Ovatko yläkoululaiset pojat oikeasti oikeasti "huonoja"?

Vierailija kirjoitti:

Nopean mielihyvän kulttuuri näkyy erityisesti pojissa, jotka pelaavat enemmän kuin tytöt. Lukeminen on vaihtunut pelaamiseen ja kaikenlainen lukemiseen liittyvä ponnistelu on pojille vaikeaa.

Olen erityisluokanopettajana yläkoulussa ja olen huomannut, että pojat oppivat, jos opetus on pelillistä. Onneksi nykyään on erilaisia oppimispelejä, joiden avulla opetussuunnitelman asioita on mahdollista omaksua.

Kouluhan on perustunut pitkään lukemiseen ja juuri lukeminen on haaste. Lukemiseen pitäisi kannustaa voimakkaasti heti kun lapsi oppii lukemaan.

Yritätkö sysätä opettajien vastuuta vanhemmille vai?

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat näin valinneet tekemällä lapsia geneettisesti vahvojen miesten kanssa ja jääneet yh-äideiksi, joilla ei ole minkäänlaista ymmärrystä poikien kasvattamisesta.

On niillä lapsilla isätkin, eivät naiset heitä yksin kasvata. Eivätkä totaaliyksinhuoltajien lapsetkaan kasva missään kuplassa, jossa ei ole miehiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nopean mielihyvän kulttuuri näkyy erityisesti pojissa, jotka pelaavat enemmän kuin tytöt. Lukeminen on vaihtunut pelaamiseen ja kaikenlainen lukemiseen liittyvä ponnistelu on pojille vaikeaa.

Olen erityisluokanopettajana yläkoulussa ja olen huomannut, että pojat oppivat, jos opetus on pelillistä. Onneksi nykyään on erilaisia oppimispelejä, joiden avulla opetussuunnitelman asioita on mahdollista omaksua.

Kouluhan on perustunut pitkään lukemiseen ja juuri lukeminen on haaste. Lukemiseen pitäisi kannustaa voimakkaasti heti kun lapsi oppii lukemaan.

Yritätkö sysätä opettajien vastuuta vanhemmille vai?

Mitä tarkoitat opettajan vastuulla? Että on koulun vastuulla tehdä oppimisesta niin kiinnostavaa ja viihdyttävää, että se innostaa poikia? Eikö olisi paljon hyödyllisempää opettaa pojat sietämään tylsyyttä ja ponnistelemaan? Mikäli lähdetään tielle, jossa koulun pitää alkaa kilpailla poikien vapaa-ajan puuhien kanssa kiinnostavuudessa ja opiskelun "pelillistämisestä" tehdään normi, ajaudutaan ongelmiin. Viimeistään työelämässä joutuu ponnistelemaan ja tekemään epämieluisia tehtäviä. Millainen työntekijä tulee nuoresta, jota on koko kouluaika yritetty viihdyttää? Lisäksi koulu ei koskaan voi viihdyttämisessä saavuttaa tietokonepelien tasoa. Opetussuunnitelma ei sisällä ampumista ja autolla kaahailua. Oppimispelit ovat mukava piriste, mutta suurin osa oppimisesta tapahtuu oppijan ponnistelun, aktiivisen ajatustyön, tuloksena, ja koska suurin osa maailman tiedosta on kirjallisessa muodossa, tulee lukeminen varmasti aina säilymään oppimisen avaimena.

Vierailija kirjoitti:

Se että koulussa ei pärjää hyvin ei tarkoita että olisi kovis. Varmasti niitä koviksiakin on, mutta kunnollisten hyvien oppilaiden lisäksi on varmasti sitä normaalia perusmassaakin.

Meillä on poika, joka ei ole loistanut koulussa, mutta ei silti ole kovis ja käyttänyt nuuskaa tai haistatellut opettajille. Opiskelutulokset eivät ole päätä huimanneet, mutta halusi jatkaa lukioon ja nyt olisi ylioppilaskirjoitukset edessä.

