Lue keskustelun säännöt.
Saanko puuttua vaimoni rahankäyttöön?
24.11.2017 |
Mielipiteitä sivullisilta naisilta, onko minulla oikeus kommentoida vaimoni shoppailua vai onko se asiatonta kontrolloimista?
Tilanne on se, että olen hyväpalkkaisessa työssä, vaimoni on opiskelija. Tuloero on (väliaikaisesti) suuri. Tulojeni vuoksi vaimoni saa vain opintorahan, ei lainkaan asumistukea. Olemme sopineet että elätän vaimoni opiskeluajan maksamalla esimerkiksi asumiskustannukset kokonaan. En halua, että vaimoni tekisi töitä opiskelujen ohella koska se saattaisi hidastaa opintoja ja on suoraan pois yhteisestä ajastamme. En halua että avioliitossamme eletään kahta eriä elintasoa joten käytännön järjestely on mielestäni hyvä näin.
Mutta onko minulla oikeus kritisoida, jos vaimoni käyttää opintotukensa asioihin jotka minusta on ihan älyttömiä? Toivoisin, että vaimo sen sijaan säästäisi tai ostaisi rahoillaan jotain hyödyllistä, eikä esimerkiksi merkkilaukkuja tai tyyriitä meikkejä. Aika jos kommentoin ostoksia, niin saan vastauksena että hän päättää itse mitä rahoillaan tekee ja voi kyllä mennä töihin tai nostaa opintolainaa jos haluan että hän osallistuu elämiskustannuksiin enemmän. Itse taas en halua tätä, haluan että vaimollani on käyttörahaa mutta toivoisin silti sen järkevämpää käyttöä.
Mielipiteitä, näkökulmia?
Loin tämän keskustelun vaimoni ehdotuksesta, koska av-mammaraati on kuulema armoton ja aina oikeassa.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Asiatonta kontrolloimista on.
Olisitko samaa mieltä, jos itse olisit elättäjän roolissa.
Aloittajalle sanoisin, että vaikutat hyvältä järkevältä mieheltä. Ja ihan luontevalta kuulostaa, että sinunlainen mies tekeekin hyvin palkattua työtä. Arvostan sitä, että kannustat naista tuolla tavalla opiskeluun.
Minulle on tällainen parisuhteen tyyli tuttu juttu. Mukavalla miehellä on jotenkin lapsellinen puoliso ja se ilmenee juuri näin. Anteeksi, kuulostin ilkeältä. Olen vain kateellinen. Itse opiskelen myös. Matalapalkkaiselta alalta toiselle matalapalkkaiselle alalle. Minun miestä ei kiinnosta, miten pärjään. Hän ei itse käy missään töissä. En kyllä ihan viisas ole, kun suostun elämään näin. Toisaalta ihan sama, kun en koskaan enää uutta parisuhdetta haluaisi.
Tasavertaisuus olis niin kaunis sana parisuhteessa. Jotenkin joskus näistä tuhlarivaimoista on tullut semmoinen mielikuva, että pitävät miestään paremminkin isän korvikkeena. Itse saavat tehdä miyä tahtovat ja olla tekemättä mitä tahtovat.
Kysy naiseltasi, mitä tapahtuisi, jos sinusta tulisi työtön ja sairastuisit tai tapahtuisi jotakin muuta, mikä muuttaisi puolison lokoisat päivät ja vapaan elämän sellaiseksi kuin meillä huono-osaisemmilla naisilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiatonta kontrolloimista on.
Olisitko samaa mieltä, jos itse olisit elättäjän roolissa.
Aloittajalle sanoisin, että vaikutat hyvältä järkevältä mieheltä. Ja ihan luontevalta kuulostaa, että sinunlainen mies tekeekin hyvin palkattua työtä. Arvostan sitä, että kannustat naista tuolla tavalla opiskeluun.
