Kun haluat olla naiselle rakastaja, mutta nainen haluaa sinusta isimiehen...

Täysin naurettava kysymys lisääntymisiässä. Kysele sitten nelikymppisenä.

Lapsellinen kaveri porvoosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen taas hajottavana ajatuksen, että olisin miehelle vain rakastajar, jolla on vain tietty osuus miehen elämässä, ei jaeta kaikkea. Kyllä mä itse haluan jakaa niin hyvät kuin huonotkin hetket.

Mielenkiintoista. Arvostan tukea vaikeilla hetkillä siinä missä kuka tahansa, mutta minulla ei ole tuollaista tarvetta jakaa koko elämääni toisen ihmisen kanssa. Varsinkin, kun siinä jakamisessa tulee aina mukana myös haittapuolia. En koe, että yhteen muuttaminen välttämättä parantaa suhdetta. AP

Minä taas ajattelen, että arki rakkaan ihmisen kanssa on riittävän hyvää, että haluan sen jakaa toisen kanssa. Ja koen epäkunnioittavana sen, jos toinen ei koe samoin. En tietenkään ajattele, että kaikki on ruusuilla tanssia silloin, ajattelen vain, että se on järjestely, jossa hyvät puolet kuitenkin päihittävät huonot ja elämä on hyvää ja onnellista.

Minulla se on siinä ja siinä, päihittävätkö hyvät puolet huonot. Viihdyn hyvin yksikseni ja minulla on aika suuri oman ajan ja tilan tarve. Jos joku sattuisi olemaan oleellisilta ominaisuuksiltaan tosi yhteensopiva, saman katon alla eläminenvoi olla hyvinkin antoisaa, mutta uskoisin, että suurimman osan kanssa erilliset asunnot ovat parempi vaihtoehto. AP

Sinuna kirjoittaisin tuosta ajan ja tilan tarpeesta deittiprofiiliin. On kuitenkin naisia, jotka itsekin kaipaa ilmaa suhteessa. Persoonallisuuskysymys. Olet nuori, sulla on vielä aikaa löytää tällainenkin.

Suosittelen että ap tekee tavoitteensa selväksi heti ensi tapaamisella- kerrot naisille selkeästi ettei sinulla ole _aikomustakaan_ minkäänlaiseen vakavaan suhteeseen ja haluat vain hyvää seksiä. Tämän pitäisi pudottaa mukana roikkumasta ne naiset jotka etsivät tosi tarkoituksella elämänkumppania. Taitaa vaan olla että annat kuitenkin ymmärtää olevasi aviomiesmateroaali sillä veikkaan että niin heruu helpommin piparia... eikö vaan?

Vierailija kirjoitti:

Nyt sit vaan kirjoitat deittiprofiilisi uuteen uskoon tai vastaavasti käyt heti ekoilla treffeillä "syvällisen" keskustelun siitä, millainen olet ja mitä suhteelta haluat. Ihan varmasti löytyy jostain samankaltainen nainen. Siihen vaan voi mennä aikaa. Tai sitten ei viehätä muuten. Mut se on selvä, että naisia tossa ikähaarukassa ja noilla kriteereillä on huomattavasti vähemmän, joten hyvää onnea pitää olla matkassa :)

Minulla ei ole deittiprofiileita, mutta ihmissuhdefilosofiani on aika selvä, ja mielelläni puhun siitä, mitä odotuksia ja tarpeita kummallakin on. Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö löytäisi naisia, jotka sanovat haluavansa samaa kuin minä – varmaan enemmistö Tinderiä käyttävistä naisista haluaa jotakin elämänkumppanin ja panokaverin väliltä – vaan siinä, että myöhemmät puheet eivät sitten vastaakaan enää sitä, mistä luulin vallitsevan yhteisymmärryksen.

Tämä on varmaan jollain tapaa käänteisilmiö sille, kun mies vakuuttaa haluavansa parisuhdetta mutta haluaakin oikeasti seksiä. Jostakin syystä naisia ei syyllisestä kelkan kääntämisestä samalla lailla. :) AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen taas hajottavana ajatuksen, että olisin miehelle vain rakastajar, jolla on vain tietty osuus miehen elämässä, ei jaeta kaikkea. Kyllä mä itse haluan jakaa niin hyvät kuin huonotkin hetket.