Tuntuu että poikaa kiinnostaa sosiaalinen elämä enemmän ja ottaa rennosti. Joukon paine ei häntä vaivaa, mutta laiskuus kylläkin. Tykkää pelata tietokonepelejä kavereiden kanssa ja harrastaa kilpatasolla joukkuelajia (ei mikään huipputaso kuitenkaan) ja on seurustellut pitkään. Koulu menee ohessa, ei ole tärkeimmällä sijalla.

Kotona on yritetty korostaa koulun tärkeyttä, mutta ei varsinaisesti pakottaa. Toisaalta vanhempina koemme että sitä motivaatiota pitäisi olla nuorella itsellään ja hänen pystyä hoitamaan koulunsa itsenäisesti. Apua kuitenkin pitäisi osata pyytää ja autamme, sekä kyselemme koulumenestyksestä ja muutenkin tekemisistä siellä. Poikaa ei vaan tunnu niin nappaavan.

Meillä löytyy myös pojan sisko, joka on ollut se kympin tyttö peruskoulussa ja lukiossakin mennyt todella hyvin. Hän asennoituu ja opiskelee ihan erilailla kuin veljensä. Tytön kanssa saa pikemminkin välillä muistuttaa ettei tee liikaa, samaan aikaan kun veljeänsä saa patistaa.

Suurin syy taitaa olla tälläsessä vapaakasvatuksessa. Jos lasta ei kiinnosta, niin eihän vanhempi nyt kuitenkaan voi pakottaa lasta ottamaan sitä vastuuta opiskelustaan. Äidin pikku kultamussukka saattaa hajota ihan palasiks, jos joutuu vasten tahtoaan tekemään jotain tulevaisuutensa hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa epäillyttää että haluanko laittaa poikani yläkouluun Suomessa? Aika ankealta kuulostaa. Varmaan Ruotsissakin on asiat paremmin. Sinne olisi helppo muuttaa.

Ainakin Hgissä voi laittaa painotetulle yläasteelle . Luonnon tiede.teknologia.matematiikka painotus ja noissa ainakin on fiksuja oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun opettaja ja luokillani on yleensä varsin selvästi sellainen jako, että luokan paras on usein tyttö tai poika mutta ne ysin pinnassa olevat ovat lähes aina tyttöjä ja seuraavaksi parhaimmat pojat ovat usein nippanappa kasissa kiinni. Useissa luokissa nelosen saavia poikia on useampia, tyttöjä usein vain yksi. Ylipäätään alle seiskan saavia tyttöjä on vähän, yhdessä luokassa enintään pari, kun taas alle seiskan saavia poikia on joka luokassa neljä tai viisi.

Jos luokan paras on poika, niin kuinka suosittu se on koulun tyttöjen keskuudessa verrattuna esim. kasin poikiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun opettaja ja luokillani on yleensä varsin selvästi sellainen jako, että luokan paras on usein tyttö tai poika mutta ne ysin pinnassa olevat ovat lähes aina tyttöjä ja seuraavaksi parhaimmat pojat ovat usein nippanappa kasissa kiinni. Useissa luokissa nelosen saavia poikia on useampia, tyttöjä usein vain yksi. Ylipäätään alle seiskan saavia tyttöjä on vähän, yhdessä luokassa enintään pari, kun taas alle seiskan saavia poikia on joka luokassa neljä tai viisi.

Jos luokan paras on poika, niin kuinka suosittu se on koulun tyttöjen keskuudessa verrattuna esim. kasin poikiin?

