Onko valokuvien käsittely sinusta ”oikeaa valokuvaamista”?

up

Kyllä editoin kuvia. Kuvaan luontoa ja joskus ihmisiä. Potretteja en juurikaan muokkaile, mutta luontokuvia kyllä. Editointi on mielestäni joskus jopa kivempaa kuin itse valokuvaaminen. Ikinä en kuitenkaan lisää tai poista kuvista mitään, editoinnilla haen kuvaan lähinnä haluamaani tunnelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä koulukuntaa, että säilytän kaikki kuvani sellaisena kuin kamera on ne tallentanut. Kiinnitän kuvaushetkessä huomion valaistukseen ja terävyyteen. Huonot kuvat poistan, varsinkin jos samasta kohteesta on jo parempi kuva. Vaikka olenkin fanaattinen ”kaiken säilyttäjä”, olen huomannut että kaikkea sekundaa ei vain voi säilyttää, ja rumentaahan se kokoelmaakin jos siellä on sumeita joukossa. Säädän korkeintaan kontrastia ja kirkkautta, mutta niitäkin hyvin vähän ja varoen.

Sitten ihmettelen kun jotkut Photoshopilla tai muulla käsittelevät valokuvia. Toiset antavat käsittelyn näkyä, toiset tekevät vain pieniä muutoksia. Minä en tykkäisi tehdä omille kuvilleni tällaista, että sitä kuvaan sisältynyttä informaatiota vääristetään/muokataan. Jos muokkaankin joskus jotain, yleensä poistan sen, tai jos säilytän niin jotain erikoistarvetta varten (esim. sisustustaulu). En koskaan korvaa alkuperäistä muokatulla. Tämän ideologian voi kuitenkin myös ymmärtää niin, että yrittää saada valokuvalla mahdollisimman hyvän vaikutelman, vaikka se ei totta olekaan. Jos seinässä on tahra, se muokataan piiloon jotta kuvaa katsellessa se ei pistäisi silmään. Ihan toimiva ajatus sekin!

Kumpaa itse kannatat? Haluatko säilyttää maailman valokuvakokoelmassasi sellaisena kuin se esiintyy, vai haluatko että jokainen kuva on huippuun asti täydelliseksi hiottu?

Tämä varmaankin riippuu jokaisen henkilökohtaisesta näkemyksestä.

Kannattaa kuitenkin näitä ajatuksiasi ajatellessasi miettiä että hyvin monet kuuluisat valokuvaajat käsittelevät kuvansa, esimerkkinä Ansel Adams joka siis maisemakuvistaan erittäin tunnettu. Kuvat ei todellakaan ole tulleet kamerasta sellaisinaan, vaan niitä on käsitelty taidokkaasti.

Se on toki oma lajinsa kuvata ilman tarkoitusta tehdä jatkokäsittelyä, vähän niinkuin musiikinkin puolella on näitä "unplugged" juttuja ja jossain moottoriurheilussakin on luokkia jotka erittäin rajoitettuja eikä saa tehdä esim. mitään muutoksia urheiluvälineeseen yms.

Mutta siinä vaiheessa, jos TAVOITE on saada aikaan mahdollisimman hienoja ja näyttäviä kuvia, kyllähän se asia menee helposti niin päin, että valokuvaaminen on vain yksi osa prosessia, ei sen enempää eikä vähempää. Ja TAVOITTEEN toteutuminen siis sisältää jo muutakin kuin sen valokuvaamisprosessin, kyllä tämä vähän moniulotteisempi juttu on kuin pelkästään todistella maailmalle että osaa käyttää valokuvaamiseen tarkoitettua laitetta taidokkaasti.

Suosittelen sinullekin joskus kokeilemaan, että valitse säilyttämistäsi kuvista muutama paras joukosta, ja treenaile sitä, miltä ne näyttää kun ne käsitellään huolellisesti.

Olen varma siitä että sinunkin näkemys "alkuperäisyyden" säilyttämisestä alkaa joustamaan kummasti kun tajuat että olet menettänyt valtavan määrän mahdollisuuksia kuviesi potentiaalissa kun yrität pitäytyä väkisin siinä tuloksessa, mitä se kameralaite on sinulle tuottanut.