Mielenkiintoista. Arvostan tukea vaikeilla hetkillä siinä missä kuka tahansa, mutta minulla ei ole tuollaista tarvetta jakaa koko elämääni toisen ihmisen kanssa. Varsinkin, kun siinä jakamisessa tulee aina mukana myös haittapuolia. En koe, että yhteen muuttaminen välttämättä parantaa suhdetta. AP

Minä taas ajattelen, että arki rakkaan ihmisen kanssa on riittävän hyvää, että haluan sen jakaa toisen kanssa. Ja koen epäkunnioittavana sen, jos toinen ei koe samoin. En tietenkään ajattele, että kaikki on ruusuilla tanssia silloin, ajattelen vain, että se on järjestely, jossa hyvät puolet kuitenkin päihittävät huonot ja elämä on hyvää ja onnellista.

Minulla se on siinä ja siinä, päihittävätkö hyvät puolet huonot. Viihdyn hyvin yksikseni ja minulla on aika suuri oman ajan ja tilan tarve. Jos joku sattuisi olemaan oleellisilta ominaisuuksiltaan tosi yhteensopiva, saman katon alla eläminenvoi olla hyvinkin antoisaa, mutta uskoisin, että suurimman osan kanssa erilliset asunnot ovat parempi vaihtoehto. AP

Naisilla joilla on jo lapsia tuokin on todella helppo. Moni ei halua tuoda uutta miestä asumaan lasten kanssa, vaan pitää molemmilla omat asunnot. Minä olen juuri tuollaisessa parisuhteessa. Tuohan on helppo ratkaista, heti deittailun aluksi sanot että haaveilet sellaisesta parisuhteesta jossa molemmat voivat pitää omat asunnot ja omaa tilaa. Kyllä toinen introvertti ymmärtää.

Mä olin aikani tyytyväinen tuollaiseen suhteeseen kuin ap, ja voi olla että olisin uudestaankin jos ero tulisi. Mitä todennäköisimmin kyllä. 

En tosin koskaan tapaillut kovin usein ja näin muitakin miehiä, koska en halunnut mitään harhaanjohtavaa kiintymystä syntyvän. Kaksi kertaa viikossa on niin usein, että vaatii jo parisuhteen, että haluan nähdä enemmän kuin kerran viikossa-kahdessa. 

Suurin osa ihmisistä, tai naisista (päätellen ap:n kokemuksista) haluaa parisuhdetta ja on valmis ottamaan ne huonotkin puolet vastaan. Itselläni oli korkea kynnys lähteä mihinkään suhteeseen, eli en tosiaan ottaisi ketä vain. Olen silti enemmän parisuhdeihminen ja koen, että seksisuhteet ovat paljon kuluttavampia. 

Tässä nyt muutamia mahdollisia syitä, veikkaan että en ole ainoa joka ajattelee näin. 

Ap, voitko tarkentaa mikä ikähaarukka, ja saako olla jo lapsia ennestään?

Selväksi tuli jo ettei yhdessä asumaan, ei lapsia eikä yli 40.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sit vaan kirjoitat deittiprofiilisi uuteen uskoon tai vastaavasti käyt heti ekoilla treffeillä "syvällisen" keskustelun siitä, millainen olet ja mitä suhteelta haluat. Ihan varmasti löytyy jostain samankaltainen nainen. Siihen vaan voi mennä aikaa. Tai sitten ei viehätä muuten. Mut se on selvä, että naisia tossa ikähaarukassa ja noilla kriteereillä on huomattavasti vähemmän, joten hyvää onnea pitää olla matkassa :)

Minulla ei ole deittiprofiileita, mutta ihmissuhdefilosofiani on aika selvä, ja mielelläni puhun siitä, mitä odotuksia ja tarpeita kummallakin on. Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö löytäisi naisia, jotka sanovat haluavansa samaa kuin minä – varmaan enemmistö Tinderiä käyttävistä naisista haluaa jotakin elämänkumppanin ja panokaverin väliltä – vaan siinä, että myöhemmät puheet eivät sitten vastaakaan enää sitä, mistä luulin vallitsevan yhteisymmärryksen.

