Lue keskustelun säännöt.
Mulle ei järjestetty edes vauvakutsuja, mutta mies senkus vaan juhlii kaiken aikaa ja hehkuttaa kuinka hauskaa hänellä onkaan :(
30.11.2017 |
Miehellä bileitä riittää, mutta mulle ei järkätty edes pienimuotoisiakaan vauvakutsuja. Tuntuu, että minut ja olemassa oloni on unohdettu kokonaan
:(
Nytkin mies hehkuttaa pikkujouluista, jo viikon saanut kuunnella kuinka on hauskaa luvassa.
Ei mieti yhtään miltä musta tuntuu jäädä yksin himaan -taas.
Ja seuraavana päivänä tehdä aivan kaiken yksin, kun toinen vaan makaa perse homeessa koko päivän.
Ehdotti, että aamulla lähtisin työpaikalle mukaan ja ajaisin auton pois aamulla ettei jäisi sinne, juu ei tule kauppoja.
Keksikööt keskenänsä miten sen sieltä viikonloppuna hakee, ei ole mun ongelma, koska tiedän ettei salettiin ole kykenevä mua vastavuoroisesti viemään taaskaan Ideaparkkiin ja ravintolaan syömään lukuisista lupauksista huolimatta, joten en odota poikkeusta tälläkään kertaa.
Monet viikonloput kuskina ollut ilman mitään vastapalvelusta, joten ei enää onnistu.
Kaiken huipennus on se, että on jotenkin siinä uskossa mun poistuvan kotoa vauvan synnyttyä varpajaisten tieltä jos esim käy niin että viikolla syntyy ja viikonlopuksi päästään kotiin.
Ja vitut tarvii mitää varpajaisia enää vietellä, kun tähänkin asti joka saamarin viikonloppu juhlinut jo aivan tarpeeksi. Tai menkööt muualle jos on pakko.
Jos sattus synnytys pikkujoulujen aikaan käynnistymään, en ilmoita siitä miehelle millään tapaa.
Siinäpähän ihmettelee minne olen hävinnyt aamulla, kun joskus sattuu kotiin tulemaan. Eipähän herralta hauskanpito keskeydy vaikka haluaisi tulla synnytykseen mukaan mitä tässä ollaan siitä puhuttu.
Mies on muksua toivonut ja halunnut itsekin.
Teki hyvin selväksi, ettei tarvi viestitellä, kun herra tahtoo pitää hauskaa. En itsekään aio vastata vaikka olisi itse pää halki jossain ja yrittäisi tavoitella.
Olen jo lukenut miten käynnistää synnytys kotikonstein ja päätin, että kokeillaan perhana, olisipahan itsellä jotain muuta tekemistä, kun kotona kökkiä ja nähdä miehen reaktio, kun jääkin tällä kertaa paljosta paitsi itse ja joutuisi koiran hoitamaan vuorostaan, sekin, kun on jäänyt kokonaan mun kontolleni kokonaan.
Turha sanoa, että anna miehelle aikaa, silläkin on ollut aikaa jo 9 kuukautta sopeutua muutokseen ja sen pitää riittää sillekin, kun se on riittänyt mullekin, koska pakkohan se on ollut riittää.
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
Sä nyt vaan kerrot, että mies sitä ja mies tätä. Ei mua kiinnosta tietää, mitä se rutjake tekee tai haluaa vaan mitä sinä haluaisit lapsen syntymän jälkeen? Siis juuri sinä? En voi antaa mitään vinkkejä, jos et kerro, mitä sinä haluaisit jatkossa. Ja kyllä imettävä äitikin voi käydä juhlimassa (itsekin kävin, kun vauva oli 2,5 kk ikäinen) , jos tosiaan pumppaa ja lapsen isä tai kuka nyt vauvaa silloin hoitaakaan antaa maidon pullosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on kylla varsinainen marttyyrin asenne. En yhtaan ihmettele, ettei yhteiselama suju. Koita nyt ymmartaa, etta sina mahdollsitutat miehesi kaytoksen lahtemalla juoppokuskiksi - ja sitten valitat mielessasi ja jalkeen pain. Ei sinun ole pakko lahtea, lopeta sellaisten asioiden tekeminen, josta et todellakaan pida. Se koskee ihan kaikkea, mista olet valittanut. Mikaan ei ole vastenmielisempaa, kuin ihminen joka naama pitkallaan suostuu tekemaan palveluksia ja sitten heittaytyy marttyyriksi, kun hanelta aina kaikkea vaaditaan.
