Nuorista äideistä on tullut uusavuttomia, enää ei osata edes jouluherkkuja koulun myyjäisiin leipoa

Teen raskasta kolmivuorotyötä ja lisäksi keikkaa. Sen vähän vapaa-ajan mitä töiltä jää, käytän mieluummin johonkin muuhun kuin leivonnaisten vääntämiseen johonkin koulun myyjäisiin.

Meilläpäin tämä on ihan ongelma koska lapsen luokalla on muutama puuhamamma joiden mielestä koko ajan pitäisi olla jossakin yhteisessä puuhaillassa askartelemassa (jonne tietysti pitäisi leipoa) tai järjestämässä discoa(lisää leivontaa ja valvojaksikin pitäisi mennä), yhteistä illanviettoa (lisää leivontaa), arpajaisia (leivotaan arpajaisvoitoiksi). 

Kukaan näistä puuhamammoista ei käy töissä. Onhan se kiva vääntää jotain pullia kaiket päivät kun kotona viettää aikaa. Silloin kun mulla on aikaa olla kotona leipomassa, mä olen lomalla

En ole mikään uraäiti vaan teen työtä maksaakseni vuokran ja muun elämisen.

AI, että viitsisin nähdä vaivaa ja antaa epämiellyttävien ihmisten maistella hyviä leivonnaisiani...no, en kyllä, syökööt vaan keskenään mitä keksivät.

Pojan urheiluseurassa vaaditaan kanssa, että pitäisi leipoa mokkapaloja ym. myyjäisiin ja kioskiin. Ilmoitin vanhempain illassa, että leivoksia saatan kyllä tuoda, mutta ne ovat Lidlin paistopisteestä. Ei vaan ole aikaa.

Myös jos alkaa omalle työlle laskemaan hintaa, niin on vaan edullisempaa tehdä sitä työtä mitä osaa tehdä ammatikseen, ja ostaa pullat Lidlistä. Näinhän myös yritykset tekevät. Kutsutaan ulkoistamiseksi.

Zener78 kirjoitti:

Pojan urheiluseurassa vaaditaan kanssa, että pitäisi leipoa mokkapaloja ym. myyjäisiin ja kioskiin. Ilmoitin vanhempain illassa, että leivoksia saatan kyllä tuoda, mutta ne ovat Lidlin paistopisteestä. Ei vaan ole aikaa.

Myös jos alkaa omalle työlle laskemaan hintaa, niin on vaan edullisempaa tehdä sitä työtä mitä osaa tehdä ammatikseen, ja ostaa pullat Lidlistä. Näinhän myös yritykset tekevät. Kutsutaan ulkoistamiseksi.

Kyllähän se on ihan paskapuhetta, että ei muka ehdi kerran vuodessa käyttämään paria tuntia leipomiseen. Mutta jos tunnet itsesi tärkeämmäksi väittämällä noin, niin siitä vaan.

Oikeastaan olisi paljon järkevämpää, että lapset ja vanhemmat tarjoaisivat toisilleen palveluksia, joita toiset osaa tehdä ja toiset ei. Korvaus sitten maksettaisiin sinne luokkaretkirahastoon.

Joku vanhemmmista on: sähkömiehies, putkimies, remonttireiska, tietokonenörtti, hieroja, osaa panna hyvää kotiolutta, polttopuita jne..

Tätä toimintaa vaan ei ehkä verottaja katsoisi hyvällä. :D

Vierailija kirjoitti:

Joo mut osataan paljon sellaista mitä entisaikojen frouvat eivät osanneet. On jopa oma ura ja kaikkee!

Aika heikko yritys. Se että osaa tehdä työtänsä ei pitäisi olla poissulkeva tuollaisille kodin perusasioille kuten leipominen.

Vierailija kirjoitti:

Zener78 kirjoitti:

Pojan urheiluseurassa vaaditaan kanssa, että pitäisi leipoa mokkapaloja ym. myyjäisiin ja kioskiin. Ilmoitin vanhempain illassa, että leivoksia saatan kyllä tuoda, mutta ne ovat Lidlin paistopisteestä. Ei vaan ole aikaa.

