Mulle ei järjestetty edes vauvakutsuja, mutta mies senkus vaan juhlii kaiken aikaa ja hehkuttaa kuinka hauskaa hänellä onkaan :(
Miehellä bileitä riittää, mutta mulle ei järkätty edes pienimuotoisiakaan vauvakutsuja. Tuntuu, että minut ja olemassa oloni on unohdettu kokonaan
:(
Nytkin mies hehkuttaa pikkujouluista, jo viikon saanut kuunnella kuinka on hauskaa luvassa.
Ei mieti yhtään miltä musta tuntuu jäädä yksin himaan -taas.
Ja seuraavana päivänä tehdä aivan kaiken yksin, kun toinen vaan makaa perse homeessa koko päivän.
Ehdotti, että aamulla lähtisin työpaikalle mukaan ja ajaisin auton pois aamulla ettei jäisi sinne, juu ei tule kauppoja.
Keksikööt keskenänsä miten sen sieltä viikonloppuna hakee, ei ole mun ongelma, koska tiedän ettei salettiin ole kykenevä mua vastavuoroisesti viemään taaskaan Ideaparkkiin ja ravintolaan syömään lukuisista lupauksista huolimatta, joten en odota poikkeusta tälläkään kertaa.
Monet viikonloput kuskina ollut ilman mitään vastapalvelusta, joten ei enää onnistu.
Kaiken huipennus on se, että on jotenkin siinä uskossa mun poistuvan kotoa vauvan synnyttyä varpajaisten tieltä jos esim käy niin että viikolla syntyy ja viikonlopuksi päästään kotiin.
Ja vitut tarvii mitää varpajaisia enää vietellä, kun tähänkin asti joka saamarin viikonloppu juhlinut jo aivan tarpeeksi. Tai menkööt muualle jos on pakko.
Jos sattus synnytys pikkujoulujen aikaan käynnistymään, en ilmoita siitä miehelle millään tapaa.
Siinäpähän ihmettelee minne olen hävinnyt aamulla, kun joskus sattuu kotiin tulemaan. Eipähän herralta hauskanpito keskeydy vaikka haluaisi tulla synnytykseen mukaan mitä tässä ollaan siitä puhuttu.
Mies on muksua toivonut ja halunnut itsekin.
Teki hyvin selväksi, ettei tarvi viestitellä, kun herra tahtoo pitää hauskaa. En itsekään aio vastata vaikka olisi itse pää halki jossain ja yrittäisi tavoitella.
Olen jo lukenut miten käynnistää synnytys kotikonstein ja päätin, että kokeillaan perhana, olisipahan itsellä jotain muuta tekemistä, kun kotona kökkiä ja nähdä miehen reaktio, kun jääkin tällä kertaa paljosta paitsi itse ja joutuisi koiran hoitamaan vuorostaan, sekin, kun on jäänyt kokonaan mun kontolleni kokonaan.
Turha sanoa, että anna miehelle aikaa, silläkin on ollut aikaa jo 9 kuukautta sopeutua muutokseen ja sen pitää riittää sillekin, kun se on riittänyt mullekin, koska pakkohan se on ollut riittää.
Kommentit (365)
Voinkos sitten "vapaasti" imettää siellä missä vauvan kanssa satun olemaankaan? Tuskinpa saan.
Joka kulmalla on paheksujia ynnä muita foliohattuja kytiksellä.
Että mitä "vapaasti" liikkumista se on?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä ulisijoista. Ymmärrän vitutuksesi täysin. Jos ei ukon tavat muutu vauvan synnyttyäkään, niin sinuna harkitsisin vakavasti lemppaamista...
Ukko on varmasti ollut ihan samanlainen koko ajan. Koska naiset tajuaa että miehet ei muutu kun tulee lapsia? Ja miten se edes on miehen ongelma ettei vauvajuhlia järjestetty, sehän on naispuolisten kavereiden ja sukulaisten homma eikä miehen.
Ap, niin makaa kun petaa. Olette varmaan molemmat olleet kovia juhlimaan ja nyt sua vaan vituttaa kun oot kateellinen kun miehesi voi vielä käydä ja sinä et. Oma valinta, elä sen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävälä, ap. Ymmärrän hyvin, että koet itsesi yksin jätetyksi. Kannattaa kertoa avoimesti tuntemuksista miehelle.
Toisaalta, mies voi nyt vielä mennä vapaasti, kun vauva ei ole syntynyt. Syntymän jälkeen on rauhoituttava kotiin. Nuo varpajaiset kuulostavat oudolta, mutta jos kyse on esikoisesta, mies saattaa tulla järkiinsä vauvan synnyttyä.