No tossa vaiheessa ei ihan kauhean suosittu, mutta anna olla kun tulevat oikeaan naimaikään. Kyllä silloin koulutettu ja hyvin toimeentuleva on aika suosittu :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yläkoulun opettaja ja luokillani on yleensä varsin selvästi sellainen jako, että luokan paras on usein tyttö tai poika mutta ne ysin pinnassa olevat ovat lähes aina tyttöjä ja seuraavaksi parhaimmat pojat ovat usein nippanappa kasissa kiinni. Useissa luokissa nelosen saavia poikia on useampia, tyttöjä usein vain yksi. Ylipäätään alle seiskan saavia tyttöjä on vähän, yhdessä luokassa enintään pari, kun taas alle seiskan saavia poikia on joka luokassa neljä tai viisi.

Jos luokan paras on poika, niin kuinka suosittu se on koulun tyttöjen keskuudessa verrattuna esim. kasin poikiin?

No tossa vaiheessa ei ihan kauhean suosittu, mutta anna olla kun tulevat oikeaan naimaikään. Kyllä silloin koulutettu ja hyvin toimeentuleva on aika suosittu :D 

Mikä on oikea naimaikä? Kovasti odotan sitä

M30, entinen kympin poika

tyhmiä on, ovat aina olleet.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa on liian lepsu linja kännykän käytölle: ei uskalleta koka oppitunti kerätä kännykät säilöön. Tämä on ainakin omassa koulussani jäänyt ehdotuksen asteelle. Kännykän räpläys vie huomion opetukselta. Opetushallituksen määräyksen mukaan kännykkää saa käyttää välitunneilla eikä kännyköitä voi kieltää koulussa. Seurauksena pelaaminen ja räpläys joka ikisellä tunnilla tietyillä oppilailla. Koulussa on monia hankkeita ja uudistuksia, välituntiliikuntaa, oppilaskuntatoimintaa, bake saleja, juhlia jne.joten ns.pelkkää istumista ei todellakaan ole joka tunti. Mutta: nämä tietyt tyypit eivät jaksa ja viitsi opiskella eivätkä tehdä mitään muutakaan kouluviihtyvyyden ja toimivuuden edistämiseksi! Luokalla jo yksi häiritsevä mölisijä pilaa tunnin kulun ja niitä on nykyään useampia osassa luokkia. Koulu ei heittää niitä pellolle mutta keinot puuttuua esim.kotioloihin ovat vähissä.

Ne kännykät ovat kalliita ja oppilaan omalla vastuulla, ei niitä voi keräillä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista.

Pahat pojat saa tytöiltä, kiltit suorittajat ei. Sen tietää mitä sen ikäisen päässä päällimmäisenä pyörii..

Nimenomaan näin. Yleensä ne kasin, ysin, jopa kympin, hikaripojat ovat juuri niitä tulevia kilttimiehiä, jotka eivät yläasteella ja lukiossa kelpaa tytöille, koska ovat yksinkertaisesti tylsiä. Ja nuoria naisia ei tuossa iässä todistetusti kiinnosta tylsät reppanat. Pitää olla vähän sitä pahiksen mainetta, jotta elämässä on vähän draamaa. Ja eihän sellasta kilttiä reppanaa kehtaa tyttökavereillekaan esitellä, ennemmin nille esittelee sellaisen pahiksen maineessa olevan amisjätkän. Yleensä se on vasta reilusti päälle kaksikymppisenä, kun naiset alkavat ymmärtää akateemisten miesten arvon. Tällöin vasta nämä koulussa hyvin pärjänneet pojat alkavat saamaan misuja. Tosin tässäkin vaiheessa osa nörttimiehistä jää yksin rannalle runkuttamaan, koska heidän sosiaaliset taitonsa ovat jääneet älyllisen kehityksen jalkoihin. Toisaalta osa heistä saattaa myös olla katkeroitunut naisille siitä, että ovat koko siihen astisen elämänsä ajan tulleet naisten hylkimäksi. Heikkommin koulutetuilla miehillä tällaista harvemmin pääsee tapahtumaan, koska he ovat tottuneet saamaan säännöllisesti huomiota, läheisyyttä ja pesää vastakkaiselta sukupuolelta yläasteelta lähtien.