Lopeta.
Mies tässä se marttyyriksi heittäytyy useinkin kun sanonkin että voisi jättää yhdet bileet väliin koska laskettuun aikaan on enää päiviä aikaa niin sitten alkaa nillittäminen;
"Enkö saa enää mennä mihinkään?"
"Enkö saa nähdä kavereitani enää?"
"Pitää olla vaan kotona"
"Anna minun nyt pitää hauskaa kun vielä voin"
Ja kun en enää sano mitään;
"Etkö enää halua olla mun kanssa?"
"Etkö halua että tulen synnytykseen mukaan?"
Miten voin olla varma että on kykenevä tulemaan mukaan kun ei yksiäkään bileitä voi väliin jättää?
Ja suuttui kun en viime viikonloppuna kuskiksi lähtenyt.
Ap
Ekaksi fb:ssä hirveä itkuvirsi, sitten täällä kuinka ei saa vertaistukea, ja nyt tämä...
Mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja lakkaisit draamailun ja uhriutumisen?
Sulla on la 6.12, raskaus ei ole sairaus - mene yksin ideaparkkiin syömään ja shoppailemaan. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mitään merkkejä (muuta kun se la) että synnytys on lähestymässä ja ainoa murhe on että mies sitä ja mies tätä, ja miehellä on kavereita ja menoja ja sulla ei. Lopeta vinkuminen ja tee asian eteen jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
Sä nyt vaan kerrot, että mies sitä ja mies tätä. Ei mua kiinnosta tietää, mitä se rutjake tekee tai haluaa vaan mitä sinä haluaisit lapsen syntymän jälkeen? Siis juuri sinä? En voi antaa mitään vinkkejä, jos et kerro, mitä sinä haluaisit jatkossa. Ja kyllä imettävä äitikin voi käydä juhlimassa (itsekin kävin, kun vauva oli 2,5 kk ikäinen) , jos tosiaan pumppaa ja lapsen isä tai kuka nyt vauvaa silloin hoitaakaan antaa maidon pullosta.
Mennä ja tulla miten lystään ilman että muakaan sitten kukaan leimaa paskaksi äidiksi ja mies ei soittele perääni ollenkaan. Ja ilman että tarvii lasuja ja huostaanottoa pelätä.
Tai tulla syyllistämään että kotonahan mun kuuluisi olla seuraava vuosi koska lapsi.
Ap
Kaikenlaisten kanssa te lisäännyttekin. Pthui!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
Ja tulet käyttämää tuota miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet, kun XXX pirun huonona tekosyynä olla menemättä ja katkeroidut ja syytät kaikesta yksin miestä vaikka tulet tekemään omia valintoja, päätöksiä ja arvioita omassa elämässä.
Ps. tuttipullosta koskaan kuullut? Vauvan kannattaa jo alusta lähtien totutella sekä imettämiseen ja pulloon ja näin mieskin pääsee HETI alusta alkaen mukaan tasavertaisena vanhempana siihen vauvan hoitoon.