Mies ei oikein tajua tulevaa elämänmuutosta, koska ei kanna vauvaa sisällään. Kokemukseni mukaan tilanne muuttuu vauvan synnyttyä: kuka nyt haluaisi vauvansa häätää kotoa joidenkin ryppäjäisten tieltä? Hänestä voi hyvinkin vielä kehkeytyä suojeleva ja omistautunut isä.
Olen kertonutkin. Tuloksetta.
Voisi kyllä ottaa välillä muutkin huomioon kun ei tässä itsekään mitenkään "vapaasti" ole päässyt kuukausiin mihinkään menemään.Tuo just onkin ärsyttävää kun "mies voi mennä vapaasti".
Missäs helvetissä minun "vapaasti" menemiset ovat?
Ei tässä pääse itse vauvan synnyttyäkään menemään "vapaasti" millään tapaa.Ap
Kun äideillekin suotaisiin tuo "vapaasti" kulkeminen ja tekeminen.
Mies ei halua olla kanssasi kotona. Ilmeisesti vain nalkutat ja naputat ja valitat ja syyllistät ja olet marttyyri. Jos haluat, että mies viettäisi aikaa sinun kanssasi, niin kyllä sun tässä täytyy muuttua.
Vaan kun en tee mitään noista.....
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä ulisijoista. Ymmärrän vitutuksesi täysin. Jos ei ukon tavat muutu vauvan synnyttyäkään, niin sinuna harkitsisin vakavasti lemppaamista...
Ukko on varmasti ollut ihan samanlainen koko ajan. Koska naiset tajuaa että miehet ei muutu kun tulee lapsia? Ja miten se edes on miehen ongelma ettei vauvajuhlia järjestetty, sehän on naispuolisten kavereiden ja sukulaisten homma eikä miehen.
Ap, niin makaa kun petaa. Olette varmaan molemmat olleet kovia juhlimaan ja nyt sua vaan vituttaa kun oot kateellinen kun miehesi voi vielä käydä ja sinä et. Oma valinta, elä sen kanssa.
En minä ole yksin tätä lapsen hankintaa edelleenkään päättänyt. Ja koko idea oli alunperin miehen aloite.
Ei se aina katsokaas ole naisen aloite.
Enkä ole pyhällä hengellä raskaaksi tullut
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävälä, ap. Ymmärrän hyvin, että koet itsesi yksin jätetyksi. Kannattaa kertoa avoimesti tuntemuksista miehelle.
Toisaalta, mies voi nyt vielä mennä vapaasti, kun vauva ei ole syntynyt. Syntymän jälkeen on rauhoituttava kotiin. Nuo varpajaiset kuulostavat oudolta, mutta jos kyse on esikoisesta, mies saattaa tulla järkiinsä vauvan synnyttyä.
Mies ei oikein tajua tulevaa elämänmuutosta, koska ei kanna vauvaa sisällään. Kokemukseni mukaan tilanne muuttuu vauvan synnyttyä: kuka nyt haluaisi vauvansa häätää kotoa joidenkin ryppäjäisten tieltä? Hänestä voi hyvinkin vielä kehkeytyä suojeleva ja omistautunut isä.
Olen kertonutkin. Tuloksetta.
Voisi kyllä ottaa välillä muutkin huomioon kun ei tässä itsekään mitenkään "vapaasti" ole päässyt kuukausiin mihinkään menemään.Tuo just onkin ärsyttävää kun "mies voi mennä vapaasti".
Missäs helvetissä minun "vapaasti" menemiset ovat?
Ei tässä pääse itse vauvan synnyttyäkään menemään "vapaasti" millään tapaa.Ap
Kun äideillekin suotaisiin tuo "vapaasti" kulkeminen ja tekeminen.
Ap. mullikoi biologiaa vastaan, kun iso vatsa haittaa menemistä. Eipä ole hänkään yhtään sen kypsempi kuin miehensä. Yhtä lailla hänkin haluaisi bailata, yhtä vähän hänkään on sisäistänyt suurta elämänmuutosta edessään. Ap:n kiukutuksen pohjimmainen syy ei ole, että mies menee ja bailaa. Ap on myrtynyt siitä, kun itse ei pääse menojalalle. Tässä on taustalla kateus, ei huoli toisen kypsyydestä.
Ei ole miehesi syy, jos sulle ei olla järjestetty vauvakutsuja. Tuosta voit syyttää omia kavereitasi.
Muuten kyllä miehesi vaikuttaa keskenkasvuiselta, jolta on jäänyt nuoruuden biletysvaihe välistä.
