Missä ne kaikki köyhät on?
Kuulun facebookissa useisiin avustusryhmiin. Jälleen kerran olen antamassa hyväkuntoisia suksia, luistimia, monoja ja lasten vaatteita mutta ei ole halukkaita näille, vaikka lapsiperheryhmissä olenkin. Vein jo syksyllä Hopelle, mutta ei omatkaan varat riitä ajella usein. Valitettavasti olen vienyt välillä ihan roskiinkin, kun en jaksa ympäri kyliä ajella.
Kommentit (44)
Ei Suomessa ole oikeaa köyhyyttä, ei ainakaan kaupungeissa. Tänäänkin tuli nähtyä monen monta Canada Goose -takkiin ja Timberlandeihin pukeutunutta uusimpien älypujelinmallien käyttäjää, että väkisin tuli mieleen ajatus että meillä suomalaisilla menee hyvin. Ainakin nuorilla tuntuu olevan yltäkylläinen elämä, kun vanhemmilla on varaa kustantaa. Jos hyväntekeväisyyttä haluaa tehdä, suosittelen vapaaehtoistyötä esim. ystäväpalvelua vanhuksille.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti facebookin avustusryhmän ylläpitäjille menee kaikenlaiset tarinat ja tilanteet läpi. Itsellä loppui auttaminen siihen, kun eräässä ryhmässä tuli vastaan itsellä asiakkaana ollut avunpyyntäjä. Jos kaupassa on varaa ostaa suht kalliitakin ruokatarvikkeita, alkoholia ja lehtiä niin luulisi olevan varaa kustantaa itse esim. koiranruuat.
Ylläpitäjien keinot tarkistaa ja varmistaa asioita ovat varsin rajalliset. Joskus epärehellisiä avustusten hakijoita käräyttävät avustusryhmien muut jäsenet esim huomatessaan apua tarvitsevan olevan ostamassa jotain kallista merkkitavaraa jossain kirppisryhmässä.
Kyllä rahan saa riittämään Suomessa jos haluaa. Ei mitään hienouksia saa mutta tuskin tarvitsee nälkää nähdä.
Laita vaan. Olen ollut vapaaehtoistyössä hyväntekeväisyysjärjestössä lajittelemassa vaatteita ja kyllä meitä ohjeistettiin että kaikki missä vetskari rikki, menee roskiin. Ei siellä ole aikaa mitään vetoketjuja alkaa korjailemaan ja toiseksi itse en edes tunnistaisi, onko joku takki kallis/halpa. Jos haluat takin vielä käyttöön niin vie ompelijalle (maksaa hunajaa) ja tuo sitten kiertoon. Mitään rikkinäisiä ei kannata tuoda ja todella harva osaa vetoketjua edes korjata. Kyllä ne on roskiskamaa vaikka pahalta tuntuukin.
Itselleni tuo vapaaehtoistyö oli siinä mielessä avartava kokemus, että itsekin jatkossa mietin tarkemmin mitä laitan kiertoon. Suomessa ei ole niin köyhää ihmistä joka haluaisi vaatteen jossa pikkutahra tai rikkinäinen vetskari. Tekstiilijätteeseen vaan semmoiset!