Ovatko yläkoululaiset pojat oikeasti oikeasti "huonoja"?

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 15 vuotta sitten yläasteelta 8.3 keskiarvo, lukiossa tipahti ensimmäisen vuoden jälkeen keskiarvoon 7.3 ja päättötodistuksessa 7.5. Tästä ammattikorkeakouluun lukemaan insinööriksi armeijan jälkeen, josta keskiarvo 4.4, tämän jälkeen heti töihin ja nykyisin palkka reilu 3500€ kuussa. Suunnittelupuoli sujuu ja osaan myös tehdä käsillä (Omakotitalo valmistui vuosi sitten).

Ei se ysin keskiarvo siellä yläasteella autuaaksi tee. Jos nyt jälkeenpäin muistelee niin ysiluokka ja lukioaika taisi mennä suurimmaksi osaksi tietokoneella pelaamiseen, mopon korjaamiseen ja kavereiden kanssa olemiseen, eli hauskaa oli eikä harmita jälkeenpäin yhtään että keskiarvot ei ollut esimerkiksi numeroa parempia. Paljon vaikutti myös opettaja, miesopettajien oppitunneilta oli paremmat numerot mitä naisopettajien aineista.

Mikä tämän jutun pointti oli? Yläasteen päättötodistuksen keskiarvolla 8,3 opiskelijalla on varmasti riittävää lahjakkuutta suorittamaan AMK-tutkinnon ja saamaan kolmen ja puolen tonnin mediaanipalkan. Opiskelija keskiarvolla 9,3 todennäköisesti omaisi riittävän lahjakkuuden valmistua DI:ksi samalla keskiarvolla kuin sinä AMK:sta ja tienaisi todennäköisesti pari tonnia enemmän kuussa. (Ja ei, tittelit ja palkat eivät ole niitä tärkeimpiä asioita elämässä, mutta eiköhän tässä kuljettu aika oletuspolkua koulusta ammattiin.)

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 15 vuotta sitten yläasteelta 8.3 keskiarvo, lukiossa tipahti ensimmäisen vuoden jälkeen keskiarvoon 7.3 ja päättötodistuksessa 7.5. Tästä ammattikorkeakouluun lukemaan insinööriksi armeijan jälkeen, josta keskiarvo 4.4, tämän jälkeen heti töihin ja nykyisin palkka reilu 3500€ kuussa. Suunnittelupuoli sujuu ja osaan myös tehdä käsillä (Omakotitalo valmistui vuosi sitten).

Ei se ysin keskiarvo siellä yläasteella autuaaksi tee. Jos nyt jälkeenpäin muistelee niin ysiluokka ja lukioaika taisi mennä suurimmaksi osaksi tietokoneella pelaamiseen, mopon korjaamiseen ja kavereiden kanssa olemiseen, eli hauskaa oli eikä harmita jälkeenpäin yhtään että keskiarvot ei ollut esimerkiksi numeroa parempia. Paljon vaikutti myös opettaja, miesopettajien oppitunneilta oli paremmat numerot mitä naisopettajien aineista.

Olet varmaan nuori mies, koska AMK-tutkinnon ja sen mukaisen työpaikan saatuasi pidät itseäsi lahjakkaana menestyjänä. Nuori nainen 8,3 keskiarvolla AMK:n käyneenä sairaanhoitajana ja vastaavalla kuukausipalkalla olisi joku, josta ei mitään ihmeempää tullut - kun ei pälli riittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynti ei vaan kiinnosta tuon ikäisiä poikia. Oma 13-vuotias poikani alisuoriutuu koulussa. Internetin maailma tarjoaa enemmän hauskuutta kuin tylsä lukeminen. Jossain vaiheessa, kun aivot kypsyy ja tunne-elämä tasaantuu, alkaa koulunkäynti kiinnostaa poikiakin. Toivottavasti.

Sitä odotellessa.

t. Parikymppisen patalaiskan ylioppilaspojan äiti, joka kauhulla odottaa saako poika edes opiskelemaan hakeuduttua.

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynti ei vaan kiinnosta tuon ikäisiä poikia. Oma 13-vuotias poikani alisuoriutuu koulussa. Internetin maailma tarjoaa enemmän hauskuutta kuin tylsä lukeminen. Jossain vaiheessa, kun aivot kypsyy ja tunne-elämä tasaantuu, alkaa koulunkäynti kiinnostaa poikiakin. Toivottavasti.

