Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen... tai oikeastaan äidin kaveripulma: pelkään huono-osaisen kaverin pilaavan koululaiseni!
02.12.2017 |
Siinähän se keskeisin on otsikossa, mutta täytyy avata asiaa vähän:
Tokaluokkalaisen lapseni luokalle tuli syksyllä uusi tyttö, sanotaan nyt vaikka Elisa, ja muutamassa viikossa oma lapseni unohti vanhat kaverinsa ja hitsautui yhteen tämän uuden tytön kanssa. Sitähän koululaisilla tapahtuu usein, että kaverit ja kaveripiiri vaihtuu vuosien varrella, joten en ollut asiasta huolissani. Tätä nykyä ovat Elisan kanssa kuin paita ja peppu, ja muiden kavereiden kanssa oma tyttö ei halua leikkiä enää ollenkaan (yritetty on). Ovat koulussa, välitunneilla ja koulun jälkeen aina yhdessä eikä lastani kiinnosta mikään muu kuin Elisan seura. Bestiksiä siis.
Ongelma on kuitenkin seuraavanlainen:
Tämän Elisan myötä kuitenkin oman lapsen käytös on mennyt ihan mahdottomaksi. Lapsi on alkanut uhmata opettajia ja muitakin aikuisia, kiusaa muita kavereita, valehtelee, rikkoo tavaroita, satuttaa pikkusiskoaan yms. käytöstä mitä meillä ei ole koskaan ennen ollut. Ymmärtääkseni tyttöjen kaverisuhde on hyvä: kumpikaan ei pomota toista eivätkä he juurikaan riitele keskenään. Olen ihmetellyt että mistä tämä käytös oikein kumpuaa näin yllättäen, vaikka tiedän kyllä, että vilkkaammilla lapsilla voi olla taipumusta kaikenlaiseen.
Nyt olen seuraillut lasten toimintaa ja huomannut, että tällä Elisalla - jonka aluksi mielsin aika araksi ja kiltiksi tytöksi - ei olekaan rajoja ollenkaan. Olen joskus komentanut tyttöjä kotona jonkun ihan itsestäänselvän asian kanssa (tyyliin "ei saa vetää kissaa hännästä") ja Elisa on sanonut minulle, että hänen vanhempansa antavat hänen tehdä mitä vaan. Olenkin nähnyt ulkona ja kuullut lapseltani, että Elisa saattaa tehdä kaikenlaisia ilkeyksiä ihan tuosta noin vaan, esimerkiksi heittää autoja kivillä.
En kuitenkaan syytä Elisaa asiasta, koska olen tutustunut hänen vanhempiinsa ja epäilen, että molemmat vanhemmat (ovat eronneet) ovat alkoholisteja. Siksi otsikossa on sana "huono-osainen", koska Elisa näyttäisi olevan perheestä, jossa lapset ovat hunningolla ja on rahavaikeuksia ja muutakin sellaista. Käytös ei siis ole lapsen vika, ja oikeasti olen sitä mieltä, että meidän perheen - jolla ei myöskään ole suuret tulot, mutta muuten aikaa, jaksamista ja kiinnostusta lasten asioihin - pitäisi ottaa Elisa avosylin vastaan omaan elämäämme.
Mutta mutta... Oma lapseni on vilkas, villi ja haasteellinen, mutta on kuitenkin aina tullut muiden lasten kanssa hyvin toimeen ja totellut sääntöjä esim. päiväkodissa ja koulussa - haasteet näkyvät muualla. ADHD-piirteitä on todettu ja lisäksi lapsi käy toimintaterapiassa, mutta asian selvittely on vielä kesken. Koulussa pärjää kuitenkin normaaliluokassa tietyin edellytyksin.
