Lue keskustelun säännöt.
Jos sinulle tulisi nyt puolisosi kanssa ero, menisitkö uuteen suhteeseen vai jäisitkö elämään yksin?
26.11.2017 |
Mä mielelläni jäisin yksineläjäksi. On tää miehen kanssa samassa taloudessa elämä semmosta hullunmyllyä ja jatkuvaa toisten jälkiä siivoamista, niin mikään ei olisi tämän jälkeen ihanampaa kuin yksin asuminen jossain kivassa pienessä kerrostalokämpässä.
Ihana hiljaisuus, ihana rauha, ihana siisteys!!! 🤗
Kommentit (93)
Elän harhakuvitelmassa, että saisin eron jälkeen heti täydellisen miehen onnelliseen parisuhteeseen tai sitten vaikka useammankin komean nuoren miehen tapailusuhteeseen. Todellisuudessa varmaan olisin yksin, ihan tyytyväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen äskettäin eronnut yli kahden vuosikymmenen suhteesta (periaatteessa yhteisymmärryksessä, käytännössä mies lennosta vaihtaen). Hormonit toimivat vielä, mutta siihenpä se sitten jääkin. Huomaan olevani ihan pihalla tämän päivän irtopikakevytdeittikulttuurista ja käytännössä huomaan olevani joustamaton. Sain kotoa ja lähipiiristä sellaisen mallin, että puoliso löytyy aika nuorena ja pysyy sitten samana loppuiän. Pettymys oli aika iso, kun oma avioliitto ei tullut kuntoon millään mahdollisella eikä mahdottomalla konstilla, ja käytännössä on vaikeaa kehittää uutta unelmaa ja uusia arvoja tilalle. Tämä siitä huolimatta, etten paheksu eri tavalla eläviä. Suremalla varmaan menee ohi ja kuulemma kerran kunnolla vieroituttua ei enää kiinnosta pysyvästi lainkaan vastakkainen sukupuoli. Tarvitsisin, näin luulen, vain hetken olla ihan rauhassa ja selvittää ajatuksia, ilman että kukaan pyörii ympärillä lämmittelemässä.
En lähtisi uuteen suhteeseen. Kerta riittää. 21 vuotta yhdessä.
Outo kysymys. Kai se nyt riippuu siitä, rakastuisinko johonkuhun ja olisiko tunne molemminpuolinen jos niin kävisi.
En tosiaankaan kaipaisi minkäänlaista miesoletettua elämääni, jos eroaisin, ja joku päivä vielä sen teenkin.
N53
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin. Ei enää koskaan puolisoa tai lapsia rajoittamaan.
Ei tämä ole minun päätökseni. Halusin tai en, jäisin yksin. En kelpaa kenellekään enää toistamiseen, yksikin kerta oli lottovoitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä muka tuollasisen etukåteen tietää mitä ap kyselle.
Joitatotkut eivät enää koskaa lyödäå rinnalleelan kivaa kumppanial.
Ja toiset taas löytätvät useampia ja erovat jälleen uudestaan.
Ei sitä etukäteen voi tietää miten elämä meitä etukäteen kuljetteaa, joskus voi kohdata mieluisan miehen, jonka kanssa elämää alkaa sujua hyvin ja mennään yhteen.
Toiset eivät edes ehkä haluaa enää koskaan mitää vakituista kumppania.
Mutta kyllähän ne vanhuudet ja eläkeåpäivät päivät ovat surullisia ja ikäviä elellä aivan yksin, vaikka olisi harrastusksia. Olisn kuitenkn mukavaa, että kotonankin olise se juttu kummppani, kun ei jaksaa enää niin paljon liikkua ja hararrastaa, tehldä yhdessä ruokaa ja tehkä pieini matkoja ja retkiä yhdessä.
Ja ennenkaikkea olisi se se joku, joka välittää ja huolehtii. Ei olisi niin pohjattoman yksi.