Myös jos alkaa omalle työlle laskemaan hintaa, niin on vaan edullisempaa tehdä sitä työtä mitä osaa tehdä ammatikseen, ja ostaa pullat Lidlistä. Näinhän myös yritykset tekevät. Kutsutaan ulkoistamiseksi.

Kyllähän se on ihan paskapuhetta, että ei muka ehdi kerran vuodessa käyttämään paria tuntia leipomiseen. Mutta jos tunnet itsesi tärkeämmäksi väittämällä noin, niin siitä vaan.

Voi tämän myös perustella niinkin, että ne Lidlin paistopisteen pullat on paljon parempiakin, kuin minun tekemät. Niitä mun tekemiä ei kehtaa edes koiralle syöttää. :D

Olen jo päälle kuudenkymmenen. Viimeksi leivoin talouskoulussa vuonna 1975, ja tämä on tosi juttu. Kun lapset olivat pieniä, väänsin kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Kun lapset olivat pikkukoululaisia, tein yhden lämpimän aterian päivässä. Ja kun lapset tulivat murrosikään, lopetin ruoanlaiton kokonaan. Suunta on oikea, mikäli naisen mitta ole enää joku saamarin kuivakakku! Älkää missään tapauksessa uskoko näitä täti-ikäisiä nostalgikkoja, jotka höpertävät entisaikojen ihanuudesta. Vielä 70-luvulla naisen ja äidin muotit olivat ahtaita. Koko ajan mennään parempaan (lue: yksilöllisempään) suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päälle kuudenkymmenen. Viimeksi leivoin talouskoulussa vuonna 1975, ja tämä on tosi juttu. Kun lapset olivat pieniä, väänsin kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Kun lapset olivat pikkukoululaisia, tein yhden lämpimän aterian päivässä. Ja kun lapset tulivat murrosikään, lopetin ruoanlaiton kokonaan. Suunta on oikea, mikäli naisen mitta ole enää joku saamarin kuivakakku! Älkää missään tapauksessa uskoko näitä täti-ikäisiä nostalgikkoja, jotka höpertävät entisaikojen ihanuudesta. Vielä 70-luvulla naisen ja äidin muotit olivat ahtaita. Koko ajan mennään parempaan (lue: yksilöllisempään) suuntaan.

Lopetit kokonaan ruoan laiton. Olet varmaan ylpeä itsestäsi kun olet niin yksilöllinen! Luuletko sen tekevän sinusta paremman ihmisen että jätät kodin perusasioita tekemättä?

Samat tyypit ensin leipoo ja sitten ostaa toistensa leivoksia? Mitä järkeä? Pannaan hattu kiertämään ja rahat kassaan.Jokainen leipoo itselleen mistä tykkää.

Kun laskee raaka-aineitten hinnan ja sen, että sama porukka ostaa yleensä tuotteet, jos ostaa, mä ainakin annan mieluummin yhteiseen kassaan sen vitosen tai kympin, ilman ylimääräistä ähräämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen jo päälle kuudenkymmenen. Viimeksi leivoin talouskoulussa vuonna 1975, ja tämä on tosi juttu. Kun lapset olivat pieniä, väänsin kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Kun lapset olivat pikkukoululaisia, tein yhden lämpimän aterian päivässä. Ja kun lapset tulivat murrosikään, lopetin ruoanlaiton kokonaan. Suunta on oikea, mikäli naisen mitta ole enää joku saamarin kuivakakku! Älkää missään tapauksessa uskoko näitä täti-ikäisiä nostalgikkoja, jotka höpertävät entisaikojen ihanuudesta. Vielä 70-luvulla naisen ja äidin muotit olivat ahtaita. Koko ajan mennään parempaan (lue: yksilöllisempään) suuntaan.