En nyt sitten tiedä, mitä tekisin Elisan suhteen. En usko, että hänen perheellään on voimavaroja panostaa lasten kasvatukseen yhtään sen enempää kuin tähänkään saakka, mutta valitettavasti tämä Elisa villitsee oman (erityis)lapseni tekemään mitä älyttömämpiä juttuja. Tytöt ovat joutuneet kerran myös vakavammin vaikeuksiin yhdessä, ja silloin teki mieleni kieltää omalta lapseltani Elisan kanssa kaveeraaminen kokonaan.
Mutta miten sellaisen kiellät? Ja onhan se nyt loukkaavaa lastakin kohtaan, jos annan edes ymmärtää, että hänen paras ystävänsä ei kelpaa minulle. Mutta haluaisin, että oma tyttöni viettäisi enemmän aikaa normaalien kavereidensa kanssa - joiden kanssa oli ystävä vielä ennen - eikä tämän Elisan. Eniten olen huolissani lapsesta itsestään, koska tiedän ylivilkkauden olevan kytköksissä kaikenlaisiin mahdollisiin ongelmiin tulevaisuudessa (päihdeongelmat, syrjäytyminen jne.) ja siksi olemme tehneet paljon sen eteen, että tukisimme lasta hänen haasteissaan. Nyt tuntuu siltä, että yksi kaveri valuttaa kaiken tämän vaivan ihan hukkaan.
Kokemuksia, ajatuksia? Mitä oikein voin tehdä?
Kommentit (19)
Ymmärrän. Ehkä voit yrittää tukea Elisaa sinäkin. Olla välittävä aikuinen ja tehdä rajoja selviksi molemmille tytöille,olla läsnä ja kiinnostunut. Se voisi merkitä Elisallekin paljon,vaikkei toki varmasti heti muuta käytöstäkään. Ottaisin kyllä puheeksi myös vanhempien kanssa,että pidät tietyt rajat ja olisiko yhteiset pelisäännöt mahdollisia molempien tyttöjen edun vuoksi. Vanhempien voisi olla helpompi tehdä rajoja ns. yhteistyössä,jos se ei muuten tule luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteys ammattilaisiin, heti. Tilanne on ilman muuta haastava. Lapset ottavat helposti vaikutteita kavereilta. Onko tämä Elisa jollain tavalla karismaattinen henkilö? Sokaissut lapsesi?
Hyvin tärkeää olisi, että lapsellasi säilyy myös tavislapsista koostuva kaveripiiri. Kaikki äärimmäiset ilmiöt ovat huolestuttavia.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä Elisa jollain tavalla karismaattinen henkilö? Sokaissut lapsesi?
Mielestäni hän on varsin tavallinen tyttö, aika hajuton ja mauton, mutta jostain syystä tytöillä osuu kemiat yhteen hyvin. Ja heillä on tosi hauskaa yhdessä. Ei siis ole mikään manipuloija vaan ihan tavallisen oloinen tyttö, mutta sen kiltin oloisen pinnan alla kuplii näitä ongelmia, joita en heti hänestä huomannut. AP
Vaikeaa. Eihän sun tarvi toisen lasta alkaa kasvattamaan mutta edelleen kantsii komentaa/kieltää/antaa kehuja sen mukaan miten teillä tämä lapsi käyttäytyy. Sanot että meidän talossa on nämä säännöt ja niitä noudatetaan vaikka kotona ei samoja lakeja olisikaan. Voi tehdä hyvää kun ottaa huomioon jos kotonaan ei ole rajoja. Kuten sanoit ei ole lapsen vaan vanhempien vika jos kotona on asiat hunningolla. Kaveruksia en erottaisi mutta oman lapsen kanssa kannattaa ottaa puheeksi että kaikkiin sen elisan ehdottamiin typeryksiin ei pidä ryhtyä, esim autojen kivityksiin ym. Tuokin kannattaa esittää tuomitsematta ja ikäänkuin puolueettomasti, itse muistan ikuisesti kun oma isäni arvosteli kavereitani minun ollessa lapsi. Tuntui nimenomaan että kaverini eivät hälle kelpaa kun olivat aina liian jotain tai ei tarpeeksi sitä ja tätä. Lopulta aloin salaamaan että kenen kanssa koulussa pyörin.
