Lue keskustelun säännöt.
Taas kotiäidin kotikänni ilta takana, en vain pysty
25.11.2017 |
olemaan juomatta. Iltapäivän taistelin viinapirun korvaan kuiskuttelua vastaan mutta sittennse voitti.
Nyt aamukahvilla ja veto poissa..
Kommentit (42)
Olen ollut juomatta lähes kolme viikkoa, huomenna tulee kolme viikkoa täyteen. Minulla on ollut tapana juopotella aika lailla joka viikonloppu, viimeksi pidin tällaista selvistelykautta maalis-huhtikuussa jolloin olin neljä viikkoa juomatta. Enkä ole polttanut pilveäkään yli kuukauteen. Kyllästyin siihen alkoholin aiheuttamaan jatkuvaan masennuksenkaltaiseen olotilaan ja nyt on ollut huomattavasti virkeämpi olo ja olen jaksanut siivotakin asuntoani, myös töissä olen jaksanut paremmin jopa iltavuorot, yleensä iltavuorojen aikaan olen alkanut haukottelemaan kuuden aikaan illalla. Olen myös nukkunut paremmin. Ei ole minkäänlaista kiinnostusta juopotteluun ainakaan nyt, turhaa touhuahan se on. Olen juopotellut paljonkin elämäni aikana, olen nyt 35-vuotias ja tuollaista lähes viikottaista (välillä jotain taukoja, lähinnä silloin jos on ollut paljon kannabista, jolloin ei kiinnosta juopotella) juopottelua on ollut kuvioissa varmaan jostain 18-vuotiaasta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Joko käyt pohjalla eli ero, lapset poissa, asut ojassa, ikuinen häpeä.
Tai soitat nyt auttavaan puhelimeen, saat apua ja hoitoa ja elämä jatkuu tasaisena lasten kanssa. Suosittelen tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun on vaan juomatta. Niin helppoa se on.
Ei muuten ole. Aikoinaan kun itse olin pahoin alkoholisoitunut, niin ei se todellakaan helppoa ollut olla juomatta. Ahdisti jo pelkkä ajatus siitä ettei kaapissa ole kaljaa/viinaa
No ei se siitä auta että multipeukutat kuinka.
Itsellä viina on maittanut myös. Nytkin alkoholia löytyy talosta, mutta en vaan juo. Kun meinaa juoda, teen kotitöitä tai lähden lenkille tai syön jotain. Niin ne päivät kuluvat enkä ole vuoteen juonut mitään.
Muistat varmaan kuitenkin miten viina koukutti. Ei ole helppoa vetää korkkia kiinni. Ahdistaa ja on levoton olo, jos illaksi ei ole kaapissa juotavaa.
Itse raitistuin niin, että järjestin viikonloppuilloiksi tai -aamuiksi jotain sellaista "pakkotekemistä" etten voinut juoda. Aikainen lähtö harrastukseen, ystävän kanssa myöhäisilta/aamupäiväleffa tms.
Addiktiosta luopuminen onnistuu, jos saat korvattua sen jollain ja mielummin paremmalla.
Raitistuminen on ollut minulle ultimaattinen palkinto, mutta ei se alkuun tuntunut miltään palkinnolta, elämä ilman alkoholia tuntui kaukaiselta, ahdistavalta ja mahdottomalta. Eikä yhtään houkuttelevalta.
Mutta täysraittius ei ollutkaan mielessäni kun otin juomista hallintaan. Lähdin tavoittelemaan pientä: lauantaiaamua ilman krapulaa ja siihen järjestetty joku kiva tekeminen. Lauantai lauantailta, yksi kerrallaan. Uusi vuosi, vuoden ensimmäinen päivä, joka alkaa ilman krapulaa.
Aloin nauttimaan viikonlopuista enemmän ilman alkoholia kuin alkoholin kanssa. En enää tarvinnut alkoholia, sitten en enää kaivannut alkoholia, unohdin alkoholin ja nykyään en enää halua alkoholia.
Se on ollut mahtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun on vaan juomatta. Niin helppoa se on.
Ei muuten ole. Aikoinaan kun itse olin pahoin alkoholisoitunut, niin ei se todellakaan helppoa ollut olla juomatta. Ahdisti jo pelkkä ajatus siitä ettei kaapissa ole kaljaa/viinaa
No ei se siitä auta että multipeukutat kuinka.
Itsellä viina on maittanut myös. Nytkin alkoholia löytyy talosta, mutta en vaan juo. Kun meinaa juoda, teen kotitöitä tai lähden lenkille tai syön jotain. Niin ne päivät kuluvat enkä ole vuoteen juonut mitään.Muistat varmaan kuitenkin miten viina koukutti. Ei ole helppoa vetää korkkia kiinni. Ahdistaa ja on levoton olo, jos illaksi ei ole kaapissa juotavaa.