Lopetit kokonaan ruoan laiton. Olet varmaan ylpeä itsestäsi kun olet niin yksilöllinen! Luuletko sen tekevän sinusta paremman ihmisen että jätät kodin perusasioita tekemättä?

Lopetin, koska ymmärsin, että isot lapset ja mies osaavat itsekin laittaa itselleen syötävää. Kukaan ei kuollut ruoan puutteeseen. Hyvin ovat kaikki selvinneet tuosta koettelemuksesta. Sitä paitsi, miksi ne kodin perusasiat olisivat pelkästään naisen harteilla? Olen ollut hieman erilainen vaimo ja äiti, mutta mitä sitten. Koska ihmisellä on energiaa ja aikaa vain rajoitettu määrä, olen, heti kun se on ollut mahdollista, tehnyt semmoista, mistä olen nauttinut enemmän kuin ruoanlaitosta, esimerkiksi väitöskirjan.

Koulun myyjäisissä räkäiset kersat leivittävät pöpöjä ja maha tautia, mieluumin ostan vaikka suklaakakkun kaupasta ettei tartte oksentaa pyhänä kotona sitten. On se kumma että koulussa saa myydä ties mitä sotkua ihmisille myyjäisissä mutta sitten ravintolaa varten tarvitsee luvat ja hygienia passit ja tarkastetaan kaikki viimeisen päälle. että ei ole sääntö-suomessa paljon järkeä. kylmäketjulla tai tuoreudella ei ole väliä jos kyseessä on koulun myyjäinen.

aiettäonherkullista kirjoitti:

Juu, mä olen 35-vuotias sinkkumies ja harrestelijakokki. Tällä hetkellä uunissa muhii reilu satsi chili, purjosipuli mac cheese juustomakaronilaatikkoa, aura-ja parmesaanijuustolla, johon tein valkopippurilla- ja savupaprikalla maustetun cheddarjuustokastikkeen.

Mitäs mammat olis kyseisestä mätöstä mieltä?

On, on se hyvää..

Harmi, jos aloittajan tuntema aines on avutonta. Ihana miniäni on nuori ja leipoo kaikkea mahdollista herkkua myös tällaiselle keliakiaa potevalle anopille. 

aiettäonherkullista kirjoitti:

Juu, mä olen 35-vuotias sinkkumies ja harrestelijakokki. Tällä hetkellä uunissa muhii reilu satsi chili, purjosipuli mac cheese juustomakaronilaatikkoa, aura-ja parmesaanijuustolla, johon tein valkopippurilla- ja savupaprikalla maustetun cheddarjuustokastikkeen.

Mitäs mammat olis kyseisestä mätöstä mieltä?

Hyvältä vaikuttaa. Missä myyjäisissä aiot myydä nuo? Miten vanhoja lapsesi ovat?

Ai, itsellesi kokkaat. No sitten. Kyllä minäkin teen herkkuruokia ja leivon - mutta vain itselleni ja kotiväelle, en mihinkään hiton myyjäisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meidän lasten koulun myyjäiset on aina keränneet paljon väkeä ja lähes kaikki ovat osallistuneet jollain tavalla. Itsekin on leivottu tai tehty jotain muuta sinne myyntiin monena vuonna ja ihan kaupaksi ovat menneet. Lapset on aina tykänneet noista myyjäisistä kun saavat itse siellä olla myymässä. Sääliksi käy sellaisten vanhempien lapset, joiden asiat ei kiinnosta yhtään..

Naulan kantaan! Kaikki vaan vaahtoo siitä onko järkee leipoo kun voi vaan kerätä rahaa tai siitä ettei viitsi nähdä vaivaa vaan ostaa myyjäisiin myytävät jutut kaupasta! Ohi menee nykyajan vanhemmilta koko pointti eli kiva yhteinen tekeminen lasten kanssa ja mukava tapahtuma josta lapset iloitsevat ja innoissaan järjestävät.