Minulle on tällainen parisuhteen tyyli tuttu juttu. Mukavalla miehellä on jotenkin lapsellinen puoliso ja se ilmenee juuri näin. Anteeksi, kuulostin ilkeältä. Olen vain kateellinen. Itse opiskelen myös. Matalapalkkaiselta alalta toiselle matalapalkkaiselle alalle. Minun miestä ei kiinnosta, miten pärjään. Hän ei itse käy missään töissä. En kyllä ihan viisas ole, kun suostun elämään näin. Toisaalta ihan sama, kun en koskaan enää uutta parisuhdetta haluaisi.
Tasavertaisuus olis niin kaunis sana parisuhteessa. Jotenkin joskus näistä tuhlarivaimoista on tullut semmoinen mielikuva, että pitävät miestään paremminkin isän korvikkeena. Itse saavat tehdä miyä tahtovat ja olla tekemättä mitä tahtovat.
Kysy naiseltasi, mitä tapahtuisi, jos sinusta tulisi työtön ja sairastuisit tai tapahtuisi jotakin muuta, mikä muuttaisi puolison lokoisat päivät ja vapaan elämän sellaiseksi kuin meillä huono-osaisemmilla naisilla on.
Oletko vähän yksinkertainen?
Ap:n vaimo elätti ap:n hänen opintojensa aikana, mutta ap nurisee, kun hänen pitäisi nyt tehdä sama toisinpäin. Se ei ole mikään huvän miehen määritelmä, vaan itsekkään ja ahneen miehen määritelmä.
En lukenut koko ketjua, mutta aloittajalle sanoisin että kyse ei ole niinkään rahasta, vaan luonne-eroista. Sinä olet pihi ja vaimosi on tuhlaavainen, vähän niinkuin jotkut ovat sotkuisia ja toiset siistejä, tai joku on aamuvirkku kun taas toinen iltakukkuja. Vaimoasi et pysty muuttamaan, eikä sitä pitäisi yrittääkään. Itseäsi voit yrittää kehittää siten, ettet enää ärsyyntyisi vaimosi törsäilystä niin paljoa. Jos koet, ettei se onnistu, niin ennustan liitollenne vaikeuksia tulevaisuudessa. Ihmettelen, kuinka tämä asia ei ole tullut esiin jo ennen avioliittoa?
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat ihanalta mieheltä. Olisipa minullakin ollut tuollainen elättäjä opiskeluaikoina, niin olisin varmasti valmistunut aiemmin kun ei olisi tarvinnut käydä töissä.
Vaimo töihin vain tienaamaan omat veskarahat. Oppiipahan rahan arvoa. Itse tienattua rahaa on sitä paitsi kivampi hassaa 😊
Olipa typerä kommentti. "Oppiipahan rahan arvoa" jos joku valitsee laittaa rahansa laadukkaampiin tuotteisiin, niin mitä se kertoo hänen rahan arvon tietämyksestään? Niin, Kerro vain?
Pahoin pelkään, että sama meno jatkuu kun on siirtynyt työelämään.
Mun mielestä voit aivan hyvin nostaa aiheen keskusteluun, sillä jos on tapana ostella kalliita merkkijuttuja, vaikka ei ole oikeasti niiden tarve, niin se kertoo lohtuostelusta.
Mihin hän tarvitsee koko ajan jotain uutta?
Aivan älytöntä rahankäyttöä.
Ja huom sanon tämän naisena, jonka rahankäyttö oli aiemmin älytöntä, mutta mieheni nosti asian pöydälle.
Nyt suunnittelemme entistä pidempiä reissuja, sillä olen mieheni opastuksella muuttanut ostotottumuksiani (olin lapsena kovin hemmoteltu, enkä ehkä siksi oppinut rahanarvoa nopeasti).
Jos teillä on hyvä kypsä suhde niin rohkeasti ja varovasti asia puheeksi. Vertaa mitä kaikkea hiukan isompaa voisi hommata, jos ei lankea kaikkiin pieniin ja oikeasti turhiin säläostoksiin.
On hiukan kasvunpaikka opetella saamaan mielihyvää muusta kuin ostelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän ei varmaan joka kuukausi osta kalliita meikkejä ja merkkilaukkuja vaan säästää juuri niihin, koska haluaa olla tasokas laatunainen.