Siis, jos pysyttäydyt siinä mitä kameralaite sinulle tuottaa, se on tällöin suurelta osin sen kameralaitteen tuottama kuva.

Mutta jos haluat kokonaisvaltaisemmin saada näkemyksesi kuvaan esiin, kyllä se silloin vaatii että kameralaitteen tuottama kuva on vasta AIHIO, josta sinä sitten jatkotyöstät kuvaa vielä eteenpäin niin paljon, että se alkaa näyttämään sellaiselta minkä sinä voit hyväksyä.

Kameroiden tuottamat kuvat ei tosiaan ole muuta kuin vasta teknisillä keinoilla tehty "toisinto" näkymästä, joka ei edes läheskään aina ole yhtä vaikuttava kuin se aito näkymä on. Ja tosiaan, haluatko sinä että se sinun kuvasi on SINUN näkemys, vai sen kameralaitteen tuottama "kopio" näkymästä.

Jees!

Kuvanmuokkaushan on käytännössä samaa, mitä filmikuville tehdään pimiössä. Kuvaa voi rajata, voi tuoda lisää valoa tai varjoa käyttämällä dodgea tai burnia. Kuvia on myös maalattu aikoinaan. Ihan perusjuttuja jotka ovat iso osa valokuvausta. Mielestäni on vähän naivia ajatella, että kuva voisi olla parhaimmillaan ilman mitään muokkausta.

Vierailija kirjoitti:

Kuvanmuokkaushan on käytännössä samaa, mitä filmikuville tehdään pimiössä. Kuvaa voi rajata, voi tuoda lisää valoa tai varjoa käyttämällä dodgea tai burnia. Kuvia on myös maalattu aikoinaan. Ihan perusjuttuja jotka ovat iso osa valokuvausta. Mielestäni on vähän naivia ajatella, että kuva voisi olla parhaimmillaan ilman mitään muokkausta.

Kyllä, ja samalla tavalla myös mikä tahansa lisävalaistus (salaman käyttö yms) nehän on sitä kuvan muokkaamista myös.

Apuvalaistuksen käyttö ja dodge/burn, nehän on siis tavallaan "sama asia", toinen vaan tehdään ennen kuvan ottoa tai sen aikana, kun taas toinen tehdään kuvan ottamisen jälkeen. Joka tapauksessa kuvaa manipuloidaan molemmissa.

Studiovalaistuksen käytössä hyvää on se että valo voidaan ohjata melko luonnollisen näköisesti, kun taas dodge/burn mahdollistaa myös sellaisiakin valaisutapoja jotka voi olla studiovalaistuksella aika vaikeasti tehtävissä, ja toisaalta voidaan tehdä myös ihan epäluonnollisenkin näköisiä juttuja.

Ja aina loppujenlopuksi, se on kuitenkin myös se kameralaite itse, joka tekee myös omat tulkintansa "näkymästä", eli ei meillä tavallaan ole mitään "neutraalia" kuvaa olemassa missään, vaan kaikki tavat joilla kuvia otetaan ja tehdään, ne on aina enemmän tai vähemmän vääristyneitä johonkin suuntaan jo lähtökohtaisestikin, joten sinällään en kannustaisi olemaan liian tiukkapipoinen.

Kuvan käsittelyssä kuitenkin tärkeätä on se, että sen avulla voidaan paremmin tuoda esiin VALOKUVAAJAN visio siitä, miltä se kuva näyttää, tai sitten muutoin vain mahdollistaa kuvan korjaamistoimet niin, että kuva saadaan näyttämään siltä, miltä se valokuvaajan mielestä kuvaustilanteessa näytti.

Jokaisella on kuitenkin ihan vapaa valinta kuinka tekee, mutta voisi senkin sanoa että ei nuo kuvankäsittelyjututkaan ihan helpoimpia ole, jos ne tehdään kunnolla ja ammattitaitoisesti, eli ei kannata liikaa väheksyä sitäkään osaamista.

Ylimuokatuista kuvista tulee osasta jopa paha olo. Varsinkin jos ne on tosi pahasti vääristeltyjä. En tiedä mistä johtuu mutta jotenkin silmät/aivot reagoi siihen että ne on liian vääristyneen näköisiä väreiltään tai muodoltaan.