Tämä on varmaan jollain tapaa käänteisilmiö sille, kun mies vakuuttaa haluavansa parisuhdetta mutta haluaakin oikeasti seksiä. Jostakin syystä naisia ei syyllisestä kelkan kääntämisestä samalla lailla. :) AP

Okei, jos todella teet selväksi suhteen alussa, että et aio hankkia lapsia, niin on varmasti ikävää, jos naiset alkavat niitä kärttää. En tiedä auttaisiko sellainen konkreettinen teko, että hankkisit vasektomian ja kertoisit siitä naisille kun tämä kärttäminen alkaa?

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen että ap tekee tavoitteensa selväksi heti ensi tapaamisella- kerrot naisille selkeästi ettei sinulla ole _aikomustakaan_ minkäänlaiseen vakavaan suhteeseen ja haluat vain hyvää seksiä. Tämän pitäisi pudottaa mukana roikkumasta ne naiset jotka etsivät tosi tarkoituksella elämänkumppania. Taitaa vaan olla että annat kuitenkin ymmärtää olevasi aviomiesmateroaali sillä veikkaan että niin heruu helpommin piparia... eikö vaan?

Esimerkiksi nyt syksllä sanoin ensitreffeillä kirjaimellisesti, että en kaipaa perinteistä "tapaillaan, muutetaan yhteen, hankitaan lapsi, mennään naimisiin" -kuviota, vaan sen sijaan etsin X, Y ja Z. Ja sehän kuulosti naisesta oikein hyvältä. Mutta mitä enemmän vietimme yhdessä aikaa ja mitä lämpimämmiksi välimme kävivät, sitä tiukemmin nainen alkoi takertua, ja lopulta häntä alkoi närkästyttää se, miten ei-perhekeskeinen ihminen olen.

Turhauttavaa. AP

Sitten vaan etsit ja etsit, kunnes löydät haluamasi. Kuten miljoonat muut ihmiset täällä maailmassa. Hyvä juttu tässä on se, että viihdyt hyvin itseksesi ja suorastaan kaipaat sitä. Ei ehkä ahdista niin paljon kuin läheisriippuvaista, sinkkua ihmistä ;) Onnea matkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sit vaan kirjoitat deittiprofiilisi uuteen uskoon tai vastaavasti käyt heti ekoilla treffeillä "syvällisen" keskustelun siitä, millainen olet ja mitä suhteelta haluat. Ihan varmasti löytyy jostain samankaltainen nainen. Siihen vaan voi mennä aikaa. Tai sitten ei viehätä muuten. Mut se on selvä, että naisia tossa ikähaarukassa ja noilla kriteereillä on huomattavasti vähemmän, joten hyvää onnea pitää olla matkassa :)

Minulla ei ole deittiprofiileita, mutta ihmissuhdefilosofiani on aika selvä, ja mielelläni puhun siitä, mitä odotuksia ja tarpeita kummallakin on. Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö löytäisi naisia, jotka sanovat haluavansa samaa kuin minä – varmaan enemmistö Tinderiä käyttävistä naisista haluaa jotakin elämänkumppanin ja panokaverin väliltä – vaan siinä, että myöhemmät puheet eivät sitten vastaakaan enää sitä, mistä luulin vallitsevan yhteisymmärryksen.

Tämä on varmaan jollain tapaa käänteisilmiö sille, kun mies vakuuttaa haluavansa parisuhdetta mutta haluaakin oikeasti seksiä. Jostakin syystä naisia ei syyllisestä kelkan kääntämisestä samalla lailla. :) AP

Okei, jos todella teet selväksi suhteen alussa, että et aio hankkia lapsia, niin on varmasti ikävää, jos naiset alkavat niitä kärttää. En tiedä auttaisiko sellainen konkreettinen teko, että hankkisit vasektomian ja kertoisit siitä naisille kun tämä kärttäminen alkaa?