Haluaisit varmaan että hän kulkisi kirpparivaatteissa laittamattomana ja olisi vähän nuhruinen ja haisisi halvalle kaupan suihkedödölle? Ja säästäisi opintotuen, varmaan johonkin josta sinä pääsisit osalliseksi?
Kohtuullista on, että hän maksaa puolet ruokalaskusta, oman opiskelunsa ja matkakulunsa. Jos hän saa säästettyä johonkin laatutuotteeseen, on se parempi kuin että ostaa kasoittain halpaa tilpehööriä, kuten yleensä vähävaraiset tekevät.
Mutta jos haluat kirpparihipin niin laita vaihtoon.
Merkkivaateet ja meikit ei tee kenestäkään tasokasta laatunaista :D
Kerro yksi tasokas laatunainen, joka kulkee kirpparikuteissa ja ostaa shampoon Alepasta?
Ehkä näemme laatunaisen kriteerit liian erinlaisina. Laatunaisella on itsetuntoa kulkea kirpparikuteissa ja ostaa shampoonsa Alepasta. Hänen ei tarvitse nostattaa egoaan ostamalla merkkivaatteita ja laukkuja. Ja hän saa enemmän tyydystä osakkeiden arvonnoususta, kuin kauppakassinsa logosta.
Mun mielestä rahalla rakennettu naisellisuus on lähinnä venäläistyylistä laatunaista. Se käsitys tuntuu sitkeästi pitävän pintansa, kun puhutaan laatunaisista. Muotia voi ostaa rahalla, tyyliä ei. Mun mielestä luonnollisen ja terveen näköinen nainen on kaunis ja laadukas. Hän on hoikka(osaa siis elää terveellisesti). Liikuntaa voi harrastaa ilmaiseksi. Kevyt terveellinen ruokavalio on edullinen. Laatunainen on mieleltään empaattinen, iloinen ja huumorintajuinen. Hän suhtautuu itseensäkin niin positiivisesti, että osaa löytää hyvät puolet. Ja osaa tuoda ne esiin. Oli vaate sitten ostettu kirpparilta tai mistä vaan. Laatunainen on muutenkin tyyliltään sillä tavalla kestävä, että on tunnistettavissa samaksi naiseksi ilman yletöntä hiustenlaittoa tai pukeutumista. Luomuhiuksia voi ihan hyvin pestä markettishampoolla. Laatunainen osaa hoitaa hiuksiaan vaikka ruokaöljyllä ja tietää muutenkin paljon luonnonkosmetiikasta. Mun mielestä on kuitenkin ihan ok, jos tekee vaikka kauneusleikkauksen. Tai laittaa hiustenpidennyksen. Laatunainen voi näin tehdä halutessaan. Hänellä riittää siihen itsenäistä harkintakykyä ja rohkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiatonta kontrolloimista on.
Olisitko samaa mieltä, jos itse olisit elättäjän roolissa.
Aloittajalle sanoisin, että vaikutat hyvältä järkevältä mieheltä. Ja ihan luontevalta kuulostaa, että sinunlainen mies tekeekin hyvin palkattua työtä. Arvostan sitä, että kannustat naista tuolla tavalla opiskeluun.
Minulle on tällainen parisuhteen tyyli tuttu juttu. Mukavalla miehellä on jotenkin lapsellinen puoliso ja se ilmenee juuri näin. Anteeksi, kuulostin ilkeältä. Olen vain kateellinen. Itse opiskelen myös. Matalapalkkaiselta alalta toiselle matalapalkkaiselle alalle. Minun miestä ei kiinnosta, miten pärjään. Hän ei itse käy missään töissä. En kyllä ihan viisas ole, kun suostun elämään näin. Toisaalta ihan sama, kun en koskaan enää uutta parisuhdetta haluaisi.
Tasavertaisuus olis niin kaunis sana parisuhteessa. Jotenkin joskus näistä tuhlarivaimoista on tullut semmoinen mielikuva, että pitävät miestään paremminkin isän korvikkeena. Itse saavat tehdä miyä tahtovat ja olla tekemättä mitä tahtovat.