Teetkö asialle mitään? Onko poika menossa amikseen vai lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynti ei vaan kiinnosta tuon ikäisiä poikia. Oma 13-vuotias poikani alisuoriutuu koulussa. Internetin maailma tarjoaa enemmän hauskuutta kuin tylsä lukeminen. Jossain vaiheessa, kun aivot kypsyy ja tunne-elämä tasaantuu, alkaa koulunkäynti kiinnostaa poikiakin. Toivottavasti.

Sitä odotellessa.

t. Parikymppisen patalaiskan ylioppilaspojan äiti, joka kauhulla odottaa saako poika edes opiskelemaan hakeuduttua.

Älä ainakaan päästä niitä armeijaan. Siellä lähtee viimeisetkin aloitekyvyn rippeet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 15 vuotta sitten yläasteelta 8.3 keskiarvo, lukiossa tipahti ensimmäisen vuoden jälkeen keskiarvoon 7.3 ja päättötodistuksessa 7.5. Tästä ammattikorkeakouluun lukemaan insinööriksi armeijan jälkeen, josta keskiarvo 4.4, tämän jälkeen heti töihin ja nykyisin palkka reilu 3500€ kuussa. Suunnittelupuoli sujuu ja osaan myös tehdä käsillä (Omakotitalo valmistui vuosi sitten).

Ei se ysin keskiarvo siellä yläasteella autuaaksi tee. Jos nyt jälkeenpäin muistelee niin ysiluokka ja lukioaika taisi mennä suurimmaksi osaksi tietokoneella pelaamiseen, mopon korjaamiseen ja kavereiden kanssa olemiseen, eli hauskaa oli eikä harmita jälkeenpäin yhtään että keskiarvot ei ollut esimerkiksi numeroa parempia. Paljon vaikutti myös opettaja, miesopettajien oppitunneilta oli paremmat numerot mitä naisopettajien aineista.

Olet varmaan nuori mies, koska AMK-tutkinnon ja sen mukaisen työpaikan saatuasi pidät itseäsi lahjakkaana menestyjänä. Nuori nainen 8,3 keskiarvolla AMK:n käyneenä sairaanhoitajana ja vastaavalla kuukausipalkalla olisi joku, josta ei mitään ihmeempää tullut - kun ei pälli riittänyt.

En menestyjänä vaan tällä hetkellä sopivan tasapainon löytäneenä. Tämä taitaa olla yksi syy poikien "alisuorittamiseen", "Miksi rehkiä kun vähemmälläkin pääsee? Miksi pingottaa ysin paperit koulusta kun kasillakin pärjää". Taisi päteä itseenikin aikoinaan...

En ole alallani nähnyt montaa naista, mikään ei estä sitä ysin tyttöä lähtemästä lukemaan tekniselle alalle, suurempi todennäköisyys on kuitenkin että se ysin tyttö lukee itsensä sairaanhoitajaksi kuin insinööriksi. "Vain sairaanhoitajaksi" päätymisessähän on se ongelma että ylenemismahdollisuudet taitavat olla pienemmät kuin teknisellä alalla, jossa hyvinkin lyhyessä ajassa (8-10 vuotta) saattaa nousta esimerkiksi suunnittelijasta projektipäälliköksi. Sairaanhoitajasta osastonhoitajaksi yleneminen taitaa vaatia pidemmän ajan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu asuinalueestakin. Nk paremmilla alueilla pojatkin menestyy. Kotona panostetaan koulunkäyntiin.

Nimeonomaan tämä.

Kotona arvostetaan koulutusta ja vaaditaan tekemään töitä ja katsotaan vähän tekemisen perään ja ollaan kiinnostuneita. 

Meillä arvostetaan koulutusta ja vaaditaan tekemään töitä ja katsotaan vähän tekemisen perään ja ollaan kiinostuneita. Lopputuloksena pojan lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päästötodistuksessa oli noin 7,4 ja tytön 9,7. Poikaa on patisteltu lukemaan ja tyttöä on toppuuteltu, ettei polta itseään loppuun.

Perhe ei meillä tuota eroa koulunkäynnissä selitä. Kummallekin luettu lapsena, osteltu kirjoja ja tsempattu lukemaan. Lisäksi pelattu lautapelejä, myös opettavaisia. Kumpikin harrastanut liikuntaa (jolla pitäisi olla positiivista vaikutusta myös oppimiseen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että koulussa ei pärjää hyvin ei tarkoita että olisi kovis. Varmasti niitä koviksiakin on, mutta kunnollisten hyvien oppilaiden lisäksi on varmasti sitä normaalia perusmassaakin.

