Arvostele tarinani
Keskiaika oli Ahvenanmaalla karua ja kolkkoa aikaa. Silloin kuin Tanskan ja Ruotsin sotilaat eivät tapelleet siellä tämän arvottoman maapläntin omistajuudesta, niin lepra jylläsi pitkin saarta.
Nytkin rannat ja kadut olivat täynnä irronneita käsiä ja jalkoja, Seppäsen pubikin oli tyhjentynyt erään asiakkaan löydettyä irronneen nenän oluttuopistaan. Edellisen viikon sunnuntaina taas papin sormi oli pudonnut kesken kaiken, kun tämä oli normaalin tuomiosaarnansa aikana heristellyt sormeaan syyttävästi pitkin kirkkokuntaa. Sormi oli lentänyt kaaressa kirkon takaosaan, jossa se oli tipahtanut poloisen Marja-muorin syliin. Tämä puolisokea mummu oli vanhuudenhöppänöissään luullut sitä kynttiläksi ja vienyt sen kotiin, joten kahden päivän ajan oli keskellä pöytää paraatipaikalla seissyt kynttilänjalassa pastoriraukan sormi.
Mutta palataan asiaan. Kuin jo sodat ja leprat eivät olisi riittäneet, niin koko Ahvenanmaan kurjin kohtalo oli ehdottomasti Maarianhaminalla ja sen kansalaisilla.
Siellä asui Karviaisten suvun viimeinen nainen, Tantta. Tantta oli täysin omaa laatuaan, hän oli lyhyenläntä ja pulska, kaula yli lähes olematon ja kasvojen katseenvangitsija oli suuri ja pyöreä perunanenä. Hiukset olivat harmaantuneet jo ajat sitten, vaikka hän oli vasta 26 –vuotias. Hän ei ollut sievä, mutta se ei Tanttaa haitannut, ei lainkaan!
Hän istui pitkin päiviä talonsa edustalla reteässä asennossa jalat haarallaan, jolloin vain vaivoin hänen hameensa helma peitti kriittisimmät paikat kylän poloisilta asukkailta. Joskus ollessaan oikein hyvällä päällä, Tantta saattoi nostaa helmaa juuri silloin, kun erittäin arvokkaan oloinen henkilö käveli hänen ohitseen.
Tämän takia moni korkea-arvoinen henkilö vältteli tuohon aikaan Maarianhaminaa. Vain kylän oma väki joutui sietämään tätä irvokasta näkyä, kun Tantta istui talonsa edessä pontikkaa hörppien ja törkeyksiä huudellen. Naispuolisille ohikulkijoille Tantta näytteli keskisormea ja huuteli, että näiden tulisi hukuttautua mereen.
Miehistä Tantta piti. Näille hän hymyili salaperäisesti, tai siis ainakin pyrki salaperäiseen hymyyn. Näiden miehien silmissä tuo hymy muistutti ennemminkin mielipuolista virnettä, joka paljasti joka ikisen Tantan mustuneen hampaan ja tulehtuneen ikenen. Mikäli tämä ei saanut ohikulkevaa miestä pakenemaan, pomppasi Tantta ylös tuoliltaan ja lähti miestä kohti raakkuen karhealla äänellään: ”Tule sisään, sinä komea mies! Tarjoan sinulle parasta, mitä nainen voi miehelle tarjota!”.
Mitä tämän jälkeen tapahtuisi, sitä ei tiennyt kukaan. Jokainen mies oli tuossa vaiheessa ottanut jalat alleen ja juossut hädissään pakoon.
Oikeastaan Tantta olisi ansainnut sotilasarvon ja mitalin kylänsä pelastamiselta, sillä hän oli se syy, minkä takia Tanskan armeijan sotilaat olivat kauhuissaan paenneet kylästä. Tantta oli jo kaukaa nähnyt komeiden sotilaiden lähestyvän, jolloin hän oli juossut mökkiinsä sen mitä oli töppöjaloistaan päässyt. Siellä hän oli nopeasti pessyt kainalonsa, pukenut päälleen sopimattoman lyhyen mekon, jonka yläosan kaula-aukon näkymä uhmasi painovoimaa.