Kysy naiseltasi, mitä tapahtuisi, jos sinusta tulisi työtön ja sairastuisit tai tapahtuisi jotakin muuta, mikä muuttaisi puolison lokoisat päivät ja vapaan elämän sellaiseksi kuin meillä huono-osaisemmilla naisilla on.
Oletko vähän yksinkertainen?
Ap:n vaimo elätti ap:n hänen opintojensa aikana, mutta ap nurisee, kun hänen pitäisi nyt tehdä sama toisinpäin. Se ei ole mikään huvän miehen määritelmä, vaan itsekkään ja ahneen miehen määritelmä.
En ole lukenut koko ketjua, mutta eipä tuo seikka aloitustekstissä ilmennyt, että nainen olisi miehen elättänyt miehen opiskeluaikoina. Sitäpaitsi minä olin lukevinani, että mies on itse halunnut tukea vaimon opiskeluja, mutta häntä harmittaa nyt se, kun tässä tilanteessa vaimo ostelee hänen mielestään tarpeetonta. Mutta en nyt ala tästä vänkäämään. Kiitos vaan syväluotaavasta analyysistäsi. Olen siis yksinkertainen. Sinä vaikutit hieman yksioikoiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selventäisi paljon, jos ap kertoisi mitä merkkituotteita vaimo ostelee ja mitkä ovat vaimon käytettävissä olevat rahat kuukaudessa.
Olen samaa mieltä, että jos mies itse on valinnut tämänhetkisen elämäntavan, niin ei kannattaisi puuttua, varsinkaan jos rahasumma kuukaudessa vaimolla on noin 200 euroa.
Jos mies pystyy laittamaan säästöönkin tuhat euroa, niin on pikkumaisuutta, minun mielestäni, naisena.
Vasta silloin kun laskut jäisivät maksamatta tai miehellä olisi tiukkaa rahan kanssa niin asiasta voisi neuvotella.
Puuttuminen aikuisen ihmisen asioihin on paha juttu, varsinkin kun mies on asettanut vaimon tuohon asemaan, missä hänen rahantulonsa on pientä.
Itse tuntisin tuossa tilanteessa, että mies on pikkumainen tai, että haluaa hallita, vaikkakin naamioi sen pehmeisiin hansikkaisiin.
Noista pesuaineista kyllä sanoisin, että kampaajat tyrkyttävät naisille aivan turhia aineita. Kyllä ne hiukset puhdistuvat ihan hyvin sillä alepan shampoolla. Useinpa noissa erikoisshampoissa vasta on turhia kemikaaleja. Sitten, kun on sellaista käytetty niin tarvitaan hoitoainetta ja ties mitä. Ja jos rupeaa hiuksia värjäämään niin sehän on loputon suo. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ostan silloin tällöin kampaamotuotteita.
Onhan se mukavaa kokeilla ja on niissä eroja.
Kerrankin eräs kampaamon hoitoaine tuoksui niin hyvälle, että ostin sitä sen tuoksun vuoksi. Oli myös hyvälaatuinen.
Ei kaikkea voi aina määritellä käytännöllisyyden ja järjen puitteissa.
En itse pystyisi elämääniin miehen kanssa joka perustelee kaikki asiat järkeen ja kannattavuuteen.
Elämässä tarvitaan myös nautintoja, vaikkapa pienenkin asian muodossa.
Ymmärrän tätä vaimoa hyvin, noilla rahoilla tuhlaavaisuus on melko pienissä puitteissa, luulen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta nuo ovat sellaisia perustavanlaatuisia asioita suhteessa, joita pitää pohtia, kun valitsee kumppania. Kun ollaan ja asutaan jo yhdessä, ei ole oikein alkaa muokata toista haluamakseen.
Oliko aiemmin ilmassa merkkejä huolettomasta rahankäytöstä vai alkoiko tämä nyt yllättäin?
Voit toki kertoa, että se että maksat asumisen kokonaan perustuu siihen ajatukseen, että puhallatte yhteiseen hiileen järkevällä ja säästeliäällä rahankäytöllä ja mikäli hänellä on siitä erilainen näkemys, voitte purkaa systeemin ja miettiä taloudelliset panoksenne (sekä hankinnan että käytön) uudelleen.
