Miten te muut samassa tilanteessa olevat ootte onnistuneet nielemään tappionne?
Kommentit (27)
Mikä ihmeen pakko se yliopisto on? Ei se ole mikään ihmisen mitta.
Tärkeämpää on elinikäinen oppiminen, siis asenne ja avoin mieli.
Tyhmille maailma on valmis, mutta fiksut tietää että aina voi vielä aloittaa uuden jutun. Vaikka se olisi joku aivan vaatimattomankuuloinen harrastus, vaikka piirrät tai seuraat luontoa, mieti että se on sun ainoa elämä. Jotkut löytää esim sopivan kumppanin vasta vanhempana, vaikka elämä on yhtä arvokasta sinkullakin.
Se on sun ainoa elämä tajuatko.
Turha sitä on muiden elämää kadehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan ekana kuuluisi oppia heittämään ympäröivän yhteiskunnan arvot yms ihmisten mielipiteet kaatopaikalle. Sitten määrittelee ihan itse mitä haluaa olla ja mikä on menestys. Sitten lähtee hakemaan hieman parempaa.
mm mulle toitotettiin koko elämäni että pitää olla työpaikka ja maksaa veroja, no, 40v ikäsenä työkokemusta kaiken kaikkiaan on joku 2-3v. Loput ajasta "lorvailtu" eli jatkuvaa oppimista maailmasta. Pieni kriisi iski ku ymmärsin että sosiaalijärjestelmä tulee käytännössä lakkaamaan siinä 2040 aikoihin.. joten pti keksiä tuloja jostain. Joten 2010 alkoi projekti, jossa menot minimiin. Tai jopa alle opiskelijaminimin (vaikka tulot nettona 2000e/kk), ja kaikki fyrkat pörssiin koska tuli mitä tuli niin rikkat pitävät huolen itsestään eli tuotantovälineiden omistaminen kannattaa aina noin keskimäärin.
Vastakkainen näkemys ois muutenkin kumonnu koko nykyisen maailmanhistorian vuosista 1750 eteenpäin.Joten tässä sitä hengaillaan ja nykyään on vajaan 200.000e osakesalkku. Tarkoitus kerätä milli tai pari ja elellä vapaaherrana vapaassa virossa.
Ei sos.menoja tulla lopettamaan, vaan tulonjako menee uusiksi, koska suurin osa työstä tulee häviämään tekoälyn myötä.
Pakko kai se on hyväksyä, kun ei muuta oikein mahda.
Kokeilepa tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole koskaan edes ajatellut että minusta pitäisi tulla mitään muuta kuin ihan vaan tavallinen ihminen. Sellainen olen jo syntyjäni, joten ei mitään paineita tai ahdistuksia.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se on pakko alkaa kohta uskomaan.
Olen jo 42v asuntolaina on maksamatta,terveys ongelmia,kaikki kaverit ovat hävinneet jonnekin enkä pysty luomaan mitään uusia suhteita,kohta lähtee työkin alta jos ei ihmettä tapahdu.
Muutamat viime vuodet ovat olleet yhtä alamäkeä,tuntuu jotenkin ettei mistään tule mitään enkä saa mitään aikaiseksi,suunnitelmia ja projekteja olisi mutta ei mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen.
Tämä vuosi ollut taloudellisestikin ihan perseestä,rahaa ei ole ollut yhtään ylimääräistä.
Jotenkin kaikki maistuu ihan paskalta,vittu kun kaljan juonnistakaan ei tule mitään.