No keskity omaan lapseesi, älä laita nyt kaikkea Elisan piikkiin, kun lapsesi tekee itse ne huonot jutut. Kasvata ja laita rajoja voimakkaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No keskity omaan lapseesi, älä laita nyt kaikkea Elisan piikkiin, kun lapsesi tekee itse ne huonot jutut. Kasvata ja laita rajoja voimakkaammin.
Ymmärrän kyllä ja tiedostan sen, että se on juurikin oma lapseni, joka käyttäytyy huonosti. Ja siksi olenkin niin huolissani. AP
Kyllä nämä tyhmyydet lähtee ap sinun omasta lapsestasi, ei pelkkä ystävyys saa ketään tekemään luontonsa vastaisesti. Omilla lapsillani on ollut kirjava joukko besuja, ovat tehneet vaikka mitä koiruuksia, mutta ei tämä ole tarttunut omiin lapsiini. Ja lapseni ovat jo isompia, kaveripiirinsä ovat välillä olleet hyvinkin värikkäitä tekemisineen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos näet elisan kasvuympäristössä laiminlyöntejä niin sinun velvollisuutesi on tehdä lastensuojeluilmoitus.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä tyhmyydet lähtee ap sinun omasta lapsestasi, ei pelkkä ystävyys saa ketään tekemään luontonsa vastaisesti.
Jep, hölmöily on adhd-lasten luonteen mukaista joten ap:n lapsessa vika. Turha syyttää muita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko omalle lapselle sanoa, että hölmöilystä seuraa arestia, sen sijaan että sanot että ei saa leikkiä enää nimenomaan Elisan kanssa. Tai hölmöilystä seuraa, että voi leikkiä kaverien kanssa vain teillä niin että saatte vahdittua. Ja keskustelette siitä mitä voi sanoa tai tehdä, jos kaveri tekee jotain tyhmää. Ehkä Elisan voisi myös ottaa keskusteluun mukaan, jos ovat yhessä jääneet kiinni jostain tyhmästä.
Olet fiksu, kun et yritä erottaa lapsia. He ovat kavereita ja se on heille iso asia. Oma isäni koitti siivota elämästäni pois kaikki vähänkään Elisan tapaiset (eivät oikeasti lähelläkään tuota tasoa) tytöt, ja lopputulos oli, että kaveerasin heidän kanssaan sitten salaa + minun ja isän välit heikkenivät.
Se on kuitenkin totuuden nimissä sanottava, että vaikka kaverini tekivät tyhmyyksiä, minä en. Minusta vaikuttaa nyt siltä, että pistäisit mielelläsi Elisan piikkiin omankin lapsesi hölmöilyn. Toki Elisa voi sinänsä villitä tyttöäsi ja tuoda esiin niitä ei-niin-kivoja piirteitä hänessä, mutta loppujenlopuksi jokaisen meistä on kannettava vastuunsa tekemisistään. Keskittyisin siis mielummin siihen, että pidät tiukan kurin sen suhteen, mitä hölmöilystä seuraa- arestia, kaverikielto tms. täysillä ja teet erittäin selväksi lapsen oman osuuden tapahtuneeseen juttuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi tekee kaikkea mitä seurakin, niin sitten se on ohjailtavissa oleva tossukka, ja ongelmia tulee eteen vastakin, sillä et voi poistaa kaikkia ikäviä ihmisiä maailmasta.
Ettei vain olisi toisinpäin? Sinun erityisen tuen tarpeessa oleva lapsesi villitsee aran alkoholisti-vanhempien lapsen tekemään tyhmyyksiä. Sitähän adhd tarkoittaa. Niillä on itsesäätelyn ongelmia eikä impulssikontrollia juuri ollenkaan. Elisalla on todennäköisesti huono itsetunto kuten päihdeperheiden lapsilla yleensä on ja hän lähtee mukaan sinun lapsesi päättömiin juttuihin.