Ystävän mies oli aivan samanlainen, kun odottivat esikoistaan. Oli liioittelematta joka viikonloppu jossakin, usein vielä toisessa kaupungissa koko viikonlopun, koska "pitää mennä nyt kun vielä voi". Rauhoittui kuitenkin kuin sormia napsauttamalla heti kun lapsi syntyi ja on ollut todella hyvä ja läsnäoleva isä lapselle, vaikkei olisi ehkä raskausajan käytöksen perusteella uskonut, että jaksaa hirveästi osallistua. Ymmärrän AP miksi tilanne riipii sinua ja ihan syystä riipiikin, mutta niinhän sitä sanotaan, että mies tulee isäksi vasta kun vauva syntyy. Klisee, mutta kliseet on totta yleensä.
Jos muuten on hyvä mies, niin anna mahdollisuus näyttää, että hänestä on isäksi kyllä. Jossei meno muutu lapsen syntymän jälkeen, niin sitten on aika miettiä uudestaan. En mitenkään tarkoita puolustella miehen käytöstä tai sanoa, että se olisi oikeutettua – tässä tilanteessa vaan on ehkä kahdesta pahasta pienempi (ero nyt tai synnytyksen jälkeen) odottaa vielä, koska toiseen sentään sisältyy mahdollisuus, että käytös muuttuu kun vauvan saa syliin ja isyys alkaa konkretisoitua. Tietysti jos ongelmia on ollut jo ennen raskauttakin ja miehen käytös puolisona epäilyttää, niin en tiedä sitten...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
Sä nyt vaan kerrot, että mies sitä ja mies tätä. Ei mua kiinnosta tietää, mitä se rutjake tekee tai haluaa vaan mitä sinä haluaisit lapsen syntymän jälkeen? Siis juuri sinä? En voi antaa mitään vinkkejä, jos et kerro, mitä sinä haluaisit jatkossa. Ja kyllä imettävä äitikin voi käydä juhlimassa (itsekin kävin, kun vauva oli 2,5 kk ikäinen) , jos tosiaan pumppaa ja lapsen isä tai kuka nyt vauvaa silloin hoitaakaan antaa maidon pullosta.
Mennä ja tulla miten lystään ilman että muakaan sitten kukaan leimaa paskaksi äidiksi ja mies ei soittele perääni ollenkaan. Ja ilman että tarvii lasuja ja huostaanottoa pelätä.
Tai tulla syyllistämään että kotonahan mun kuuluisi olla seuraava vuosi koska lapsi.Ap
Kukaan ei ole niin saatanallisen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle. Teet niin tai näin tulet tuota syyllistämistä kokemaan. Jos itsetunto ei sitä kestä, ei kannata lapsia tehdä.
Huoletuttavaa miten uhriudut kuin pahin marttyyri sitten jeesuksen, eikä lapsi ole vielä edes syntynyt. Yritä edes kasvaa aikuiseksi, sinusta on tullossa ÄITI! Syytät miestä, että hän ei ole oppinut olemaan vielä isä, mutta et sinäkään vielä valmis ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävälä, ap. Ymmärrän hyvin, että koet itsesi yksin jätetyksi. Kannattaa kertoa avoimesti tuntemuksista miehelle.
Toisaalta, mies voi nyt vielä mennä vapaasti, kun vauva ei ole syntynyt. Syntymän jälkeen on rauhoituttava kotiin. Nuo varpajaiset kuulostavat oudolta, mutta jos kyse on esikoisesta, mies saattaa tulla järkiinsä vauvan synnyttyä.
Mies ei oikein tajua tulevaa elämänmuutosta, koska ei kanna vauvaa sisällään. Kokemukseni mukaan tilanne muuttuu vauvan synnyttyä: kuka nyt haluaisi vauvansa häätää kotoa joidenkin ryppäjäisten tieltä? Hänestä voi hyvinkin vielä kehkeytyä suojeleva ja omistautunut isä.
Olen kertonutkin. Tuloksetta.
Voisi kyllä ottaa välillä muutkin huomioon kun ei tässä itsekään mitenkään "vapaasti" ole päässyt kuukausiin mihinkään menemään.Tuo just onkin ärsyttävää kun "mies voi mennä vapaasti".
Missäs helvetissä minun "vapaasti" menemiset ovat?