Mä en ikinä leiponut koska en ikinä ehtinyt, myyjäisiin enkä muuallekaan. Mutta koska siellä lasten myyjäisissä useimmiten saa ostaa itse omat kakkunsa, tein varmaan palveluksen koko koulun ja harrastusryhmän rahastolle ostamalla ison määrän toisten leipomia kakkuja heti myyjäisten alkupvaiheessa PYYDETTYYN hintaan, siis ei loppuvaiheessa sitten kun nää leipuri-ihmeet vaihtaa kakkujaan eurolla... jos silläkään.

Nyt lapset onneksi jo isoja eikä mun enää tartte ostella niitä eikä syöttää paskaa sokerivehnärasvamömmöä ihmisille joita käy meillä kylässä ja joita arvostan ja joista välitän. Aina se tuntuikin semmoiselta myrkyttämiseltä. Itsehän siis en kakkuja syö.

yks kyllästynyt kirjoitti:

Koulun myyjäisissä räkäiset kersat leivittävät pöpöjä ja maha tautia, mieluumin ostan vaikka suklaakakkun kaupasta ettei tartte oksentaa pyhänä kotona sitten. On se kumma että koulussa saa myydä ties mitä sotkua ihmisille myyjäisissä mutta sitten ravintolaa varten tarvitsee luvat ja hygienia passit ja tarkastetaan kaikki viimeisen päälle. että ei ole sääntö-suomessa paljon järkeä. kylmäketjulla tai tuoreudella ei ole väliä jos kyseessä on koulun myyjäinen.

Itse asiassa on, mutta ihmiset eivät sitä tiedä ja kukaan ei tarkista. Kaikissa myyjäisissä pitäisi olla ainakin yksi, jolla on hygieniapassi. Koskee myös puolueiden pullakahveja ja makkaranjakoa. Mä olin kerran yhden puolueen makkaranjaossa seisoskelemassa tästä syystä, hommat hoitivat muut. Enkä kyllä osta myyjäisistä itsekään, kun ei tiedä mitään teko-olosuhteista. Tosin, työn takia tullut käytyä leipomoissakin, eikä nekään kaikki hygienian puolesta ihan täydellisiä ole. Saattaa olla suuriakin puutteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voisi vähempää kiinnostaa leipoa johonkin myyjäisiin, mistä ne omat tekeleet pitäisi sitten vielä itse ostaa takaisin. Olen monta kertaa ehdottanut, että voisin vain maksaa oman lapseni osuuden retkistä ja jättäytyä pois kaikesta tällaisesta - joka kerta, kun pitää tehdä muiden vanhempien kanssa jotain myyjäisiä tai muuta kivaa, meinaa järki lähteä. Miehen kanssa päätetään uhri kivi paperi sakset ja teemme ehdottoman minimin, mikä on pakko. En voi ymmärtää, miksi sitä omaa lastaan ei vaan voi maksaa.. ihmisillä on paljon parempaakin tekemistä. 

Jos vain maksaisit lapsesi sisään luokkaretkelle, niin mitä hän siitä oppisi? Aivan niin, ei yhtikäs mitään.

Ja mitäs se lapsi siitä opii, että äiti ostaa jauhot ja muut ainekset, leipoo iltakaudet mokkapaloja, tiskaa ja putsaa keittiön, pussittaa ja hinnoittelee ne tekeleensä, kirjoittaa kylkeen raaka-aineluettelon, kuljettaa ne autollaan sinne koululle, keittää siellä kahvia, kattaa pöytää ja seisoo myyntipöydän takana rahastamassa, ostaa toisen äidin tekemän tiikerikakun, siivoaa ja järjestää paikat myyjäisten lopuksi ja toteaa lopuksi, että tästä vaivannäöstään luokan tilille kilahti joku 15 euroa?

Niin - kerrotko että mitä se lapsi tästä sitten tosiaan oppii?

Monessa koulussa se vaan ei mene noin, vaan lapset tekevät suurimman osan noista mainitsemista hommista. Vanhemmille jää lähinnä maksumiehen ja leipurin osa.