Koulunkäynti ei vaan kiinnosta tuon ikäisiä poikia. Oma 13-vuotias poikani alisuoriutuu koulussa. Internetin maailma tarjoaa enemmän hauskuutta kuin tylsä lukeminen. Jossain vaiheessa, kun aivot kypsyy ja tunne-elämä tasaantuu, alkaa koulunkäynti kiinnostaa poikiakin. Toivottavasti.

Oma kokemus. 8 luokan keväällä todistuksen keskiarvo 7. Ainoastaan liikunta kiitettävä ja kiinnostava. 9 luokan syksyllä aloin valvoa pojan kokeisiin lukemista ja kuulustelin koko koealueen jokaisesta lukuaineesta. Varmistin siis että kokeisiin luetaan kunnolla ja aihe myös osataan. Tuloksena peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo 8,6. Asiaon niin että teinipojat ei viitsi lukea. Kaverit, kännykkä, tietokonepelit kiinnostaa enemmän kuin koulu. Vanhemmat, vaatikaa ja valvokaa ja palkitkaa hyvät tulokset. Meillä palkintona päättötodistuksesta kevarikortti ja moottoripyörä. Poika aloitti lukion syksyllä. Nyt on jo aivan eri asenne opiskeluun. Kaikista ekan jakson kursseista kiitettävät. Seuraan edelleen että kokeisiin luetaan.

No voi itku kun koulunkäynti on niin tylsää! Niin oli minustakin, en minä nauttinut läheskään kaikkien aineiden opiskelusta enkä varsinkaan yläasteella. Sen verran kuitenkin riitti älliä, että tiesin opiskelun ja oppimisen olevan kannattavaa, vaikkei se tasan sillä hetkellä mitään helppoa ja hauskaa välttämättä ollut. Pojilta ilmeisesti puuttuu kyky pohtia nykyisten tekojensa vaikutusta tulevaisuuteen, ja sen kyllä huomaa ihan siinä seksuaalisessakin käyttäytymisessä vielä myöhemmälläkin iällä. Jotkut ihmiset vaan ovat tyhmiä ja impulsiivisia, pojat ilmeisesti useammin kuin tytöt.

T. Ysin tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa on liian lepsu linja kännykän käytölle: ei uskalleta koka oppitunti kerätä kännykät säilöön. Tämä on ainakin omassa koulussani jäänyt ehdotuksen asteelle. Kännykän räpläys vie huomion opetukselta. Opetushallituksen määräyksen mukaan kännykkää saa käyttää välitunneilla eikä kännyköitä voi kieltää koulussa. Seurauksena pelaaminen ja räpläys joka ikisellä tunnilla tietyillä oppilailla. Koulussa on monia hankkeita ja uudistuksia, välituntiliikuntaa, oppilaskuntatoimintaa, bake saleja, juhlia jne.joten ns.pelkkää istumista ei todellakaan ole joka tunti. Mutta: nämä tietyt tyypit eivät jaksa ja viitsi opiskella eivätkä tehdä mitään muutakaan kouluviihtyvyyden ja toimivuuden edistämiseksi! Luokalla jo yksi häiritsevä mölisijä pilaa tunnin kulun ja niitä on nykyään useampia osassa luokkia. Koulu ei heittää niitä pellolle mutta keinot puuttuua esim.kotioloihin ovat vähissä.