Tuohon aikaan ei ollut tavanomaista, että naisen helma ulottui vain polviin, mutta kuten sanottu, Tantta oli omaa laatuaan. Niinpä siis itsevarmoina etenevät sotilaat saivat eteensä hämmästyttävän näyn, kun tietä edetessään Tantta hyppäsi heidän eteensä viekoitteleva irve rasvoittuneilla kasvoillaan. Toinen riippuva rinta oli pullahtanut ulos kaula-aukon kautta, ja se heilahteli Tantan liikkuessa kuin patalappu tuulessa. Mekko oli likainen ja haisi aivan hirvittävälle, mutta vielä enemmän katse kiinnittyi jalkoihin, jotka olivat kauttaaltaan karvaiset ja silsaiset.
Sotilaat olivat jähmettyneet, ja ensijärkytyksestä toivuttuaan olivat alkaneet vilkuilla toisiaan apua anoen. Oliko sopivaa ampua aseeton nainen?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
A.p kuvailee itseään.
Äläs nyt imartele, tässähän vallan punastuu 😄
Et sä ainakaan mua kuvaillut, koska ei ole peruna nenää, en kuvittele olevani seksikäs tai edes kaunis. En vihaa kauniita naisia, elleivät ole sisältä mätiä. Enkä ole koskaan vilautellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla lahjoja on. Sinun pitäisi vaan löytää oikea tyyli. Jotenkin vanhanaikaista kerrontaa. Sinänsä napakka tarina joka sai päätöksensä verraten lyhyessä ajassa.
Eikö aika ole ajanut jo tämmöisen ohi?
Oli itse asiassa tosiaan eka tarina tässä lajissa, inspiraationani toimi palstalla elävät stereotypiat mystisestä av-mammasta 😀
Huutista! 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Et sä ainakaan mua kuvaillut, koska ei ole peruna nenää, en kuvittele olevani seksikäs tai edes kaunis. En vihaa kauniita naisia, elleivät ole sisältä mätiä. Enkä ole koskaan vilautellut.
Niin, en tosiaan kuvaile sinua, vaan fiktiivistä hahmoa, se on se fiktiivisen tarinan ydin: se ei ole totta 😉
Ihan luonnollista haluta edes kerran elämässään sitä niin, kun ei ole sitä puolioakaan. Itseasiassa kuvailit hyvin perinteisen suomalaisen miehen. Tantan olisi siis kannattanut tulla suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä ainakaan mua kuvaillut, koska ei ole peruna nenää, en kuvittele olevani seksikäs tai edes kaunis. En vihaa kauniita naisia, elleivät ole sisältä mätiä. Enkä ole koskaan vilautellut.
Niin, en tosiaan kuvaile sinua, vaan fiktiivistä hahmoa, se on se fiktiivisen tarinan ydin: se ei ole totta 😉
Et todellakaan, sillä mussa ja Tantassa ei ole mitään samaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan luonnollista haluta edes kerran elämässään sitä niin, kun ei ole sitä puolioakaan. Itseasiassa kuvailit hyvin perinteisen suomalaisen miehen. Tantan olisi siis kannattanut tulla suomeen.
Tanttahan oli vain hyvin itsevarma siitä huolimatta, ettei hän ollut kaunis 😊
Ja eli rohkeasti sellaista elämää kuin halusi, paheksunnasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sä ainakaan mua kuvaillut, koska ei ole peruna nenää, en kuvittele olevani seksikäs tai edes kaunis. En vihaa kauniita naisia, elleivät ole sisältä mätiä. Enkä ole koskaan vilautellut.
Niin, en tosiaan kuvaile sinua, vaan fiktiivistä hahmoa, se on se fiktiivisen tarinan ydin: se ei ole totta 😉
Et todellakaan, sillä mussa ja Tantassa ei ole mitään samaa.
