Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmettä, eikö Mauri Kunnas saanutkaan palkintoa
Kommentit (41)
Olisi ansainnut hienosta kirjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkituksi tullutta syytetään plagioinnista. Meni mönkään tuo valinta.
Molemmat ovat retroisia uudelleen innostumista 1960-70-lukujen pohjoismaisista lastenkirjoista. Silloin oli paljon tuollaista grafiikkaa. Ja juuri kerrostalon elämää kuvattiin.
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-9923889
Onpa samanlaisia kuvituksia...
Värimaailma on täysin samanlainen.
Ei ainakaan pitäisi palkita tuommoisesta mutta olsiko taas menty politiikka edellä.
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mauri Kunnaksella on niin vankka asema ettei tarvitse tuollaista nostatusta kirjamyyntiin, mitä Finlandia-palkinto käytännössä on.
Mutta toki on ansainnut kaiken kunnioituksen upeasta työstään. Omia suosikkejani ovat Seitsemän koiraveljestä ja Koirien kalevala. Uusinkin kirja on jo joulupaketissa. Tuskin maltan odottaa aattoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tietenkään voitu palkita herraa joka on pitänyt suomalaista lastenkirjaa hengissä läpi vuosikymmenten. Ja vielä Suomen satavuotisjuhlavuonna. Ei tietenkään saa antaa raadista vaikutelmaa impivaaralaisesta palkitsemalla joku SUOMALAISEN OMA tuotanto.
Pitää tässäkin kusta suomalaisten silmille.
Pitäkää herrat 100 vuotisjuhlavuotenne s*****a.
Saanko veikata, ettet ole lukenut/selannut yhtäkään noista ehdokkaista?
Suomalaiset eivät ole ansainneet itsenäisyyttä. Suomalaiset eivät ole kypsiä itsenäisyyteen. Suomalainen lyö omaa lastaan kaikkein lujiten. ettei vaan kukaan ulkopuolinen ajattelisi että suositaan- pois se meistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
Luulen että tarkoitus on enemmän herättää lasten kiinnostus Suomen historiaa kohtaan, värikkäällä ja hauskalla tavalla.
Esim. Viikingit tulevat -kirja ei ole kovinkaan historiallisesti tarkka, mutta pirun hauska kirja.
Ja en ole uutta lukenut, joten en osaa sen yksityiskohtiin puuttua. Mutta en epäile yhtään etteikö se mitä sanot olisi totta.
No hei, tuossa voittajakirjassa on kuvattu SAMA Porijazz-juliste, kuin Anna Puulla on omalla seinällään. Kyllä minusta kirja on aivan ansaitusti palkintonsa ansainnut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
Luulen että tarkoitus on enemmän herättää lasten kiinnostus Suomen historiaa kohtaan, värikkäällä ja hauskalla tavalla.
Esim. Viikingit tulevat -kirja ei ole kovinkaan historiallisesti tarkka, mutta pirun hauska kirja.
Ja en ole uutta lukenut, joten en osaa sen yksityiskohtiin puuttua. Mutta en epäile yhtään etteikö se mitä sanot olisi totta.
Niin, mutta eikö olisi kannattanut thdä kirjaa, joka hrättää lasten kiinnostuksen Sumen historiaa kohtaan värikkäällä ja hauskalla tavalla ja ihan OIKEILLA tiedoilla? Eikö se olisi ollut vielä parempi tarkoitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
Luulen että tarkoitus on enemmän herättää lasten kiinnostus Suomen historiaa kohtaan, värikkäällä ja hauskalla tavalla.
Esim. Viikingit tulevat -kirja ei ole kovinkaan historiallisesti tarkka, mutta pirun hauska kirja.