Meidän poika taas valittaa kun kännyköiden kerämiseen menee joka tunnin alusta 15 min. Eli jotkut eivät halua antaa puhelinta parkkiin ja siitä sitten väännetään aina pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluissa on liian lepsu linja kännykän käytölle: ei uskalleta koka oppitunti kerätä kännykät säilöön. Tämä on ainakin omassa koulussani jäänyt ehdotuksen asteelle. Kännykän räpläys vie huomion opetukselta. Opetushallituksen määräyksen mukaan kännykkää saa käyttää välitunneilla eikä kännyköitä voi kieltää koulussa. Seurauksena pelaaminen ja räpläys joka ikisellä tunnilla tietyillä oppilailla. Koulussa on monia hankkeita ja uudistuksia, välituntiliikuntaa, oppilaskuntatoimintaa, bake saleja, juhlia jne.joten ns.pelkkää istumista ei todellakaan ole joka tunti. Mutta: nämä tietyt tyypit eivät jaksa ja viitsi opiskella eivätkä tehdä mitään muutakaan kouluviihtyvyyden ja toimivuuden edistämiseksi! Luokalla jo yksi häiritsevä mölisijä pilaa tunnin kulun ja niitä on nykyään useampia osassa luokkia. Koulu ei heittää niitä pellolle mutta keinot puuttuua esim.kotioloihin ovat vähissä.

Meidän poika taas valittaa kun kännyköiden kerämiseen menee joka tunnin alusta 15 min. Eli jotkut eivät halua antaa puhelinta parkkiin ja siitä sitten väännetään aina pitkään.

Tämä! Ja sitten vielä se, että ne pahimmat kännyaddiktit eivät ole missään tapauksessa kiinnostuneita siitä opiskelusta. Jos heillä ei ole puhelinta, he huvittavat itseään häiriköimällä koko tunnin. Niin että parempi vaan antaa sen luuserin pelata ja keskittyä niihin, jotka ovat opetettavissa.

t. yläkoulun ope

Minä en voi muuta kuin ihmetellä sitä, että poikien huonosta koulumenestyksestä syytetään aina tyttöjä ja naisia, varsinkin naisopettajia. Onko se todellakin muka tyttöjen ja naisten vika, ettei poikia koulunkäynti kiinnosta? Eiköhän se asia johdu pääosin aivan henkilöstä itsestään, eli pojista itsestään. Kyllä jo yläasteiässä pitää itsekin alkaa ymmärtää, mikä merkitys koulunkäynnillä on omaan tulevaisuuteen. Mutta jos koulunkäynti ei kiinnosta, eikä läksyjen tekeminen kiinnosta, eikä tunnilla kiinnosta kuunnella, niin onko se silloin muka tyttöjen ja naisten syy, jos tulevaisuuden haaveet siihen kariutuvat? Turha siitä on silloin tytöille ja naisille kiukutella. Ihan itsehän pojat ovat valintansa tehneet.

Eipä vain monessa muussa maassa ole tyttöjen ja poikien välillä läheskään tällaisia eroja. Mutta se johtuukin varmasti mm. yhteiskunnan kulttuurista ja arvostuksesta koulunkäyntiä kohtaan.

Minä kyllä haikailen sitä vanhaa hyvää aikaa takas, kun mies saattoi olla arvostettu ilman lukupäätä. Oli niitä ennenkin, jotka eivät juurikaan lukea osanneet mutta "vittu mikä äijä kun vetää kivipeltoon 2m ojaa tunnissa!". Nykyään kaikkien pitäisi ahtautua akateemisen paperinpyörittäjän rooliin, tai muuten on automaattisesti syrjäytynyt. Peruskoulu on täynnä poikia (ja joo, myös niitä tyttöjä), jotka ovat yksinkertaisesti kiukkuisia ja turhautuneita, koska heidät pakotetaan elämään tavalla, joka ei heille sovi, ja jota he eivät koe omakseen. Vuosikausien lilluminen siellä saa heidät yksikertaisesti heittämään kaiken toivon ja menettämään kaiken motivaation. Ammattikouluun mennessään he eivät todellakaan osaa eivätkä halua lukea, kirjoittaa, ponnistella, yrittää tai ymmärtää yhtään mitään. Paitsi ehkä nuuskan diilaamista. Sillähän elää. Kansakoulu ja oppikoulu takas, kaikki eivät ole samanlaisia!

t. entinen kiltti kympin tyttö, nykyinen nössö naisopettaja

Vierailija kirjoitti:

Se että koulussa ei pärjää hyvin ei tarkoita että olisi kovis. Varmasti niitä koviksiakin on, mutta kunnollisten hyvien oppilaiden lisäksi on varmasti sitä normaalia perusmassaakin.