Minä kun joskus teen lapsia niin olen raittiina raskausajan ja kun vauva on syntynyt, lykkään vauvan miehen hoidettavaksi ja biletän vuotostani 9 kk putkeen, mies hoitaa vauvan koko tämän ajan ilman omaa aikaa ja vapautta. Ja hoitaa kodista lähtien kaiken.
Koska tasa-arvo!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Minä kun joskus teen lapsia niin olen raittiina raskausajan ja kun vauva on syntynyt, lykkään vauvan miehen hoidettavaksi ja biletän vuotostani 9 kk putkeen, mies hoitaa vauvan koko tämän ajan ilman omaa aikaa ja vapautta. Ja hoitaa kodista lähtien kaiken.
Koska tasa-arvo!!!!!
Minulle tuo miehenä kelpasi, koska se tarkoittaisi että lapsi kiintyisi minuun enemän kuin sinuun. Olisi mukava katsella kuinka sinulla naama venähtäisi, kun se olisinkin minä jonka osallistuminen koulun juhliin ja neuvolareissuille on tärkeää. Siinähän pohtisit mikä tässä nyt menikään vikaan.
Tossa ap on oikeassa, että on miehelläkin ollut 9 kk aikaa sopeutua.
Ja todellakin pitäisi ottaa vastuuta jo raskausaikana eikä yhtenään bilettää. Joskus joo, mutta ei jatkuvasti.
Naurettavaa tuo "mies menee nyt vapaasti kun vielä voi" liirumlaarumi.
Monella kun se mies menee vielä synnytyksen jälkeenkin "vapaasti koska hän on mies ja mitkään velvollisuudet häntä ei hetkauta".
Lapsentekoonkin tarvitaan aina kaksi ja kuten ap on sanonutkin, että mieskin tätä on halunnut alusta saakka, ei ap yksin ole asiaa päättänyt.
Eikä tässä nuoria olla. +30 vee kumpikin.
Ap
Miten naisen raskaus on naisen omaa syytä?
Kyllä siihen raskautumiseen mieskin tarvitaan.
Onko kukaan kuullut biologiasta ennen?
Minäkään en ymmärrä tuota miesten bilettämisen tarvetta, kun puoliso on raskaana.
Eikös sitä parisuhdetta kuuluisi ennemmin hoitaa ja nauttia ajasta jonka vielä kaksin saa viettää ennen vauvan syntymää?
Ei ihmekään että moni parisuhde ajautuu kriisiin kun ei toinen puolisko, yleensä just mies, laita tikkua ristiin parisuhteen toimimiseksi.
Millä tapaa ap:n pitää muuttua?
Tahdottomaksi tossunpohjaksiko?
Joo joo- vaimoksi joka tekee niin kuin mies sanoo?
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Toihan on suorastaan vittuilua kun tietää toisen jäävän yksin kotiin ja yksin tekevän seuraavana päivänä kaiken koiran ulkoilutuksesta lähtien:
"Lälläslää mullapas onkin hauskaa viikonloppuna ja sulla ei" 😡
Veikkaanpa, että kun ap päättääkin jossain kohtaa lähteä radalle itse niin taitaa isäntä olla se drama queen, joka mököttää ja kiukuttelee ap:lle vuoden asiasta. Ja jaksaa muistuttaa siitä maailman tappiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.
Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.
Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Toihan on suorastaan vittuilua kun tietää toisen jäävän yksin kotiin ja yksin tekevän seuraavana päivänä kaiken koiran ulkoilutuksesta lähtien:
"Lälläslää mullapas onkin hauskaa viikonloppuna ja sulla ei" 😡Veikkaanpa, että kun ap päättääkin jossain kohtaa lähteä radalle itse niin taitaa isäntä olla se drama queen, joka mököttää ja kiukuttelee ap:lle vuoden asiasta. Ja jaksaa muistuttaa siitä maailman tappiin asti.
Mä suosittelen lähtemään aika pian lapsen syntymän jälkeen, jotta miehelle ei ehdi muodostua käsitystä, että ap aina hoitaa lasta ja mies vaan menee. Mä olin työkaverin läksiäisjuhlissa, kun vauva oli 2,5 kk. Ja lapsi siis isänsä kanssa silloin kotona. Mua ei olisi edes hirveästi huvittanut mennä koko juhliin, mutta lähdin ihan vain siksi, että miehelle ei tule mielikuvaa, että minä olen aina se, joka kökötän lapsen kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
On kyllä omituiset pikkujoulut kun puolisoita ei kutsuta. Mitä olen itse pikkujouluissa käynyt niin monissa on puolisotkin kutsuttuina mukana olleet.