Ei tässä pääse itse vauvan synnyttyäkään menemään "vapaasti" millään tapaa.Ap
Kun äideillekin suotaisiin tuo "vapaasti" kulkeminen ja tekeminen.
Olet ihan oikeassa, mutta mun mielestä tässä on nyt useampi erillinen asia, jotka menee vähän sekaisin.
Ensinnäkin mä olen täysin tasa-arvoisen vanhemmuuden kannalla, ja me ollaan esim. miehen kanssa jaettu hoitovapaat tasan, molemmat ovat lapsille yhtä tärkeitä ja yhtä hyviä hoitamaan, molemmilla on tasapuolisesti omia menoja ja harrastuksia, molempien työ on yhtä tärkeä jne. MUTTA kun kotona on ollut vastasyntynyt, niin tilanne on ollut vähän eri. Mä olen ollut enemmän kiinni vauvoissa, imetyksen mutta myös vauvan ja omien tarpeiteni takia. Koska mies on käynyt töissä niin mä olen muodostunut vauvalle aluksi tärkeämmäksi kiintymyksen kohteeksi, ja omat hormonini ja mielentilani eivät ole myöskään sallineet pitkiä eroja pienestä vauvasta. Ymmärrän, että kaikilla ei ole näin, mutta meillä tämä alun epätasa-arvoisuus ei ole millään lailla estänyt tasa-arvoisen vanhemmuuden kehittymistä hieman myöhemmin eikä myöskään minun "oman elämäni" jatkumista vauva-ajan jälkeen.
Toinen asia on sitten se, että mies ei huomioi sinun tunteitasi ja mahdollisesti bilettää liikaa. Nyt se on mielestäni vielä sinänsä ok, mutta vauvan synnyttyä ei todellakaan ole hyväksyttävää, että mies juhlii joka viikonloppu tai on omissa menoissaan kaikki illat. Just siksi, että äiti on vauvan kanssa enemmän, on tärkeää, että isä on läsnä iltaisin ja viikonloppuisin niin paljon kuin mahdollista. Ymmärrän täysin tunteesi tämän suhteen.
Kolmas asia on se, että kuulostaa siltä että miehesi menot harmittavat sinua siksi, että sinulla ei ole yhtä paljon menoja/kavereita. Tämä ei kuitenkaan ole miehesi syy. Hänen ei toki tarvitsisi suoranaisesti kerskailla omilla menoillaan sinulle, mutta ehkä hän ei tajua että se loukkaa sinua. Hän ei ole vastuussa ystävyyssuhteistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ekaksi fb:ssä hirveä itkuvirsi, sitten täällä kuinka ei saa vertaistukea, ja nyt tämä...
Mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja lakkaisit draamailun ja uhriutumisen?
Sulla on la 6.12, raskaus ei ole sairaus - mene yksin ideaparkkiin syömään ja shoppailemaan. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mitään merkkejä (muuta kun se la) että synnytys on lähestymässä ja ainoa murhe on että mies sitä ja mies tätä, ja miehellä on kavereita ja menoja ja sulla ei. Lopeta vinkuminen ja tee asian eteen jotain.
Pitääkö vaan sulattaa sekin ja ymmärtää kun ei voinutkaan menoiltaan osallistua lapsen syntymään?
Raskaus ei ole sairaus, tiedetään.
Vatsani on sen kokoinen ettei ratin taakse enää mahdu ja ajaminen on käynyt hankalaksi. Tätäkään ei ymmärretä ollenkaan miten epämukavaa se on.
Ja olisi mukavaa kun mullakin olisi viikonloppuna edes vittu kerran ennen poksahtamista kuski jonnekin minne itse haluan mennä ja perkele selväpäistä seuraa välillä eikä aina liutaa juoppoja!!!
Mikä vittu tässä on vaikeaa tajuta??!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
No tää nyt on täysin käsittämätöntä. Miksi suostuit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävälä, ap. Ymmärrän hyvin, että koet itsesi yksin jätetyksi. Kannattaa kertoa avoimesti tuntemuksista miehelle.