Jostain syystä muokkaamattomista tai vain vähän muokatuista ei itselleni tule tuota efektiä. Tai voihan se olla joku taiteilijan tehokeino, "haluan että kaikki kuvieni katselijat kokevat etovaa oloa."

Pikainen googlaus hakusanoilla dodge/burn paljasti että tuon on ilmeisesti juurikin sellainen muokkaus joka imee valokuvissa ihmisistä sen "sielun" ja "aitouden". Joo, en tykkää, en ainakaan noiden kuvahaun esiintuomien ennen ja jälkeen-kuvien perusteella.

Juurikin tuollaiset muoviset muokkaukset on niitä pahimpia.

Vierailija kirjoitti:

Ylimuokatuista kuvista tulee osasta jopa paha olo. Varsinkin jos ne on tosi pahasti vääristeltyjä. En tiedä mistä johtuu mutta jotenkin silmät/aivot reagoi siihen että ne on liian vääristyneen näköisiä väreiltään tai muodoltaan.

Jostain syystä muokkaamattomista tai vain vähän muokatuista ei itselleni tule tuota efektiä. Tai voihan se olla joku taiteilijan tehokeino, "haluan että kaikki kuvieni katselijat kokevat etovaa oloa."

Kyllä, etenkin överiksi käytetty HDR näyttää täydelliseltä yrjöltä. On hämmentävää että sitä käytetään nykyisin jopa live-webkameroissa maailmalla, jossa näkyy säädöt vedetyn ihan tappiin ja silloin siinä on siis aidon kuvan päällä jonkinlainen kuvan puuroksi vetävä HDR efekti.

Efektit on ihan hyviä, kunhan niitä osaa käyttää oikein, tarkoitushan ei ole se että käsittely näkyisi kuvasta yhtään mitenkään, vaan sen ajatus on ainakin omasta mielestäni se että kuva näyttää edelleen erittäin luonnolliselta, mutta esim. sävyt yms. olisi paljon upeammat ja esim. jotkin yksityiskohdat saadaan näyttävämmin esiin.

Vaatii joka tapauksessa paljon harjoitusta, kun kuvia käsittelee niin silmä tottuu herkästi "väärin käsiteltyyn" kuvaan.

On ihan hyvä jos pitää välillä taukoa ja tekee jotain muuta, ja sitten kun vilkaisee uudelleen, niin näkee helposti miten kuvan käsittely meni pieleen. Tarpeeksi monta kertaa kun tekee, niin se efektien käyttökin muuttuu harkitummaksi, niin ei tule sitten niin paljon sellaisia överiksi menneitä yrjöttäviä kuvia.

Vierailija kirjoitti:

Pikainen googlaus hakusanoilla dodge/burn paljasti että tuon on ilmeisesti juurikin sellainen muokkaus joka imee valokuvissa ihmisistä sen "sielun" ja "aitouden". Joo, en tykkää, en ainakaan noiden kuvahaun esiintuomien ennen ja jälkeen-kuvien perusteella.

Juurikin tuollaiset muoviset muokkaukset on niitä pahimpia.

Lol, dodge ja burn tuo kuvaan ainoastaan valoa tai varjoa, eli nämä muoviset lopputulokset ei tosiaankaan johdu siitä. Jos kuva on osittain vaikka ylivalottunut esimerkiksi ikkunasta tulevan valon takia, käytetään burnia korjaamaan ylivalotus.

Nämä ymmärtää ehkä käytännössä paremmin kokeilemalla pimiötyöskentelyä, sen jälkeen esim. photoshopin työkalut käy paremmin järkeen.

Mistä saisi hyvän muokkausohjelman ilmaiseksi/edullisesti?

Photarin kokeiluversio kesti vain viikon, enkä haluaisi maksaa siitä kuukausimaksua. Mieluummin maksaisin kerralla vaikka satasen tai pari ja sitten ohjelmaa voisi käyttää aina.

Gimpiä olen kokeillut ja se toimiinkin ihan hyvin, mutta onko siihen raw muokkausohjelmaa?

Kokemuspohjaltakin voin sen verran kertoa, että nämä efektit yms. mitä laitetaan "koko kuvan" alueelle, ne ei yleensä vielä ihmeitä tee ja joskus pilaavat koko kuvan.