Itselläni oli eksä, joka valitti ostamieni jugurttien ja juustojen kalleudesta ja jos ostin kaupasta kassin. Silti hän itse osti kaljaa ja tupakkaa, joihin minulla meni 0 euroa. En pitänyt hänen lähestymistavastaan vaan koin sen ahdistavana saneluna. Minulla oli työssäkäyvänä varaa omaan elintasooni, kulut maksoimme puoliksi.
Vaimoni on alunperin lähtöisin todella köyhästä perheestä. Hän on sanonut, että kun koko lapsuuden ja nuoruuden on kadehtinut muita ja niellyt harmia siitä että käytännössä koskaan ei saanut mitään hienoa itselleen, niin saa nyt nautintoa, kun voi valita sen minkä haluaa eikä sitä mikä on pakko ottaa koska on halvempi.
Ymmärrän tämän perusteen hyvin, mutta en silti tuota turhuuksiin hassaamista.
Minä taas ymmärrän. Olen varakkaasta suvusta ja itsekin ollut aina hyvätuloinen. En ole koskaan tuntenut tarvetta hassata turhuuksiin. Tämä kuitenkin johtuu vain siitä, että minulla on aina ollut mahdollisuus hassata turhuuksiin. Olen siis aivan vapaaehtoisesti luopunut turhuuksiin hassaamisesta kun taas vaimosi on joutunut luopumaan niistä pakon sanelemana. Nyt, kun hänellä vihdoin on siihen mahdollisuus, hän haluaa käyttää mahdollisuuden. On mahdollista, että jossain vaiheessa hän kylllästyy hassaamiseen ja alkaa käyttää rahaa järkevämmin.
Tämä. Itse olen pienituloisesta perheestä lähtöisin, eikä me saatu koskaan mitään ylimääräistä. Kun valmistuttuani pääsin ekaan työpaikkaan, niin kyllä sitä sillä palkalla tuli ostettua kaikenlaista vähemmän järkevää ja oikeasti tarpeetonta, kun sitä rahaa kerrankin oli. Tuota kesti jonkin aikaa, mutta nykyään käytän rahaa järkevämmin ja laitan säästöön ja sijoituksiin sen osan, mikä ennen meni kaikkeen turhuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaista sukankuluttajaa sitä löytyykin. Me käytiin opiskeluaikoina yhdessä ja erikseen juhlimassa. Jos miehellä oli tilipäivä (kävimme töissä), niin antoi rahaa vähän ylimääräiseen mukaan vielä.
Ohiksena noista kampaamotuotteista. Jos itsellä on helpot hiukset ja hoituu marketin halvimmalla, niin siitä vaan. Älkää tulko retostelemaan niille, joiden pitäisi ajaa kalju löydettyään vihdoin sen sopivan oikean kalliin tuotteen, että hiukset pysyvät päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiatonta kontrolloimista on.
Olisitko samaa mieltä, jos itse olisit elättäjän roolissa.
Aloittajalle sanoisin, että vaikutat hyvältä järkevältä mieheltä. Ja ihan luontevalta kuulostaa, että sinunlainen mies tekeekin hyvin palkattua työtä. Arvostan sitä, että kannustat naista tuolla tavalla opiskeluun.
Minulle on tällainen parisuhteen tyyli tuttu juttu. Mukavalla miehellä on jotenkin lapsellinen puoliso ja se ilmenee juuri näin. Anteeksi, kuulostin ilkeältä. Olen vain kateellinen. Itse opiskelen myös. Matalapalkkaiselta alalta toiselle matalapalkkaiselle alalle. Minun miestä ei kiinnosta, miten pärjään. Hän ei itse käy missään töissä. En kyllä ihan viisas ole, kun suostun elämään näin. Toisaalta ihan sama, kun en koskaan enää uutta parisuhdetta haluaisi.
Tasavertaisuus olis niin kaunis sana parisuhteessa. Jotenkin joskus näistä tuhlarivaimoista on tullut semmoinen mielikuva, että pitävät miestään paremminkin isän korvikkeena. Itse saavat tehdä miyä tahtovat ja olla tekemättä mitä tahtovat.