Harkitsen kyllä vakavasti, mutta luulen että tämä pesänrakennusvietti ei suoraan liity siihen, haluaako lapsia vai ei. Myös naiset, joille lapset eivät ole mikään prioriteetti, voivat muuttaa mieltään siitä, minkälaista suhdetta he tarvitsevat. Se, mitä minä tarjoan, kelpaa hyvin alkuun, mutta suhteen pitäisi siitä sitten vielä "kehittyä" johonkin ihan muuhun. Ihmetyttää kyllä itseänikin, miksi roikkua perinteisessä parisuhdemallissa, vaikka ei lapsia edes halua. AP

Vierailija kirjoitti:

Sitten vaan etsit ja etsit, kunnes löydät haluamasi. Kuten miljoonat muut ihmiset täällä maailmassa. Hyvä juttu tässä on se, että viihdyt hyvin itseksesi ja suorastaan kaipaat sitä. Ei ehkä ahdista niin paljon kuin läheisriippuvaista, sinkkua ihmistä ;) Onnea matkaan!

Kiitti. :)

Ja joo, kyllä minulla on ihan hyvin asiat. Välillä pitää vain päästä avautumaan... AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sit vaan kirjoitat deittiprofiilisi uuteen uskoon tai vastaavasti käyt heti ekoilla treffeillä "syvällisen" keskustelun siitä, millainen olet ja mitä suhteelta haluat. Ihan varmasti löytyy jostain samankaltainen nainen. Siihen vaan voi mennä aikaa. Tai sitten ei viehätä muuten. Mut se on selvä, että naisia tossa ikähaarukassa ja noilla kriteereillä on huomattavasti vähemmän, joten hyvää onnea pitää olla matkassa :)

Minulla ei ole deittiprofiileita, mutta ihmissuhdefilosofiani on aika selvä, ja mielelläni puhun siitä, mitä odotuksia ja tarpeita kummallakin on. Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö löytäisi naisia, jotka sanovat haluavansa samaa kuin minä – varmaan enemmistö Tinderiä käyttävistä naisista haluaa jotakin elämänkumppanin ja panokaverin väliltä – vaan siinä, että myöhemmät puheet eivät sitten vastaakaan enää sitä, mistä luulin vallitsevan yhteisymmärryksen.

Tämä on varmaan jollain tapaa käänteisilmiö sille, kun mies vakuuttaa haluavansa parisuhdetta mutta haluaakin oikeasti seksiä. Jostakin syystä naisia ei syyllisestä kelkan kääntämisestä samalla lailla. :) AP

Okei, jos todella teet selväksi suhteen alussa, että et aio hankkia lapsia, niin on varmasti ikävää, jos naiset alkavat niitä kärttää. En tiedä auttaisiko sellainen konkreettinen teko, että hankkisit vasektomian ja kertoisit siitä naisille kun tämä kärttäminen alkaa?

Harkitsen kyllä vakavasti, mutta luulen että tämä pesänrakennusvietti ei suoraan liity siihen, haluaako lapsia vai ei. Myös naiset, joille lapset eivät ole mikään prioriteetti, voivat muuttaa mieltään siitä, minkälaista suhdetta he tarvitsevat. Se, mitä minä tarjoan, kelpaa hyvin alkuun, mutta suhteen pitäisi siitä sitten vielä "kehittyä" johonkin ihan muuhun. Ihmetyttää kyllä itseänikin, miksi roikkua perinteisessä parisuhdemallissa, vaikka ei lapsia edes halua. AP

Okei, uskon kyllä että tuollaista tapahtuu ja varmaan hankalaa. Asia luultavasti ratkeaa ajan myötä, kuten monet ovat sanoneet (esim. itselleni kuvaamasi suhde sopisi loistavasti jos nykyinen suhteeni päättyisi, mutta mä olenkin jo 39), mutta eihän se tähän hetkeen auta. Ei kai siinä muu auta kuin jatkaa etsimistä, toivottavasti tärppää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse koen taas hajottavana ajatuksen, että olisin miehelle vain rakastajar, jolla on vain tietty osuus miehen elämässä, ei jaeta kaikkea. Kyllä mä itse haluan jakaa niin hyvät kuin huonotkin hetket.