Toisaalta, mies voi nyt vielä mennä vapaasti, kun vauva ei ole syntynyt. Syntymän jälkeen on rauhoituttava kotiin. Nuo varpajaiset kuulostavat oudolta, mutta jos kyse on esikoisesta, mies saattaa tulla järkiinsä vauvan synnyttyä.
Mies ei oikein tajua tulevaa elämänmuutosta, koska ei kanna vauvaa sisällään. Kokemukseni mukaan tilanne muuttuu vauvan synnyttyä: kuka nyt haluaisi vauvansa häätää kotoa joidenkin ryppäjäisten tieltä? Hänestä voi hyvinkin vielä kehkeytyä suojeleva ja omistautunut isä.
Olen kertonutkin. Tuloksetta.
Voisi kyllä ottaa välillä muutkin huomioon kun ei tässä itsekään mitenkään "vapaasti" ole päässyt kuukausiin mihinkään menemään.Tuo just onkin ärsyttävää kun "mies voi mennä vapaasti".
Missäs helvetissä minun "vapaasti" menemiset ovat?
Ei tässä pääse itse vauvan synnyttyäkään menemään "vapaasti" millään tapaa.Ap
Kun äideillekin suotaisiin tuo "vapaasti" kulkeminen ja tekeminen.
Vankilassako olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi päätitte tehdä lapsen? Mies varmaan ollut aina kova bilettämään.
Kumpikin tätä halusi. Nyt on alkanut mieheltä karkaamaan biletys täysin käsistä :(
Ap
Ymmärrän miestäsi. Ei kukaan tuollaista ulisijaa ja marttyyria jaksa katsella kotona.
Mä en käsitä mioten tälläisiä edellisen kaltaisia kommentoijia voi olla - tajuutko miten vi..n tyhmä ja ilkeä olet ? Tekeeks tämä some susta tollasen idiootin ?? Kannattais joskus miettiä ennenkun avaa suunsa, suopsittelen kaltaisillesi suurisuisille ilkeille ihmisille. Tää sama teksti on tarkoitettu tuolle nro 15, joka kommentoi ap:lle. Mä häpeisin niin hemmetisti itseäni jos olisin teidän kaltainen.
Ap:lle jaksamista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
Sä nyt vaan kerrot, että mies sitä ja mies tätä. Ei mua kiinnosta tietää, mitä se rutjake tekee tai haluaa vaan mitä sinä haluaisit lapsen syntymän jälkeen? Siis juuri sinä? En voi antaa mitään vinkkejä, jos et kerro, mitä sinä haluaisit jatkossa. Ja kyllä imettävä äitikin voi käydä juhlimassa (itsekin kävin, kun vauva oli 2,5 kk ikäinen) , jos tosiaan pumppaa ja lapsen isä tai kuka nyt vauvaa silloin hoitaakaan antaa maidon pullosta.
Mennä ja tulla miten lystään ilman että muakaan sitten kukaan leimaa paskaksi äidiksi ja mies ei soittele perääni ollenkaan. Ja ilman että tarvii lasuja ja huostaanottoa pelätä.
Tai tulla syyllistämään että kotonahan mun kuuluisi olla seuraava vuosi koska lapsi.Ap
1. Mennä ja tulla miten lystään. Tämä on asia, jota varten sun pitää heti alusta lähtien laittaa mieskin hoitamaan vauvaa. Lähdet vaikka käymään kaupassa yksin. Samana päivänä, kun tulette sairaalasta tai viimeistään seuraavana. Imetät vauvan ennen lähtöäsi ja voit hyvin olla puoli tuntia tai tunninkin poissa. Näin miehellesi tulee heti selväksi, että hän on lapsen isä eikä suinkaan lapsen äidin pikkuapulainen.