Kysy naiseltasi, mitä tapahtuisi, jos sinusta tulisi työtön ja sairastuisit tai tapahtuisi jotakin muuta, mikä muuttaisi puolison lokoisat päivät ja vapaan elämän sellaiseksi kuin meillä huono-osaisemmilla naisilla on.
Oletko vähän yksinkertainen?
Ap:n vaimo elätti ap:n hänen opintojensa aikana, mutta ap nurisee, kun hänen pitäisi nyt tehdä sama toisinpäin. Se ei ole mikään huvän miehen määritelmä, vaan itsekkään ja ahneen miehen määritelmä.En ole lukenut koko ketjua, mutta eipä tuo seikka aloitustekstissä ilmennyt, että nainen olisi miehen elättänyt miehen opiskeluaikoina. Sitäpaitsi minä olin lukevinani, että mies on itse halunnut tukea vaimon opiskeluja, mutta häntä harmittaa nyt se, kun tässä tilanteessa vaimo ostelee hänen mielestään tarpeetonta. Mutta en nyt ala tästä vänkäämään. Kiitos vaan syväluotaavasta analyysistäsi. Olen siis yksinkertainen. Sinä vaikutit hieman yksioikoiselta.
En tajua ihmisiä, jotka ryntäävät kommentoimaan puutaheinää lukematta ketjua. Jos olisit lukenut, olisit saanut ratkaisevaa lisätietoa ap:n jatkoselostuksista ja tietäisit sen erittäin tärkeän faktan, että vaimo on elättänyt ap:ta opintojen aikana, mutta se on siis ap, joka on vastahakoinen tekemään samaa toisinpäin samoilla ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiatonta kontrolloimista on.
Olisitko samaa mieltä, jos itse olisit elättäjän roolissa.
Aloittajalle sanoisin, että vaikutat hyvältä järkevältä mieheltä. Ja ihan luontevalta kuulostaa, että sinunlainen mies tekeekin hyvin palkattua työtä. Arvostan sitä, että kannustat naista tuolla tavalla opiskeluun.
Minulle on tällainen parisuhteen tyyli tuttu juttu. Mukavalla miehellä on jotenkin lapsellinen puoliso ja se ilmenee juuri näin. Anteeksi, kuulostin ilkeältä. Olen vain kateellinen. Itse opiskelen myös. Matalapalkkaiselta alalta toiselle matalapalkkaiselle alalle. Minun miestä ei kiinnosta, miten pärjään. Hän ei itse käy missään töissä. En kyllä ihan viisas ole, kun suostun elämään näin. Toisaalta ihan sama, kun en koskaan enää uutta parisuhdetta haluaisi.
Tasavertaisuus olis niin kaunis sana parisuhteessa. Jotenkin joskus näistä tuhlarivaimoista on tullut semmoinen mielikuva, että pitävät miestään paremminkin isän korvikkeena. Itse saavat tehdä miyä tahtovat ja olla tekemättä mitä tahtovat.
Kysy naiseltasi, mitä tapahtuisi, jos sinusta tulisi työtön ja sairastuisit tai tapahtuisi jotakin muuta, mikä muuttaisi puolison lokoisat päivät ja vapaan elämän sellaiseksi kuin meillä huono-osaisemmilla naisilla on.
Oletko vähän yksinkertainen?
Ap:n vaimo elätti ap:n hänen opintojensa aikana, mutta ap nurisee, kun hänen pitäisi nyt tehdä sama toisinpäin. Se ei ole mikään huvän miehen määritelmä, vaan itsekkään ja ahneen miehen määritelmä.En ole lukenut koko ketjua, mutta eipä tuo seikka aloitustekstissä ilmennyt, että nainen olisi miehen elättänyt miehen opiskeluaikoina. Sitäpaitsi minä olin lukevinani, että mies on itse halunnut tukea vaimon opiskeluja, mutta häntä harmittaa nyt se, kun tässä tilanteessa vaimo ostelee hänen mielestään tarpeetonta. Mutta en nyt ala tästä vänkäämään. Kiitos vaan syväluotaavasta analyysistäsi. Olen siis yksinkertainen. Sinä vaikutit hieman yksioikoiselta.