Mielenkiintoista. Arvostan tukea vaikeilla hetkillä siinä missä kuka tahansa, mutta minulla ei ole tuollaista tarvetta jakaa koko elämääni toisen ihmisen kanssa. Varsinkin, kun siinä jakamisessa tulee aina mukana myös haittapuolia. En koe, että yhteen muuttaminen välttämättä parantaa suhdetta. AP

Minä taas ajattelen, että arki rakkaan ihmisen kanssa on riittävän hyvää, että haluan sen jakaa toisen kanssa. Ja koen epäkunnioittavana sen, jos toinen ei koe samoin. En tietenkään ajattele, että kaikki on ruusuilla tanssia silloin, ajattelen vain, että se on järjestely, jossa hyvät puolet kuitenkin päihittävät huonot ja elämä on hyvää ja onnellista.

Minulla se on siinä ja siinä, päihittävätkö hyvät puolet huonot. Viihdyn hyvin yksikseni ja minulla on aika suuri oman ajan ja tilan tarve. Jos joku sattuisi olemaan oleellisilta ominaisuuksiltaan tosi yhteensopiva, saman katon alla eläminenvoi olla hyvinkin antoisaa, mutta uskoisin, että suurimman osan kanssa erilliset asunnot ovat parempi vaihtoehto. AP

Naisilla joilla on jo lapsia tuokin on todella helppo. Moni ei halua tuoda uutta miestä asumaan lasten kanssa, vaan pitää molemmilla omat asunnot. Minä olen juuri tuollaisessa parisuhteessa. Tuohan on helppo ratkaista, heti deittailun aluksi sanot että haaveilet sellaisesta parisuhteesta jossa molemmat voivat pitää omat asunnot ja omaa tilaa. Kyllä toinen introvertti ymmärtää.

Taidan olla hankalan ikäinen. Luulen, että kymmenen vuoden päästä on paljon helpompi tavata naisia, jotka ymmärtävät heti, mitä etsin ja miksi ja haluavat vilpittömästi samaa.  AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sit vaan kirjoitat deittiprofiilisi uuteen uskoon tai vastaavasti käyt heti ekoilla treffeillä "syvällisen" keskustelun siitä, millainen olet ja mitä suhteelta haluat. Ihan varmasti löytyy jostain samankaltainen nainen. Siihen vaan voi mennä aikaa. Tai sitten ei viehätä muuten. Mut se on selvä, että naisia tossa ikähaarukassa ja noilla kriteereillä on huomattavasti vähemmän, joten hyvää onnea pitää olla matkassa :)

Minulla ei ole deittiprofiileita, mutta ihmissuhdefilosofiani on aika selvä, ja mielelläni puhun siitä, mitä odotuksia ja tarpeita kummallakin on. Ongelma ei olekaan siinä, ettenkö löytäisi naisia, jotka sanovat haluavansa samaa kuin minä – varmaan enemmistö Tinderiä käyttävistä naisista haluaa jotakin elämänkumppanin ja panokaverin väliltä – vaan siinä, että myöhemmät puheet eivät sitten vastaakaan enää sitä, mistä luulin vallitsevan yhteisymmärryksen.

Tämä on varmaan jollain tapaa käänteisilmiö sille, kun mies vakuuttaa haluavansa parisuhdetta mutta haluaakin oikeasti seksiä. Jostakin syystä naisia ei syyllisestä kelkan kääntämisestä samalla lailla. :) AP

Okei, jos todella teet selväksi suhteen alussa, että et aio hankkia lapsia, niin on varmasti ikävää, jos naiset alkavat niitä kärttää. En tiedä auttaisiko sellainen konkreettinen teko, että hankkisit vasektomian ja kertoisit siitä naisille kun tämä kärttäminen alkaa?

Harkitsen kyllä vakavasti, mutta luulen että tämä pesänrakennusvietti ei suoraan liity siihen, haluaako lapsia vai ei. Myös naiset, joille lapset eivät ole mikään prioriteetti, voivat muuttaa mieltään siitä, minkälaista suhdetta he tarvitsevat. Se, mitä minä tarjoan, kelpaa hyvin alkuun, mutta suhteen pitäisi siitä sitten vielä "kehittyä" johonkin ihan muuhun. Ihmetyttää kyllä itseänikin, miksi roikkua perinteisessä parisuhdemallissa, vaikka ei lapsia edes halua. AP

Vastasin jo aiemmin, mutta ei tarvitsekaan. Malleja on monia. Haluatko siis sitoutuneen suhteen omissa asunnoissa lapsettomina?