Ja en ole uutta lukenut, joten en osaa sen yksityiskohtiin puuttua. Mutta en epäile yhtään etteikö se mitä sanot olisi totta.Niin, mutta eikö olisi kannattanut thdä kirjaa, joka hrättää lasten kiinnostuksen Sumen historiaa kohtaan värikkäällä ja hauskalla tavalla ja ihan OIKEILLA tiedoilla? Eikö se olisi ollut vielä parempi tarkoitus?
Silloin voit varmasti kertoa meillekkin jotka eivät lue kokoajan tutkimuksia mikä kirjan tiedoissa on väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
No itse alapeukutin sen takia, että kehtaattekin sanoa, että tieto vanhenee. Mitä väliä sillä sitten loppujen lopuksi on minkä totuuden on oppinut, jos aina uusi on tulossa.
Tuskin tässäkään mistään pikku tarkennuksista on kyse, kun se sun mielestä on noin vaarallista..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotakuinkin kaikki lastenkirjathan on nyt taas (ja edellisen kerran 1970-luvun lopussa) tuollaisia. Värimaailma ja muotokieli on tuota. Vähän kuin väittäisi plagiaatiksi sitä, että toisetkin sanoo pöytää pöydäksi.
Miksi palkita kun kirjan ideakaan ei ole oma.
Lastenkirja jossa koirat on niinku ihmisiä. Tällaista ei kukaan ole ennen Kunnasta keksinyt. Öööö. Kunnas on plagioinut koko ideansa Richard Scarrylta, kuvituksen runsaus, hassu joka kuvassaoleva pikkuhahmo (mato mato matala - herra hakkakarainen), jne. Paitsi että vaihtanut niihin koiriin ja sekään ei ole uniikki idea.
Ei silti, Kunnaksen kirja on hieno ja sisältää paljon tietoa.
Kirja on hieno, mutta historiantutkijat kiristelee hampaitaan ja itkee sitä lukiessaan, koska kaikki ”tiedot” on peräisin 1960-luvun kansakoulukirjoista, ja siis jo useampaan kertaan vanhentuneita.
Alapeukuta vaan, mutta tosiasia on, että tämmöiset lastenkirjat ylläpitävät vanhentuneita ja jopa vaarallisia myyttejä Suomen historiasta ja kulttuurisesta perinnöstä. Jotka siis ovat ihan huttua. Ei olisi ollut hirveän iso vaiva lukea muutama uudempi Suomen historiaa koskeva tutkimus tai edes moderni yleisesitys (no ok, niitä on aika vähän, mutta ei se tutkimuksen luleminen nyt niin vaikeaa ole). Tai olisi vaikka soittanut muutamalle historiantutkijalle (ehkä ei sit kuitenkaan Keskisarjalle, vaan jollekin vähän harmaammalle mutta asiallisemmalle) ja tarkistanut asioita. Silloin olisi voinut tuottaa oikeasti todella arvokkaan ja hyödyllisen lastenkirjan, jolla olisi ollut väliä koko yhteiskunnan historiakuvalle. Nyt voi lähinnä toivoa, että merkitys historiakuvalle jäisi vähäiseksi.
Luulen että tarkoitus on enemmän herättää lasten kiinnostus Suomen historiaa kohtaan, värikkäällä ja hauskalla tavalla.
Esim. Viikingit tulevat -kirja ei ole kovinkaan historiallisesti tarkka, mutta pirun hauska kirja.
Ja en ole uutta lukenut, joten en osaa sen yksityiskohtiin puuttua. Mutta en epäile yhtään etteikö se mitä sanot olisi totta.Niin, mutta eikö olisi kannattanut thdä kirjaa, joka hrättää lasten kiinnostuksen Sumen historiaa kohtaan värikkäällä ja hauskalla tavalla ja ihan OIKEILLA tiedoilla? Eikö se olisi ollut vielä parempi tarkoitus?
En ole lukenut kirjaa vielä niin en osaa sanoa. Tätä pitäisi ehkä kysyä itse kirjailijalta?
Kaikkien aikojen suurin suomalainen lastenkirjailija.