Ja tuo kuskivelvoite kuulostaa yksipuoliselta touhulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap näistä ulisijoista. Ymmärrän vitutuksesi täysin. Jos ei ukon tavat muutu vauvan synnyttyäkään, niin sinuna harkitsisin vakavasti lemppaamista...
Olen alkanut harkitsemaan jo
Ap
Luulenpa, että sinun ei tarvitse tehdä tuota päätöstä vaan mies on lähtenyt suhteessa ennen kun lapsenne on vuottakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Nyt teet mun mielestä ongelmia asioista, jotka eivät ole oikeasti ongelmia. Eikö teille pääse taksilla? Kai miehesikin tulee pikkujouluista taksilla kotiin, jos sinä et hae häntä sieltä? Yhtä lailla sinä olisit voinut viime vuonna tulla taksilla, jos et halunnut mennä omalla autolla. Ja mun mielestä miehen firman pikkujoulut eivät ole mitenkään oudot, jos puolisoita ei kutsuta mukaan. Ei meilläkään kutsuta. Ilmeisesti omalla työpaikallasi kutsutaan, joten miksi ette menneet viime vuonna miehesi kanssa yhdessä? Enkä ymmärrä ongelmaa tuossa kuskina olemisessakaan. Mä menen juhliin aina autolla, jos en aio juoda siellä alkoholia. Ja kyllä, heitän kotiin myös muita eli olen juoppokuskinakin. En ole kokenut sitä ongelmaksi. Myös mieheni menee omalla autolla, jos ei aio juoda alkoholia juhlissa.
Ymmärrän, että olisit halunnut viettää miehesi kanssa enemmän aikaa kotona, mutta mahdollisuudet viettää aikaa yhdessä muualla on ollut koko ajan olemassa. Jos et halua raskaana ollessasi ajaa, taksit on keksitty. Jollainhan miehesikin juhlista tulee kotiin ja taksimatka maksaa täsmälleen yhtä paljon olipa taksissa yksi tai kaksi matkustajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskauden viimeinen kuukausi eli aika äitiysloman alkamisesta lapsen syntymään on tylsää aikaa. Se on kuitenkin aika lyhyt aika. On ikävää, että omalla työpaikallasi ei äitiyslomalaisia kutsuta pikkujouluihin, mutta mä en kuitenkaan kokisi maailmaa kaatavana, jos yhdet tai kahdetkin pikkujoulut jäisi viettämättä. Vauvakutsuista et voi syyttää miestäsi, koska vauvakutsut järjestää naisen ystävät eikä suinkaan puoliso. Kerroit, että miehelläsi bileitä riittää. Mitä bileitä nämä ovat olleet ja miksei sinua ole kutsuttu mukaan?
Nämä miehen työpaikan pikkujoulut ovat siitä oudot, kun ikinä ei puolisoita mukaan kutsuta. Ja firman sihteeri on kuormasta syöjä kuulemma, ehkä siinä on syy.
Ja viime vuonna en mennyt työpaikkani pikkujouluihin, koska mies ei suostunut kuskiksi lähtemään ja muutakaan kyytiä en mistään saanut :(
Kutsutaan mukaan kyllä:
Mun pitää olla juoppokuskina, koska en juo.
Tämä on se velvoite, jolla mukaan pääsee.Sepä se kun ei "ystävistä" ole kuulunut mitään plussatestin tehtyäni mitään.
Aikani yritin yksipuolisesti pitää yhteyttä, mutta kyllästyin.Se mitä itse olisin enemmän toivonut, että oltaisiin tosiaan parisuhdeaikaa enemmän vietetty mutta ei väkisin.
Tämä on alkanut tuntua yksipuoliselta parisuhteelta viime aikoina :(
Ja asian olen ottanut puheeksi monta kertaa. Tuloksetta.Ap
Yhdessäkään firmassa, jossa olen töissä ollut ei ole puolisoja kutsuttu pikkujoulhin.
Mitäs muita juhlia miehellä sitten on ollut? Ettet nyt mustasukkaisena yksistä pikkujouluista vähän liioittelisi.
Uhriutuisit tyttökavereillesi niistä vauvakutsuista, etkä miehellesi.
Niin ja tuliko yllätyksenä, että naisen joudut vähän eri asemaan kuin mies kun olet raskaana? Pahoittelut tästä biologisesta epäreiluudesta.
Mies ei halua olla kanssasi kotona. Ilmeisesti vain nalkutat ja naputat ja valitat ja syyllistät ja olet marttyyri. Jos haluat, että mies viettäisi aikaa sinun kanssasi, niin kyllä sun tässä täytyy muuttua.