Itse raitistuin niin, että järjestin viikonloppuilloiksi tai -aamuiksi jotain sellaista "pakkotekemistä" etten voinut juoda. Aikainen lähtö harrastukseen, ystävän kanssa myöhäisilta/aamupäiväleffa tms.
Addiktiosta luopuminen onnistuu, jos saat korvattua sen jollain ja mielummin paremmalla.
Raitistuminen on ollut minulle ultimaattinen palkinto, mutta ei se alkuun tuntunut miltään palkinnolta, elämä ilman alkoholia tuntui kaukaiselta, ahdistavalta ja mahdottomalta. Eikä yhtään houkuttelevalta.
Mutta täysraittius ei ollutkaan mielessäni kun otin juomista hallintaan. Lähdin tavoittelemaan pientä: lauantaiaamua ilman krapulaa ja siihen järjestetty joku kiva tekeminen. Lauantai lauantailta, yksi kerrallaan. Uusi vuosi, vuoden ensimmäinen päivä, joka alkaa ilman krapulaa.
Aloin nauttimaan viikonlopuista enemmän ilman alkoholia kuin alkoholin kanssa. En enää tarvinnut alkoholia, sitten en enää kaivannut alkoholia, unohdin alkoholin ja nykyään en enää halua alkoholia.
Se on ollut mahtavaa.
Minusta molemmat olette oikeassa. Siinä muutosvaiheessa kun ajatus juomisesta on vahva ja joutuu kamppailemaan ettei korkkaa ei tosiaan välttämättä kannata pitää juomia kotona, kannattaa välttää paikkoja ja tilanteita josta helposti notkahtaa juomaan. Sitten kun tuo juomishalu on hävinnyt ei se alkoholi kotona tai kaupan oluthyllyt herätä minkäänlaisia juomishimoja enempää kuin hapansilakat herkutteluintoa.
Vierailija kirjoitti:
Olenko ainut?
Ap
Et ole ainoa. Jos olet siinä vaiheessa että et kykene olemaan juomatta, niin nyt sinun täytyy hakea apua itsellesi, löydät netistä lähimmän AA- kerhon numeron. Nyt on vaan uskallettava soittaa, itsesi ja lastesi vuoksi. Voimia sinulle täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kuulostaa oudolta että pitäisi tehdä päätös olla juomatta. Kyseessä on aivojen oppima tapa että alkoholi kuuluu arkeen. Samalla tavalla kuin siihen on aivot opetettu, ne voidaan opettaa siitä pois. Olisi varmasti todella ikävää elää arkea niin että tekisi mieli juoda, mutta on tehnyt päätöksen ettei saa ja sitten vain kärsii.
Vähennä ensin määrää ja määritä joku maksimiannos (esmes 2) jota et sitten ylitä. Nauti runsaasti C vitamiinia (alkoholi poistaa sitä elimistöstä). Sitten pidät alkoholittomia päiviä ja lopulta pidä pidempi tauko (esim 2 viikkoa). Tässä ajassa kerkeät jo huomaamaan mitä tarkoitan aivojen oppimasta rutiinista.
Tällä hetkellä sinusta on normaalia että iltaisin otetaan muutama ja kun ei ota niin se on kärsimystä. Ikävä kyllä kaksi viikkoa ei riitä siihen että aivot oppisivat huonosta tavasta pois. Kun pitää taukoa muutaman kuukauden niin se riittää. Tämän jälkeen normaali arki on sellaista, ettei se ole kärsimystä, eikä mieli tee alkoholia.
Sitten kokemuksesta viisastuneena et päästä enää itseäsi samaan jamaan.
Lähistöllä on aa kokous kerran viikoon. En ole saanut aikaiseksi mennä vielä. Miehen työvuorotkin vaikuttaa.
Rekisteröidyin päihdeklinikka keskustelu palstalle,mutta siellä hiljaista.
Tietäisikö joku aktiivista päihdepalstaa?
Nyt tämä saa loppua!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae apua!!! Oma äitini on alkoholisti ja sen takia itsetuntoni on todella huono. Haluatko että lapsesi kärsii koko elämänsä? Vanhemman alkoholismilla on todella traumaattiset vaikutukset lapsen kehitykseen. Itse halusin kuolla jo 12-vuotiaana. Nyt kolmekymppisenä minulla on paha ahdistuneisuushäiriö. En pärjää ilman rauhoittavia.
Ole kiltti ja hae apua heti.
Heti kun olo paranee niin maistuisi taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missäpäin asut? Voisin tulla kylään juomaan kaveriksi. Minulla on paljon juotavaa. Tarjoan kyllä sinullekin.
Vierailija kirjoitti:
Missäpäin asut? Voisin tulla kylään juomaan kaveriksi. Minulla on paljon juotavaa. Tarjoan kyllä sinullekin.
Helkutin huono vitsi, tälläseen ketjuun. Joskus kannattaa vähän miettiä, mitä kirjottelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas on krapula ja aamukahviaika. Harmi kun mies huomenna töissä,en pääse tk:hon hakemaan antabusbreseptiä.