Meillä on poika, joka ei ole loistanut koulussa, mutta ei silti ole kovis ja käyttänyt nuuskaa tai haistatellut opettajille. Opiskelutulokset eivät ole päätä huimanneet, mutta halusi jatkaa lukioon ja nyt olisi ylioppilaskirjoitukset edessä.

Tuntuu että poikaa kiinnostaa sosiaalinen elämä enemmän ja ottaa rennosti. Joukon paine ei häntä vaivaa, mutta laiskuus kylläkin. Tykkää pelata tietokonepelejä kavereiden kanssa ja harrastaa kilpatasolla joukkuelajia (ei mikään huipputaso kuitenkaan) ja on seurustellut pitkään. Koulu menee ohessa, ei ole tärkeimmällä sijalla.

Kotona on yritetty korostaa koulun tärkeyttä, mutta ei varsinaisesti pakottaa. Toisaalta vanhempina koemme että sitä motivaatiota pitäisi olla nuorella itsellään ja hänen pystyä hoitamaan koulunsa itsenäisesti. Apua kuitenkin pitäisi osata pyytää ja autamme, sekä kyselemme koulumenestyksestä ja muutenkin tekemisistä siellä. Poikaa ei vaan tunnu niin nappaavan.

Meillä löytyy myös pojan sisko, joka on ollut se kympin tyttö peruskoulussa ja lukiossakin mennyt todella hyvin. Hän asennoituu ja opiskelee ihan erilailla kuin veljensä. Tytön kanssa saa pikemminkin välillä muistuttaa ettei tee liikaa, samaan aikaan kun veljeänsä saa patistaa.

Suurin syy taitaa olla tälläsessä vapaakasvatuksessa. Jos lasta ei kiinnosta, niin eihän vanhempi nyt kuitenkaan voi pakottaa lasta ottamaan sitä vastuuta opiskelustaan. Äidin pikku kultamussukka saattaa hajota ihan palasiks, jos joutuu vasten tahtoaan tekemään jotain tulevaisuutensa hyväksi.

Nythän poika ottaa vastuun opiskelustaan, mutta ilmeisesti menisi paremmin jos vanhempi huolehtisi opiskelusta, eli kuulustelisi läksyt ja vaikka seisoisi vieressä katsomassa että poika opiskelee. Tuo poika myös kestää pettymyksiä, ei ole ihan ensimmäiseksi pelkoa hajoamisesta. Lisäksi useampi aikuinen kehunut kuinka on niin mukava poika. Opiskelupaikan saamisen kanssa voi tulla olemaan kyllä vielä tiukkaa, mutta luulen että työelämässä tulee pärjäämään.

Miksi muuten tätä aihetta pohtivat ja yleisesti aiheeseen liittyvään keskusteluun osallistuvat ovat 90 % naisia? Ei taida miehiä ja poikia kiinnostaa? On vain muutettu yliopistojen hakuja niin, että sinne pääsee panostamattakin poikia tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten tätä aihetta pohtivat ja yleisesti aiheeseen liittyvään keskusteluun osallistuvat ovat 90 % naisia? Ei taida miehiä ja poikia kiinnostaa? On vain muutettu yliopistojen hakuja niin, että sinne pääsee panostamattakin poikia tulevaisuudessa.

Ap jatkaa:

Meidän perheessä tämän keskustelun siis aloitti poika ja myös mies oli kiinnostuneesri mukana. Oli jutellut asiasta työkavereidensa kanssa, mutta varmastikaan ei kirjoita siitä nettiin tai muuten julkisesti.

Meidän poikaa harmittaa poikien yleinen leimaaminen luusereiksi ja "kunnollisuutta" ja menestymistä opinnoista pidetään tyttömäisenä. Koulussakin kuulemma usein käsketään pojat välitunnille ulos "kun eivät osaa olla kunnolla". Tytöt sen sijaan saavat kuulemma olla sisällä välitunneilla.

Miehelleni lasten koulumenestys on erittäin tärkeää. Hän tohtorina pitää korkeaa koulutusta omilla lapsillaan itsestäänselvyytenä. Minulle ei asialla ole niin suurta merkitystä (saa hakea ammattikouluun jos haluaa, kunhan jonkun ammatin saa). Ehkä isä on näyttänyt hyvää mallia innostuksessa koulua kohtaan. Myös muilla hyvin menestyvillä pojilla poikamme kaveripiirissä on tohtori-isä (ja joillain äitikin).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ne paljon kauhistellut Pisa-tulokset todistavat, että suomalaiset pojat ovat OECD-maiden keskiarvoa fiksumpia. Eivät yhtä paljon kuin tytöt, mutta kuitenkin.

