Tunnollinen oppilas on menettämässä opiskeluhaluaan luokan levottomuudesta johtuen. Mitä tehdä?

Aina toitotetaan tuota kurin pitämisen tärkeyttä. Se onkin tärkeää, mutta osalla tuntuu hämärtyvän se, mitä opettaja voi oikeasti tehdä. Esimerkiksi kollegani luokalla on oppilas, joka ei vain suostu olemaan hiljaa. Mikään puhuttelu, vanhempiin yhteyden ottaminen ja heidän kanssaa ratkaisun miettiminen, jälki-istunto, kasvatuskeskustelut tai kuraattorilla käynti ei tehoa. Lapsi vain huutaa ja puhuu KOKO AJAN muiden päälle omiaan. Sen lapsen suuta kun ei voi pakolla pistää kiinni.

Mitä tässä voi opettaja, vanhemmat tai rehtori enää tehdä?

Ei häiriköitä kasva pelkästään köyhissä perheissä. Monilla häirikkölapsilla on kotiolot aineellisesti ihan kohdillaan, mutta aikuisten läsnäolo puuttuu. Vanhemmat keskittyy rahan hankintaan, ja lapset kasvavat omissa oloissaan. Kaiken materian jonka lapsi haluaa, hän myös saa. On vanhempia, jotka eivät oikeastaan kunnolla edes tunne lapsiaan, eivätkä tiedä mitä näiden elämässä tapahtuu. Kauhistus näille vanhemmille on se, että koulussa yritetään näiden kruununperillisten menoa hillitä. Moni ei suostu edes uskomaan, että heidän pikku kultamussukkansa voisi ylipäätään häiritä muita. Kultamussukka puolestaan ei ole oppinut sellaisia empatiataitoja, että osaisi asettautuu muiden asemaan ja ymmärtää tekojensa merkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Aina toitotetaan tuota kurin pitämisen tärkeyttä. Se onkin tärkeää, mutta osalla tuntuu hämärtyvän se, mitä opettaja voi oikeasti tehdä. Esimerkiksi kollegani luokalla on oppilas, joka ei vain suostu olemaan hiljaa. Mikään puhuttelu, vanhempiin yhteyden ottaminen ja heidän kanssaa ratkaisun miettiminen, jälki-istunto, kasvatuskeskustelut tai kuraattorilla käynti ei tehoa. Lapsi vain huutaa ja puhuu KOKO AJAN muiden päälle omiaan. Sen lapsen suuta kun ei voi pakolla pistää kiinni.

Mitä tässä voi opettaja, vanhemmat tai rehtori enää tehdä?

No, esimerkiksi siirtää eriytettyyn opetukseen tai erottaa koulusta määräajaksi.

Puhuminen ei ole laillinen peruste koulusta erottamiseen. Kunnan on vielä järjestettävä oma opetuss erotetulle opilaalle.

Vierailija kirjoitti:

Ei häiriköitä kasva pelkästään köyhissä perheissä. Monilla häirikkölapsilla on kotiolot aineellisesti ihan kohdillaan, mutta aikuisten läsnäolo puuttuu. Vanhemmat keskittyy rahan hankintaan, ja lapset kasvavat omissa oloissaan. Kaiken materian jonka lapsi haluaa, hän myös saa. On vanhempia, jotka eivät oikeastaan kunnolla edes tunne lapsiaan, eivätkä tiedä mitä näiden elämässä tapahtuu. Kauhistus näille vanhemmille on se, että koulussa yritetään näiden kruununperillisten menoa hillitä. Moni ei suostu edes uskomaan, että heidän pikku kultamussukkansa voisi ylipäätään häiritä muita. Kultamussukka puolestaan ei ole oppinut sellaisia empatiataitoja, että osaisi asettautuu muiden asemaan ja ymmärtää tekojensa merkityksen.

Juuri näin. Tyttäreni luokan pahin riehuja oli juristien lapsi. Upealla autolla toivat aamulla kouluun, ehkä aikaa ei riittänyt kotona minkäänlaiseen kasvattamiseen. Muutenkin luokka oli slevoton, opettaja jatkuvasti sairaslomalla ja siajiset vaihtui parin viikon välein. Kun olin käytännössä opettanut lapselle itse koko kolmannen luokan asiat, hän vaihtoi koulua. On onneksi sen verran lahjakas, että pääsi valintakokeiden kautta painoteltulle luokalle, 19 oppilasta ja ihana työrauha kaikilla. Koulumatka piteni muutamalla kilometrillä, mutta kannatti.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina toitotetaan tuota kurin pitämisen tärkeyttä. Se onkin tärkeää, mutta osalla tuntuu hämärtyvän se, mitä opettaja voi oikeasti tehdä. Esimerkiksi kollegani luokalla on oppilas, joka ei vain suostu olemaan hiljaa. Mikään puhuttelu, vanhempiin yhteyden ottaminen ja heidän kanssaa ratkaisun miettiminen, jälki-istunto, kasvatuskeskustelut tai kuraattorilla käynti ei tehoa. Lapsi vain huutaa ja puhuu KOKO AJAN muiden päälle omiaan. Sen lapsen suuta kun ei voi pakolla pistää kiinni.

Mitä tässä voi opettaja, vanhemmat tai rehtori enää tehdä?

No, esimerkiksi siirtää eriytettyyn opetukseen tai erottaa koulusta määräajaksi.

Ei ole sellaista asiaa kuin eriytytetty opetus, tai oppiaineita voidaan eriyttää, mutta se tarkoittaa ihan eri asiaa. Eriyttäminen ei siis liity häiriköintiin mitenkään. Eriytyisluokalle ei myöskään noin vain häiriköitä siirretä, vanhanajan tarkkiksia ei enää ole. Erityisluokilla on yhtä lailla häiriköintiä kuin muillakin luokilla eikä erityisluokillakaan ole yhtään enempää resussia puuttua häiriköintiin kuin normiluokallakaan.

Koulusta erottaminen määräajaksi on myös hyvin ongelmallinen ja harvinainen ratkaisu. Suomessa kun on oppivelvollisuus ja lapsella rajoittamaton oikeus tulla lähikouluun. Erottamisen aikana koulun pitäisi tarjota lapselle opetusta eli tulee kalliiksi jos koulu joutuu maksamaan jollekin opelle lisätunteina erotetun oppilaan opetuksen.

Olen siis opettaja ja aika turhautunut tähän tilanteeseen, kun ihmiset puskista huutelevat, että lisää kuria, vaikka on oikeasti aika vähissä mitä koulu voi tehdä. Päätökset tehdään kuitenkin ihan lainsäätäjän tasolla. Jos itse saisin päättää, niin laittaisin vanhat tarkkikset takaisin, jossa häiriköt häiritsisivät ainakin vain toisiaan keskenään. Nykyisillä monimuoto-erityisluokilla ongelma on, että samalla luokalla voi olla kilttejä erityisoppilaita ja kiusaavia häirikköjä, jotka tekevät kilttien erityisoppilaiden elämästä helvettiä. Samoin laittaisin koulusta erottamisen helpommaksi siten, että vanhemmille tulisi jokaista eropäivää kohden joku sakkolappu, maksu siitä että koululle tulee lisäkustannuksia lapsen opetuksen järjestämisestä. Toimisi ehkä hyvintoimeentulevien häiriköiden perheisiin, sossutapauksiin tosin ei mitään vaikutusta.