Miksi oletat, että olettaisin teissä olevan jotain samaa? Kuten sanottu, Tantta on fiktiivinen hahmo.
Miksei saisi olla itsevarma, vaikka ei olisi kaunis? Sinäkö se muiden kauneuden sitten määrittelet? Millä spekseillä? Mun mielestä repun levittely ei ole itsevarmuutta, mutta mistäpä minä tietäisin Tantan sielunmaailmasta, kun mua on aina revitty mukaan.. Koskaan en ole ketään iskenyt, sillä se on miehen tehtävä. Kauniiksi kehutaan kyllä edelleen.. Tiedä sitten miksi.
Oli mitä tahansa, niin tuo on todella ilkeän ihmisenpuhetta! Ei kaikki vaan saa niitä hyviä ulkonäkö geenejä ja sille he eivät mitään voi. Itsensäkö heidän tulisi tappaa. Mieti miltä niistä tuntuu, jotka tuon lukee! Vähän empatiaa.
Olet siis se henkilö joka eilen kyseli aiheita? Sillion aijeeksi annettiin noitavainot, joten olisin toivonut että tämä käsittelee noitavainoja eikä itsensäpaljastelijaa.
Vähän tuli Hennan kirjoittamat tarinat mieleen tästä pläjäyksestä.
Tuskin olet itsekään mikään kaunotar. Ainakaan ilman maskia ja photoshoppausta. Niin ja oikeaa kuvakulmaa ja tiettyä ilmettä. Itselleen on helppo valehdella, jos niin haluaa.
Kuvailit suurimman osaa suomalaisia naisia. Ei mitenkään ihmeellisen näköisiä. Silti esim vaikkapa kassatyössä on oltava itsevarma, eikä se perustu ulkonäköön. Muuten tulee a.p potkut.
Jaksoin lukea kolme ensimmäistä lausetta. Mikään niissä ei houkutellut lukemaan pidemmälle. Silmäilin sitten tekstiä eteenpäin ja se näytti hyvin kömpelöltä vaikka juttu sinänsä näytti sisältävän ihan hauskan absurdeja aineksia. Myös monet tilannekuvaukset ("rannat täynnä irronneita käsiä" jne) olivat niin epäuskottavia että ne veivät pohjan koko tarinalta. Todelliseen ympäristöön sijoitetun tarinan pitäisi toimia ympäristössään tai olla puhtaasti fantasiaa. Leprapotilaat eivät suinkaan menetä jäseniään sitä tahtia että niitä olisivat rannat ja kadut täynnä.
Kirjoittajalla on siis mielikuvitusta mutta ei juuri ollenkaan kirjallista ilmaisutaitoa eikä tietopohjaa kirjoitustensa aiheista.
terv. ammattikirjoittaja.
Siinä ei ole mitään paheksumista, että on normaali itsetunto, vaikka olis susiruma. Silti voi olla mieskin. Tuollainen käytös toki olisi paheksuttavaa.
Miettikää, jos olis a.p:n kaltainen kaveri. Siinä sais silmiä pyöritellä kerran jos toisen.
Hassua, että monet naiset on aina yrittänyt myydä mulle teoriaa, että olisin susiruma. Lapsenakin olin todella nätti kuvista päätellen. Nykyisin jo pidänkin itseäni rumana ja nautin siitä. Ei enää kateellisten akkojen kampitus yrityksiä. Saa olla rauhassa. Oikein tanttautan itseäni ulkoisesti tietoisesti lisää. Ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, jos olis a.p:n kaltainen kaveri. Siinä sais silmiä pyöritellä kerran jos toisen.
Tietäis ainakin etukäteen, mitä ajattelee itsestä, jos ei sattunu käymään flaksi ensimmäisessä arvonnassa tai jos sattuu lihomaan syystä tai toisesta. Tuollaisen seurassa kyllä täytyis varmaan jo jotain lääkkeitä vetää.
Hän ei pitänyt naisista, etenkään kauniista naisista 😉