PISA-koe ei ole mikään älykkyystesti, vaan se mittaa opittuja asioita ja taitoja. Suomalaisten poikien taso on laskenut, tätä tahtia ovat äkkiä OECD-keskiarvon alla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten tätä aihetta pohtivat ja yleisesti aiheeseen liittyvään keskusteluun osallistuvat ovat 90 % naisia? Ei taida miehiä ja poikia kiinnostaa? On vain muutettu yliopistojen hakuja niin, että sinne pääsee panostamattakin poikia tulevaisuudessa.

No, vauvapalsta ja opettajakunta valitettavasti ovat naispainotteisia. Huolta asiasta on kyllä ilmaissut myös moni miespuolinen poliitikko ja vaikuttaja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten tätä aihetta pohtivat ja yleisesti aiheeseen liittyvään keskusteluun osallistuvat ovat 90 % naisia? Ei taida miehiä ja poikia kiinnostaa? On vain muutettu yliopistojen hakuja niin, että sinne pääsee panostamattakin poikia tulevaisuudessa.

Koska naiset eivät halua hyväksyä, että poikien opiskelumotivaatio riippuu pääasiassa kahdesta tekijästä: tytöistä ja hyvästä ammatista ja sen tuomasta toimeentulosta. Nykyään ahkerasti opiskelemalla ei saa kumpaakaan, joten motivaatiota ei löydy. Tämäkin tulee saamaan varmasti paljon alapeukkuja ja muuten sivuutetaan. Toki naiset tietävät paremmin teinipoikien mielenmaisemaa kuin teini-iän poikana kokenut ja vastaavanlaisia kavereita tunteva

Vierailija kirjoitti:

Vajaa 15 vuotta sitten yläasteelta 8.3 keskiarvo, lukiossa tipahti ensimmäisen vuoden jälkeen keskiarvoon 7.3 ja päättötodistuksessa 7.5. Tästä ammattikorkeakouluun lukemaan insinööriksi armeijan jälkeen, josta keskiarvo 4.4, tämän jälkeen heti töihin ja nykyisin palkka reilu 3500€ kuussa. Suunnittelupuoli sujuu ja osaan myös tehdä käsillä (Omakotitalo valmistui vuosi sitten).

Ei se ysin keskiarvo siellä yläasteella autuaaksi tee. Jos nyt jälkeenpäin muistelee niin ysiluokka ja lukioaika taisi mennä suurimmaksi osaksi tietokoneella pelaamiseen, mopon korjaamiseen ja kavereiden kanssa olemiseen, eli hauskaa oli eikä harmita jälkeenpäin yhtään että keskiarvot ei ollut esimerkiksi numeroa parempia. Paljon vaikutti myös opettaja, miesopettajien oppitunneilta oli paremmat numerot mitä naisopettajien aineista.

Onko siis 8,3 keskiarvo mielestäsi huono? Kiroilitko kaiket tunnit opettajille ja muille oppilaille suostumatta tekemään mitään? Soititko musiikkia tai pornoa kovaäänisesti tunnilla päivästä toiseen? Etkö osannut kirjoittaa normaalia lausetta (saati tiennyt mikä on lause)? Sotkitko muiden vihkoja ja heitit toisten takit roskiin?

Tuli tämä vuosia sitten aloittamani ketju vastaan. Yläaste oli pojalle kauheaa, mutta nyt nauttii hyvätasoisessa lukiossa opiskelusta. Tuntee kuuluvansa joukkoon. Nyt sitten elää tuossa koulustakiinnostuneiden kuplassa, eikä juurikaan vietä aikaa muunlaisten kanssa. Tietenkin koulussa on niitäkin, joita opiskelu ei kiinnosta, mutta hiljaisessa vähemmistössä.

Miten jotkut voivat syyttää jotain Duudsoneita poikien rappiotilasta? Ei ne nyt niin merkittäviä ole.

Silti miehet saa enemmän pääomatuloja kun naiset. 

Up

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista.

Pahat pojat saa tytöiltä, kiltit suorittajat ei. Sen tietää mitä sen ikäisen päässä päällimmäisenä pyörii..

Sen ikäisten ei kuulu saada tytöiltä mitään.