Meillä on poika, joka ei ole loistanut koulussa, mutta ei silti ole kovis ja käyttänyt nuuskaa tai haistatellut opettajille. Opiskelutulokset eivät ole päätä huimanneet, mutta halusi jatkaa lukioon ja nyt olisi ylioppilaskirjoitukset edessä.

Tuntuu että poikaa kiinnostaa sosiaalinen elämä enemmän ja ottaa rennosti. Joukon paine ei häntä vaivaa, mutta laiskuus kylläkin. Tykkää pelata tietokonepelejä kavereiden kanssa ja harrastaa kilpatasolla joukkuelajia (ei mikään huipputaso kuitenkaan) ja on seurustellut pitkään. Koulu menee ohessa, ei ole tärkeimmällä sijalla.

Kotona on yritetty korostaa koulun tärkeyttä, mutta ei varsinaisesti pakottaa. Toisaalta vanhempina koemme että sitä motivaatiota pitäisi olla nuorella itsellään ja hänen pystyä hoitamaan koulunsa itsenäisesti. Apua kuitenkin pitäisi osata pyytää ja autamme, sekä kyselemme koulumenestyksestä ja muutenkin tekemisistä siellä. Poikaa ei vaan tunnu niin nappaavan.

Meillä löytyy myös pojan sisko, joka on ollut se kympin tyttö peruskoulussa ja lukiossakin mennyt todella hyvin. Hän asennoituu ja opiskelee ihan erilailla kuin veljensä. Tytön kanssa saa pikemminkin välillä muistuttaa ettei tee liikaa, samaan aikaan kun veljeänsä saa patistaa.

Ap jatkaa:

Minä alunperin ajattelin että juuri tuollaisia, poikamme parhaan kaverin tyyppisiä (n. 7 taso) oppilaita olisi paljon, mutta kun kuulemma ei ole. Suuri osa pojista käyttää todella rajua kieltä (opettajan pyyntöön vastataan "Syö pil*us!"), juodaan alkoholia kouluaikana, katsotaan pornoa tunnilla, kiristetään toisilta rahaa. Ei osata käyttää sanavälejä kirjoituksessa tai tunnisteta helppojakaan englanninkielisiä sanoja.

Pojan yläkoulu on tosi iso, eli oppilaita tulee niin hyviltä kuin huonoiltakin alueilta. Erityisluokkiakin koulussa on. En tiedä keitä siellä on.

Ap

Vajaa 15 vuotta sitten yläasteelta 8.3 keskiarvo, lukiossa tipahti ensimmäisen vuoden jälkeen keskiarvoon 7.3 ja päättötodistuksessa 7.5. Tästä ammattikorkeakouluun lukemaan insinööriksi armeijan jälkeen, josta keskiarvo 4.4, tämän jälkeen heti töihin ja nykyisin palkka reilu 3500€ kuussa. Suunnittelupuoli sujuu ja osaan myös tehdä käsillä (Omakotitalo valmistui vuosi sitten).

Ei se ysin keskiarvo siellä yläasteella autuaaksi tee. Jos nyt jälkeenpäin muistelee niin ysiluokka ja lukioaika taisi mennä suurimmaksi osaksi tietokoneella pelaamiseen, mopon korjaamiseen ja kavereiden kanssa olemiseen, eli hauskaa oli eikä harmita jälkeenpäin yhtään että keskiarvot ei ollut esimerkiksi numeroa parempia. Paljon vaikutti myös opettaja, miesopettajien oppitunneilta oli paremmat numerot mitä naisopettajien aineista.