Varmasti vähentää tarjontaa, mutta ei ollenkaan mahdotonta. Lisäksi sinulla ei ole kiire kuten lapsia haluavilla. Tosi rakkaus löytyy kyllä myöhemminkin.

Jos taas haluat avointa suhdetta, sillekin on kysyntää, mutta sekin täytyy sanoa suoraan heti. Minulla oli sellainen mutta sitten mies alkoi haluta enemmän. Ihmissuhteissa ihmisetkin muuttuvat ajan myötä ja sekin on vain hyväksyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin aikani tyytyväinen tuollaiseen suhteeseen kuin ap, ja voi olla että olisin uudestaankin jos ero tulisi. Mitä todennäköisimmin kyllä. 

En tosin koskaan tapaillut kovin usein ja näin muitakin miehiä, koska en halunnut mitään harhaanjohtavaa kiintymystä syntyvän. Kaksi kertaa viikossa on niin usein, että vaatii jo parisuhteen, että haluan nähdä enemmän kuin kerran viikossa-kahdessa. 

Suurin osa ihmisistä, tai naisista (päätellen ap:n kokemuksista) haluaa parisuhdetta ja on valmis ottamaan ne huonotkin puolet vastaan. Itselläni oli korkea kynnys lähteä mihinkään suhteeseen, eli en tosiaan ottaisi ketä vain. Olen silti enemmän parisuhdeihminen ja koen, että seksisuhteet ovat paljon kuluttavampia. 

Tässä nyt muutamia mahdollisia syitä, veikkaan että en ole ainoa joka ajattelee näin. 

Tähän vielä lisäyksenä, että en halua lapsia (steri tehtynä) ja asumme erillämme miehen kanssa. Luulenpa, että suhde kuihtuu hiljalleen, jos mies ei halua koskaan muuttaa yhteen. Vielä en halua itsekään, mutta en jaksa vuosien ajan kahta asuntoa. 

Ei tuossa voi kyllä sanoa mitään, mikä estäisi naista kuulemasta mitä haluaa.

"En etsi perhettä" --> voi kuitenkin haluta lapsia

"En halua lapsia" --> voi kuitenkin haluta lapsia myöhemmin

"Minulla on vasektomia enkä voi saada lapsia" --> voi kuitenkin adoptoida

"En voi sietää lapsia" --> voi kuitenkin muuttaa mielensä, kun saa oman lapsen syliin

jne. jne.

Kommunikaatio on yliarvostettua ja onnistuu vain sattumalta.

Mulla on 32v pano,kyydit sen kanssa on muutenkin ihan mielettömiä,nainen vaan haluaisi perheen,naimisiin,lapsia,ym.

Hieman olen narua antanut,lupasin muuttaa sen luokse ja antaa pois oman vuokrakämpän =vuokraan velattoman omistusasuntoni.

Olen myös antanut vihreää valoa lapsille (olen steriloitu).

Eiköhän sen kanssa muutama vuosi mene ennen kuin kitinä kaikesta alkaa,sitten voinkin nostaa kytkintä.

huh huh mikä kolli

M40v kirjoitti:

Mulla on 32v pano,kyydit sen kanssa on muutenkin ihan mielettömiä,nainen vaan haluaisi perheen,naimisiin,lapsia,ym.

Hieman olen narua antanut,lupasin muuttaa sen luokse ja antaa pois oman vuokrakämpän =vuokraan velattoman omistusasuntoni.

Olen myös antanut vihreää valoa lapsille (olen steriloitu).

Eiköhän sen kanssa muutama vuosi mene ennen kuin kitinä kaikesta alkaa,sitten voinkin nostaa kytkintä.

Toivottavasti jäät rekan alle. Ja harmi että tämä mielipide poistetaan alle kolmen sekunnin.