2. Kuka sut leimaisi paskaksi äidiksi? Lähipiirissäni on paljon nuoria perheitä, joissa on aivan normaalia, että isä on hoitanut alusta lähtien lapsiaan. En ole vielä kuullut kenenkään leimaavan näiden perheiden naisia paskoiksi äideiksi.
3. Mies ei soittele perään. Kun menet ensimmäisinä päivinä kauppaan, jätä kännykkä kotiin tai älä vastaa siihen. Ei mies tarvitse sun neuvojasi yhden tunnin vuoksi. Etsiköön neuvoja Googlesta, jos nyt jotain neuvoa välttämättä tarvitsee. Tuskin sinäkään sitten soittelet miehelle, että mitä nyt teet, kun vauvalla on kakka vaipassa. Miehet soittelevat perään vain, jos ovat epävarmoja pärjäämisestään lapsen kanssa. Tai toki silloinkin, jos on kyse mustasukkaisuudesta, mutta sillä ei taas ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa.
4. Lasujen pelkääminen. Vaikka et koskaan poistuisi kotoa, niin mikäli tuttavapiirissäsi on joku sulle kateellinen, katkera tai muuten ilkeämielinen ihminen, hän tekisi lasun jokatapauksessa. Jos sellaista ihmistä ei ole ja mennessäsi jonnekin yksin sulla on lapsellesi luotettava hoitaja (esim miehesi tai joku muu läheinen, johon luotat), sun on ihan turha pelätä lasuja. Tämä aiheettomien lasujen pelkääminen on kummallinen asia, koska eihän tuollaiset lasut liity mitenkään sun tekemisiisi vaan ikäviin ihmisiin, joita tuttavapiiriisi kuuluu. Aiheelliset lasut onkin jo toinen juttu. Tuntemissani nuorissa perheissä, joissa isät ovat tasaveroisia vanhempina, ei vielä kenestäkään ole tehty lasua, vaikka äiditkin käyvät välillä juhlimassa. Ja kun palaa työelämään, monella naisella on työnkin puolesta erilaisia juhlia, joissa täytyy käydä. Jos lasuja tehtäisiin aina, kun lapsen äiti on ravintolassa, työmatkalla tms, miten ihmeessä uraäidit edes selviäisivät työstään? Normaalissa perheessä lapsen isä on ihan yhtä pätevä hoitamaan lapsiaan kuin äitikin.
5. Syyllistäminen. Jos mies syyllistää sua ensimmäisen vuoden aikana menemisistä, luonnollisesti mies itsekään ei silloin mene minnekään. Vuosikin on ihmisen elämässä aika lyhyt aika. Suosittelen kuitenkin, että sulla on ensimmäisenäkin vuotena jokin kodin ulkopuolinen harrastus, jossa käyt ilman lasta. Samoin silloin tällöin tapaat ystäviäsi ihan vaikka kahvittelun merkeissä.
Tärkeintä on, että et päästä tilannetta lipsahtamaan siihen pisteeseen, että mies kokisi sun olevan parempi, osaavampi ja pätevämpi vanhempi kuin hän. Jos näin pääsee käymään, hän tulee vetoamaan sun osaamiseesi vauvan kanssa hyvin monessa asiassa. Voit alussa sanoa hänelle, jos hän mutisee jotain kauppaan lähtöäsi vastaan, että et sinä tiedä vauvanhoidosta yhtään sen enempää kuin mieskään ja että nyt te molemmat vaan joudutte opettelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Eli heti kun mies ruinaa lasta, niin se on tehtävä :D Olis varmaan kannattanu miettiä vielä pidempään.
Olen huomannut, että tää palsta on täynnä kaltaisiasi ihmisiä, jotka nauttivat , kun saavat oikein kierftää puukkoa jo olevassa haavassa.
Ei ole synti tuntea joskus vähän empatiaa.
Kaikki ei aina mene putkeen ja niinkuin suunnittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ekaksi fb:ssä hirveä itkuvirsi, sitten täällä kuinka ei saa vertaistukea, ja nyt tämä...