En käsitä näitä ”joutuu aina siivoamaan miehen jälkiä, voisinpa asua yksin”-kommentoijia, olenko maan ainoa nainen joka ei ole ikinä riidellyt puolison kanssa kotitöistä tai kokenut itseään kotiorjaksi?
Meillä on kivaa yhdessä, tiskikonetta ja imuria käyttää ken ehtii. Ruokaa tekee ken ehtii ja noutoa haetaan jos ei ehditä. Asun juuri siksi hänen kanssaan että on ihanaa tulla kotiin jossa on toinen sydän odottamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin. Mahdollisesti hommaisin lemmikkejä. Kissoja tietysti. Olisin hullu kissanainen ja nauttisin siitä.
Vierailija kirjoitti:
En käsitä näitä ”joutuu aina siivoamaan miehen jälkiä, voisinpa asua yksin”-kommentoijia, olenko maan ainoa nainen joka ei ole ikinä riidellyt puolison kanssa kotitöistä tai kokenut itseään kotiorjaksi?
Meillä on kivaa yhdessä, tiskikonetta ja imuria käyttää ken ehtii. Ruokaa tekee ken ehtii ja noutoa haetaan jos ei ehditä. Asun juuri siksi hänen kanssaan että on ihanaa tulla kotiin jossa on toinen sydän odottamassa.
Jos parisuhteessa ei ole koskaan riitoja se on huono merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuodet vierivät kirjoitti:
Vähän hassu kyskymys, koska suurimmalla osalla vanhemmista naisista ei ole mitään mahdollisuuksia parisuhteeseen. Naisia on määrällisesti enemmän, mikä vielä korostuu kaupungeissa. Suurin osa miehistä on varattuja ja ne, jotka eivät ole, ovat usein jo sairaita, alkoholosoituneita, luottotiedottomia tai muuten parisuhteeseen soveltumattomia. Harvat kelvolliset ja vapaat eivät halua pariutua vaan hypellä kukasta kukkaan, koska se on mahdollista.
Sukupuolet ovat kääntyneet päälaelleen sitten nuoruusvuosien, jolloin naiset joutuvat innokkaampia kilpakosioita kauemmas hätistelemään.
Ehkäpä kaikki naiset eivät halukaan juuri parisuhdetta, vaan sellaista pientä kivaa, mikä ei häiritse itsellisen naisen elämää suuresti.
Vierailija kirjoitti:
Minut jätettiin 2kk sitten. Ei tässä tuskassa ja surun murtamana edes jaksa miettiä toisia miehiä. Olimme yhdessä 25v. Hän on ensirakkauteni ja paras ystäväni. En tiedä miten selviän.
Kyllä sinä selviät. Anna ajan kulua, tiedän että tämä on se mitä kaikki hokevat mutta sanon silti: aika parantaa syvätkin haavat. Niin se on, mutta lisään: arpi jää, mutta se on koetun ja eletyn elämän merkki. Aika kultaa muistot ja lopulta muistat vain ne ihanat asiat mitä sait kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan ota uutta ihmistä. Minulla on nyt maailman ihanin ja rakkain ihminen vierelläni ja toivon todella, että me pysymme yhdessä ikuisesti ja elämme pitkään ja aina yhdessä. Pitkä rakkaus suhde on ja toivon sen meille jatkuvan.💞💕
Lähtökohtaisesti en etsisi parisuhdetta, mutta jos sopiva kumppaniehdokas sattuisi kohdalle, voisi parisuhde olla mahdollinenkin. Tuskin kuitenkaan muuttaisimme yhteen asumaan.
Laihduttaisin 2v ja treenasin itseni super timmiksi. Sitten nappasin vanhan, rikkaan miehen.
N36 ja 100kg
Yksin, koska en usko, että toista yhtä ihanaa miestä enää löytyisi. Olen niin rakastunut edelleen 45 vuiden jälkeen.
Olisin alkuun ainakin yksin ja nauttisin omasta rauhasta. Jos kohtalo toisi eteenkin uuden kumppanin, miettisin pitkään muutetaanko yhteen. Jos se tuntuisi hyvältä niin miksipä ei.