Taidokkaampi kuvankäsittely on sitä että koko kuva-alan käsittelyn lisäksi kyetään tekemään myös "lokaaleja" muutoksia, eli kuvaa muokataan yksityiskohtaisemmin, pieniä muutoksia sinne ja tänne.

Näitä kuvaan tehtäviä pienempiä muutoksia voi olla helposti useita kymmeniä, joskus jopa satojakin. Tehtävän työn määrä on paljon isompi kuin se että käytetään 2 minuuttia siihen että laitetaan koko kuva-alueelle joku efekti tai pari ja hetken aikaa väännellään säätöjä.

Dodge & burn ne on nimenomaan näitä lokaaleja säätöjä, ja kuvasta riippuen niitä voi tosiaan tulla kymmenittäin kuvan yksityiskohtiin. Kun homma tehdään oikein, niitä säätöjä ei käytännössä "hoksaa" kukaan muu kuin toinen ammattilainen, ja usein ei hänkään pysty tarkkaan erottamaan mihin ne säädöt on tehty. On tuossa nähty jotain sellaisiakin tapauksia että ammattikuvaaja on kuvia arvostellessaan erehtynyt luulemaan kamerasta alunperin tullutta kuvan osaa efektillä tuotetuksi jutuksi, eli jos hommansa osaa oikein, kuva näyttää hyvältä eikä edes toinen ammattilainenkaan pysty ihan tarkkaan tunnistamaan mitä osia on muokattu ja mitä ei.

Pitkästä aikaa mielenkiintoinen keskustelu! Itseä aina ihmetyttää tuo ajatus, että etukäteen tehdyt säädöt ja asettelut ovat hienoa osaamista ja jälkikäteen tehdyt vääristelyä. Ja että kameran tuotos olisi oikea ja lopullinen. Itse amatöörinä en ennen oikein innostunut kuvaamisesta, kun kameralla ei koskaan tuntunut tavoittavan kohdetta sellaisena kuin olisin halunnut. Vasta kännykkäkuvaus ja kuvankäsittely ovat vapauttaneet minut, vaikka se miten olisi vääräoppista. Hyvällä kännykällä saa hyviä kuvia, ja se on aina mukana toisin kuin järkkäri. En pyri siihen, että tarkkuus riittäisi seinätapetiksi suurentamiseen. Kuvankäsittelyllä on kiva myös leikkiä, se on oma lajinsa, ja voi valita pyrkiikö luonnollisuuteen vai mielikuvituksellisuuteen.

Huhhuh

Kameran ottama kuvahan on jo kameran algoritmin "näkemys" näkymästä. Ei se ole sen aidompi. Pelkkä digitaalinen jäljitelmä.

Täysin amatöörinä ka vain kuvien katselijana minua ei todellakaan ilahduta nämä äärimmäiset hifistelijät ja kuvan muokkaajat joiden töitä tv:ssäkin esitellään. Minusta siinä ei ole mitään arvokasta ja luonnonmukaista vaan pelkkää digikikkaiua! Kuvien manipulointi on jo mennyt niin pitkälle, että niiden uskottavuus realistiseen tallennukseen on nolla. Onko se sitten hyvä asia, ettei usko mitään, mitä kuvissa on?

"Realistinen tallennus" ei ole ainut valokuvan tehtävä. Rajaamalla kuvaa voidaan aika helposti päättää, miten katsoja näkee tilanteen, joka voi oikeasti olla aivan päinvastainen. Tässä yksi esimerkki https://goo.gl/images/Gc7Tn3 Kuvan antama informaatio on kuvan ottajan ja käsittelijän valittavissa.

Valokuvaus on myös yksi taiteen laji, silloinkin "realistinen tallennus" on aika merkityksettömässä asemassa.

Hyvin käsitellystä kuvasta ei aina edes huomaa, että sitä on muokattu ja mitä sille on tehty. Toki jotkut HDR kikkailut näyttää epäluonnollisilta, mutta mitä muuta voi odottaakaan, kun useamman kuvan ominaisuudet lyödään päällekkäin.

Jos haluaa nähdä valokuvia vain "realistisena tallennuksena" kannattaa varmaan pitäytyä katselemaan jotain tori.fin myynti-ilmoituksia ja naapurin 60 v. Pentin facebook kuvia.