Ei välttämättä koske tätä pariskuntaa? Mutta rahalla kontrollointi on vallankäyttöä. Puoliso ei saisikaan olla itsenäinen aikuinen ihminen tehden omia päätöksiä. Joku vie niin pitkälle, että auton gps-tiedotkin seurataan, missä liikkuu. Ihan oman turvallisuuden vuoksi, sanoo kyttääjä. Oikeasti pelkää alituiseen puolisonsa löytävän normaalin järkevän kumppanin.
Tämä keskustelu nosti mieleen tuttavan avioeron. Katsokaa ne toistenne vero- ja palkkakuitit. Aina. Tuossa tapauksessa eron koittaessa mies oli muiluttanut aika sievoisen summan sijoitustileille, mitä vaimo ei ikinä saanut takaisin. Selvisi vasta paljon myöhemmin. Avioehtoa ei ollut. Mies hoiti perheen raha-asiat ja toinen luotti sokeasti. Vaihtoi nuorempaan. Se maksaa. Tosin jätti sitten, kun rahat loppuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole hyvä just noin... sinä makat elämisen ja vaimo käyttää opintotuen viikkorahana? Jääkö sulle omiin menoihin saman verran?
Itselläni jää nettopalkasta vielä menojen jälkeenkin aika paljon rahaa, mutta en ole ikinä kaivannut mitään luksuselämää vaikka siihen olisikin varaa. Laitan joka kuukausi vähintään tuhat euroa säästöön ja loppu riittää elämiseen erittäin hyvin. En suoraan sanottuna ymmärrä, miksi kukaan haluaa ostaa kampaamosta jotain kallista erikoissahmpoota, kun niissä ei kuitenkaan ole merkittävää eroa marketin parin euron tuotteisiin nähden. Lähinnä etiketti.
Ymmärrän satsaamisen esimerkiksi hyviin nahkakenkiin jotka kestävät vuosien käytön, mutta miksi niitäkin tarvitsee useamman? Saapasmallin, nilkkurit, avokkaat, matalakorkoiset ja korkeakorkoiset...
AP:llä jää menojen jälkeen vähintään tuhat euroa säästöön ja hän nillittää siitä, jos vaimo ostaa 250 opintorahastaan kenkiä ja meikkejä? Oletan, että vaimo ostaa omalla rahallaan myös esim. bussilipun tms ja maksaa omat kännykkälaskunsa jne. (Tätä ei taidettu täällä mainita missään, mutta oletan että on näin.) Merkkilaukun tai kalliiden kenkien ostaminen vaatii sitä, että rahaa säästetään useamman kuukauden ajan.
AP, tekisi mieli sanoa, että älä puutu vaimosi rahankäyttöön. Toisaalta aloituksessasi kerrot, että ajatus neuvon kysymiseen av-raadilta oli yhteinen/tuli vaimolta, en enää muista. Eli olisi kiva tietää, mitä olette nyt asiasta puhuneet, kun olette saaneet paljonkin kommentteja palstalla.
Ainakaan monta merkkilaukkua ei opintotuesta voi ostaa se on vuodessa niin vähän. Saako edes yhtä laukkua?
Jos joku on niin käytännöllinen ja nuuka, että tuntee mäntysuovalla hoitavansa niin talouden kuin oman hygienian. niin hoitakoon, noin kärjistetysti.
Mutta minua etoo kun ihmiset antavat neuvoja ettei muuta kuin markettituotteita tarvita ja minä en osta koskaan mitään merkkituotteita ja kun minä pärjään kympillä jne...
Jos tässä vaimo tosiaan hoitaa omat menonsa parillasadalla kuussa, niin ei kannata kadehtia.
Ei sen miehen eikä muiden täällä.
Anna vaimosi opiskella rauhassa äläkä rasita rahantarkkailullasi ja seurannalla häntä.
Tavallaan toisella kädellä annat ja sitten toisella kädellä haluat ohjata.
^ Luin ketjua pidemmälle ja nyt kyllä perun tämän aiemmin kirjoittamani kommentin. 😣