Lakkaa etsimästä syitä muista oman lapsesi ongelmiin. Jos Elisa on lastensuojelun tarpeessa, sinun velvollisuus on tietenkin tehdä ilmoitus, mutta vähävaraisuus ei sitten ole peruste. Lapsella Adhd ja sen tuomia ongelmia, se voi ollakin peruste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lapsena Elisa, vanhemmilla päihde- ja mt-ongelmia. Parhaan kaverin vanhemmat piti tiukat säännöt kotonaan, keskusteli molempien kanssa kun tehtiin tyhmyyksiä ja ennenkaikkea kehui hyvästä käytöksestä ja joskus koulumenestyksestä tai muusta positiivisesta mistä sattuivat kuulemaan. Positiivinen palaute oli aluksi uutta ja hämmentävää, mutta tuotti tulosta.
Pikkuhiljaa käytös parani kotonakin, vaikkei sitä siellä vaadittukaan. Puhuivat minulle myös mahdollisuudesta opiskella ja menestyä. Päädyin lukioon ja sieltä suoraan korkeakouluun.
Voisitko puhua tälle nuorelle tytölle nätisti elämästä.
Kertoa mikä kantaa ja mikä ei. Kuinka ollaan lapsia vain pieni hetki ja kuinka tärkeätä on jo lapsena rakentaa hyvä pohja hyvälle tulevaisuudelle.
Älä ole syyttävä ja kerro vaikka jotakin tekaistuja kauhuesimerkkejä kuinka huonosti on käynyt joillekin.
Kerro, että vaikka omsta vanhemmista ei ole roolimalliksi, niin aina on lapsilla mahdollisuus parempaan.
Olisi hienoa jos tyttö ymmärtäisi ja oma tyttösikin tajuaisin.
Sano vaikka, että hölmöillä voi kokeilla, jos on 10 oppilas aina. Muuten ei kannata.... jne
Jos tällä tytöllä on huonot vanhemmat, hän ihan oikeasti tarvitsee järkevän aikuisen ohjaamista. Ei hylkäämistä.
Minulla oli huonot vanhemmat, joskoo ei alkkikset. En ollut häirikkä myöskään.... mutta fiksun aikuisen ihmisen sanat olisivat pelastaneet minut monelta harmilta. Vanhempani kasvattivat minusta näköalattoman.
Lapseni kaveri oli määräilevä ja valehtelija. Omanikin alkoi valehdella ja oli tuon toisen määräysvallassa. Hyvä, että menivät eri yläkouluun ja kaverit vaihtuivat. Nyt jo lukiossa.
Mutta pienet lapset pienet murheet, isot lapset isot murheet. Lapseni on alkanut seurustella alkoholistiperheen pojan kanssa, joka jo kokeilee päihteitä. Omani ei vielä ole kokeillut.
Eli kaikissa ikävaiheissa on tuo seuraongelma.
Muistakaa vanha viisaus, että seura tekee kaltaisekseen.
Voitko sinä olla tukiäiti Elisalle? Pidät puhuttelua hölmöilystä tytöille yhteisesti ja kehut ja kiität Elisaa(kin) kun homma menee hyvin.
Puhu hänelle myös koulunkäynnistä, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen ja miten saa kivempia töitä kun opiskelee. Maalailet vähän positiivisia tulevaisuuden kuvia ja kannustat, että hänellä on kaikki mahdollisuudet lukioihin ja yliopistoihin jos jaksaa tsemppaa.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen sinun lapsesi yläasteella ja paras kaverini juuri kuin tämä Elisa. Hylkäsin kaikki vanhat ja kunnolliset ystävät, koska Elisan kanssa vaan oli hauskempaa. Et voi pakottaa lasta kaveeraamaan ihmisten kanssa kenen kanssa hän ei halua kaveerata.
Minun ja Elisan välit hiipuivat kun mentiin eri kouluihin yläasteen jälkeen ja uudet kaverit arvostivat hyviä numeroita jne. Omatkin numerot nousivat.