Ja tiistaina olisi AA kokous ja mies silloinkin töissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun on vaan juomatta. Niin helppoa se on.
Ahdistavan ahdasmielinen ajattelutapa. Onneksi et kuulu ystäväpiiriini.
Et näköjään tiedä ihmisten ongelmista paljoakaan. Itselläni ei onneksi alkoholiongelmaa ole, mutta läheltä olen seurannut monien ihmisten kamppailua sitä vastaan.
No alkoholismi on sen luokan ongelma, ettei siinä kukaan muu kuin itse pysty vaikuttamaan. Kaikki lähtee itsestä. Itse se päätös pitää tehdä ja ihan joka ikinen päivä. Parasta on korvata toiminta muulla tekemisellä ja päättää olla juomatta.
Totta kai siihen pystyy muutkin vaikuttamaan. Ihan hassu väite. Läheisten tuki ja terapia auttavat todella paljon alkoholistia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei pysty tukemaan, juo arkisinkin sen 4-6 olutta ehkä 3 iltana viikossa. En pysty katsomaan vierestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun on vaan juomatta. Niin helppoa se on.
Ahdistavan ahdasmielinen ajattelutapa. Onneksi et kuulu ystäväpiiriini.
Et näköjään tiedä ihmisten ongelmista paljoakaan. Itselläni ei onneksi alkoholiongelmaa ole, mutta läheltä olen seurannut monien ihmisten kamppailua sitä vastaan.
No alkoholismi on sen luokan ongelma, ettei siinä kukaan muu kuin itse pysty vaikuttamaan. Kaikki lähtee itsestä. Itse se päätös pitää tehdä ja ihan joka ikinen päivä. Parasta on korvata toiminta muulla tekemisellä ja päättää olla juomatta.
Totta kai siihen pystyy muutkin vaikuttamaan. Ihan hassu väite. Läheisten tuki ja terapia auttavat todella paljon alkoholistia.
Hah hah! Höpö höpö, alkkista ei pysty kukaan auttamaan. Alkoholistit on niin kieroja ja sairaita ja keksivät aina syyn ( syyttävät vaikka sitä läheistä) kunhan saavat syyn ryypätä.
Aivan turhaa porukkaa ja parasta on pysyä vaan helkkarin kaukana alkkiksista.
Vierailija kirjoitti:
Taas on krapula ja aamukahviaika. Harmi kun mies huomenna töissä,en pääse tk:hon hakemaan antabusbreseptiä.
Ja tiistaina olisi AA kokous ja mies silloinkin töissä.Ap
Miehen syy että jatkat juomista,mutta mitä väliä turha katkaista hyvää putkea.
Kohta aukeaa kaupat ja saat haettua korjaus sarjan.
Vierailija kirjoitti:
Taas on krapula ja aamukahviaika. Harmi kun mies huomenna töissä,en pääse tk:hon hakemaan antabusbreseptiä.
Ja tiistaina olisi AA kokous ja mies silloinkin töissä.Ap
Voi että, muistan kun äite otti antabusta.. Se otti niitä pillereitä viikon, sitten jätti ottamatta ja ryyppäs ja otti taas kun viitsi. Aivan turha lääke.
Alkoholistille ei ole mitään muuta apua tarjolla kuin se, että ei vaan juo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas on krapula ja aamukahviaika. Harmi kun mies huomenna töissä,en pääse tk:hon hakemaan antabusbreseptiä.
Ja tiistaina olisi AA kokous ja mies silloinkin töissä.Ap
Miehen syy että jatkat juomista,mutta mitä väliä turha katkaista hyvää putkea.
Kohta aukeaa kaupat ja saat haettua korjaus sarjan.
Niinpä. Nää paskat on mestareita syyttelemään kaikkia muita. Hirveetä porukkaa. Varmaan alkoholismi laukaisee suurimalle osalle porukasta jonkun skitsofrenian, vaikkei siitä puhuta.
Alkoholistit on oikeasti niin vittumaista ja karmeeta porukkaa, että jokaisen tälläisen kuspään läheisille toivotan pikaista välirikkoa. Älkää olko näiden kanssa missään tekemisissä! Säästätte itseänne!
Näille kukaan muu ei pysty tarjoamaan minkäänlaista apua. Ne pystyy vain ja ainoastaan itse tekemään asialle jotain, ja usein ne ei halua.
Soitapa vaikka AA:n tai NA: auttavaan puhelimeen. Siellä ei ainakaan tuomita, puheluusi vastaan riippuvuudesta irti päässyt ihminen. Ei varmaan hirveästi ensi neuvo, lähinnä kuuntelee. Asian ääneen tunnustaminen onkin itselle hirveän tärkeää. Voi sitten ehdotella eri tapoja jolla voisit etsiä apua itsellesi.