Mitä jos kasvaisit aikuiseksi ja lakkaisit draamailun ja uhriutumisen?
Sulla on la 6.12, raskaus ei ole sairaus - mene yksin ideaparkkiin syömään ja shoppailemaan. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mitään merkkejä (muuta kun se la) että synnytys on lähestymässä ja ainoa murhe on että mies sitä ja mies tätä, ja miehellä on kavereita ja menoja ja sulla ei. Lopeta vinkuminen ja tee asian eteen jotain.Pitääkö vaan sulattaa sekin ja ymmärtää kun ei voinutkaan menoiltaan osallistua lapsen syntymään?
Raskaus ei ole sairaus, tiedetään.
Vatsani on sen kokoinen ettei ratin taakse enää mahdu ja ajaminen on käynyt hankalaksi. Tätäkään ei ymmärretä ollenkaan miten epämukavaa se on.Ja olisi mukavaa kun mullakin olisi viikonloppuna edes vittu kerran ennen poksahtamista kuski jonnekin minne itse haluan mennä ja perkele selväpäistä seuraa välillä eikä aina liutaa juoppoja!!!
Mikä vittu tässä on vaikeaa tajuta??!!
Ap
Levittäkään punainenmatto ensinmäinen nainen maailmassa on raskaana ja kukaa muu ei voi ymmärtää mitä on olla raskaana. Äitiys tulee olemaan maailman kurjin rooli, jossa tulet olemaan aika yksin eikä tule empatia ja sympatia säteilemään, eikä kukaan tule myötäilemaan tuota uhriutumistasi päin vastoin se tekee sinusta rasittavaa seuraa jopa ajanvietteenä käytettävillä keskustelupalstoilla kuin oikeassa elämässäkin.
Katse nyt siitä raskaudesta peiliin!
Kukaan joka ei ole kokenut sitä kuinka kerta toisensa jälkeen luvataan ties mitä mukavaa yhdessä oloa ja kumminkin kaikki kaatuu toisen aamuun saakka kestävään biletykseen ja siihen ettei ole kykenevä nousemaan sängystä koko päivänä, ei tiedä miltä tuntuu kun joka kerta joutuu pettymään toiseen.
Kokemuksen rintaäänellä.
Siihen vain väsyy ajan mittaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Mun pikkujoulut olisivat olleet Espoossa ja itse asun Tampereella sekä työkohteeni sellainen ettei minulla ollut työparia jonka kanssa sopia vaikka kimppakyydistä. Ja minä sentään kuskasin miestä viime vuonna sen pikkujouluihin.
Tämä kuskihomma kun on aina yksipuolista ollut. Kun ei kaksin koskaan missään. Aina kymmenen muuta paikalla. Kukaan ei mulle puhu muuta kun jos haluaa paikasta a paikkaan b.
Aina vaan palveluksia saamatta itse koskaan mitään takaisin.
En tiedä eikä kiinnosta millä meinaa tulla kotio.
En aio vastata luuriin ollenkaan.Ap
Olisittehan te voineet viime vuonna lähteä miehesi kanssa yhdessä sun pikkujouluihin ja olla vaikka hotellissa yötä.
Musta tuntuu, että ongelma ei nyt ole se, että miehesi menee ja sinä et pääse, vaan se, että sua ei juhliminen edes pahemmin kiinnosta, mutta et myöskään halua, että mies menee. Tuossa ei ole mitään väärää, mutta teidän täytyy päästä jonkinlaiseen kompromissiin etkä voi vaatia, että mieskään ei koskaan mene. Hän voi kyllä vähentää bileisiin osallistumistaan, mutta hänen ei tarvitse luopua niistä kokonaan.
Vaan ei suostunut tuohonkaan vaikka ehdotinkin. *huoh*
Tässä ei enää ole kun päivistä kysymys milloin synnytys voi käynnistyä ja senkus bilettää silloinkin, kun minä synnytän. Ehkä huomenna tai ens viikolla. Jospa koittas käynniskellä koko päivän ja odottaa lähtöä synnärille.
Voisi olla ihmeissään kun ei ole muita kotona kun koira ainoastaan eikä viestin viestiä missä olen.Ajan vaikka sinne synnärille itse ja kerään jättipotin parkkisakkoja miehen piikkiin kun auto sen nimissä.
Ap
Ymmärsinkö jostain aiemmasta oikein, että teillä ei ole ennenkään ollut tapana käydä missään yhdessä? Ja nyt, kun sinä et käy enää missään, et haluaisi, että mieskään kävisi? Aiotko käydä vauvan syntymän jälkeen juhlimassa vai ajattelitko, että teidän molempien juhlimiset on juhlittu? Eli mitä tarkalleen ottaen haluat (lähinnä lapsen syntymän jälkeen): mies ei mene etkä sinäkään mene, mies menee omien ystäviensä kanssa ja sinä omiesi aivan kuten ennen raskauttakin vai että menette jatkossa yhdessä?
Yhdessä ollaan menty. Mutta ei enää mitään yhteistä tekemistä ole ollut koko raskausaikana. Ei varsinkaan mitään mihin ei liittyisi alko, kaverit ja kuskaaminen kaikkialle.
Miten vauvan syntymän jälkeen mihinkään menet kun imetät ja pumppaat?
Mies ei moiseen pysty.Kerran olisin halunnut ennen raskautta yksiin bileisiin mutta enpäs saanut jäädä. Vaati tulemaan kotiin kanssaan samaan aikaan mutta itse sen pitäisi saada tehdä mitä itseään huvittaa.
Ja mies on sitä mieltä että juhlimiset on juhlittu kun vauva syntyy, molemmilta. Kunnes on isompi jotta voi hoitajan hommata.
Ap
No tää nyt on täysin käsittämätöntä. Miksi suostuit?
Välttääkseen riitaa kenties, kun tuolla yhdessä kommentissa oli esimerkkejä miten suhtautuu, kun ap on pyytänyt yhdet bileet jättämään välistä;
"Enkö saa pitää hauskaa kun vielä voin?"
Kun ap ei itsekään ole saanut jäädä bileisiin ilman miestään aiemmin.
Tuli käsitys ettei ap:lla ole oikeutta ollut ennen raskautta jäädä pitämään hauskaa ilman miehen paikalla oloa, mutta miehellä pitää tämä oikeus kumminkin olla "kun vielä voin itse mennä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi päätitte tehdä lapsen? Mies varmaan ollut aina kova bilettämään.
Kumpikin tätä halusi. Nyt on alkanut mieheltä karkaamaan biletys täysin käsistä :(
Ap
Ymmärrän miestäsi. Ei kukaan tuollaista ulisijaa ja marttyyria jaksa katsella kotona.
Ihmettelin saamiesi alanuolten määrää. Ilmeisesti suurin osa jaksaa katsella kotona ulisevaa marttyyriä.
Joo, molemmat on vapaaehtoisia, mutta siltikin siltä toiseltakin osapuolelta(vauvan isältä siis) voisi odottaa edes jotakin sympatiaa/vastuuta. Ymmärrän ap:tä hyvin, koska itse painiskelin vähän samoissa ajatuksissa raskausaikana. Itsekin mietin, että jos lapsi alkaa syntymään, kun mies on juhlimassa(taas kerran) en kyllä ilmoita sille mitään. Siinäpähän sitten ihmettelee, minne olen hävinnyt, kun palaa juhlimasta. Jotenkin siinä huomasi, että jotkut toiset olivat osanneet valita puolisonsa paremmin, kun eräskin tuttava(mies) lopetti alkon käytön kokonaan siksi aikaa, kun vaimonsa odotti lasta. Ihan vain kuulema myötätunnosta vaimoaan kohtaan.