Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulukiusaamisen vähättely ja uhrien syyllistäminen " sä olet aikuinen, et voi syyttää mennyttä ongelmistasi"

Vierailija
22.11.2017 |

Lytätty itsevarmuus, vaikeudet luottaa, alituinen fiilis että muu nauravat sinulle, masennus, päihteisiin pakeneminen....

Ja meidän "pitäisi päästä yli, lakata möyrimästä menneissä?"

Kommentit (385)

Vierailija
321/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Vierailija
322/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miksi ihmiset ymmärtävät lapsuudessa tapahtuneen hyväksikäytön tai toistuvan pahoinpitelyn tai jopa aikuisiällä tapahtuneen raiskauksen tai muun trauman vaikuttavan syvästi psyykkeeseen ja käytökseen mutta jostain syystä koulukiusaus on aina "uhrin oma vika" ja siitä pitäisi "päästä vain yli". 6-9 vuotta jatkunut jokapäiväinen fyysinen ja psyykkinen kidutus vaikutteille herkimmässä iässä ei vaikuta keneenkään lähtemättömästi ja kiusatut ovat vain laiskoja kun eivät mene terapiaan jossa lääkäri painaa taikanappia ja parantaa pään?

Ei kukaan ole väittänyt sen kiusatuksi tulemisen olevan kiusatun oma syy. SE on kiusatun oma syy,jos hän ei hanki apua ja tee parastaan paranemisensa eteen. SEKIN on kiusatun syy,jos hän katkeroituu ja syyttää vain muita ihmisiä. Molempiin voi itse vaikuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
323/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Vierailija
324/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miksi ihmiset ymmärtävät lapsuudessa tapahtuneen hyväksikäytön tai toistuvan pahoinpitelyn tai jopa aikuisiällä tapahtuneen raiskauksen tai muun trauman vaikuttavan syvästi psyykkeeseen ja käytökseen mutta jostain syystä koulukiusaus on aina "uhrin oma vika" ja siitä pitäisi "päästä vain yli". 6-9 vuotta jatkunut jokapäiväinen fyysinen ja psyykkinen kidutus vaikutteille herkimmässä iässä ei vaikuta keneenkään lähtemättömästi ja kiusatut ovat vain laiskoja kun eivät mene terapiaan jossa lääkäri painaa taikanappia ja parantaa pään?

Ei kukaan ole väittänyt sen kiusatuksi tulemisen olevan kiusatun oma syy. SE on kiusatun oma syy,jos hän ei hanki apua ja tee parastaan paranemisensa eteen. SEKIN on kiusatun syy,jos hän katkeroituu ja syyttää vain muita ihmisiä. Molempiin voi itse vaikuttaa.

Ai siihenkinkö, miten terapeutti pystyy auttamaan? Ei siihen voi vaikutaa. Ja siis jos unohdetaan asiakkaan jotkut ihmeen salailut, joita ei ole olemassakaan, kuin paranemispakkomielteisuskovaisten päissä. Jokainen apua hakeva puhuu ulos KAIKEN, josta voisi olla apua saadakseen apua. Ei se aina auta.

Vierailija
325/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Vierailija
326/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Tuo on sun elämääsi, ei mun. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
327/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Miksi sä sitten siedät tylyä puhetta itseäsi kohtaan, ellet ole niin paska, että olet sen arvoinen? Etkö osaa kertoa toisille, miten sua tulis kohdella? Vauva.

Vierailija
328/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Tuo on sun elämääsi, ei mun. 

Joo, mutta sun elämäsi asioista monikaan ei ole sun ansiotasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
329/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Aivan totta. Asiakaspalvelussa työskentelevät saavat vuosien varrella paljonkin tylytystä eikä työssään pärjää, jos ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja seuraava asiakas.

Vierailija
330/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Niin no se on totta mutta hänen äitinsä ei puhunut hänelle tylysti ja hän vielä kuvitteee omilla ansioillaan olevansa ihmisarvonsa saanut? Ei todellakaan ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
331/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Miksi sä sitten siedät tylyä puhetta itseäsi kohtaan, ellet ole niin paska, että olet sen arvoinen? Etkö osaa kertoa toisille, miten sua tulis kohdella? Vauva.

Miksi mun pitäisi kertoa? Jos joltain puuttuu käytöstavat, niin se ei ole mun ongelmani. 

Vierailija
332/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miksi ihmiset ymmärtävät lapsuudessa tapahtuneen hyväksikäytön tai toistuvan pahoinpitelyn tai jopa aikuisiällä tapahtuneen raiskauksen tai muun trauman vaikuttavan syvästi psyykkeeseen ja käytökseen mutta jostain syystä koulukiusaus on aina "uhrin oma vika" ja siitä pitäisi "päästä vain yli". 6-9 vuotta jatkunut jokapäiväinen fyysinen ja psyykkinen kidutus vaikutteille herkimmässä iässä ei vaikuta keneenkään lähtemättömästi ja kiusatut ovat vain laiskoja kun eivät mene terapiaan jossa lääkäri painaa taikanappia ja parantaa pään?

Ei kukaan ole väittänyt sen kiusatuksi tulemisen olevan kiusatun oma syy. SE on kiusatun oma syy,jos hän ei hanki apua ja tee parastaan paranemisensa eteen. SEKIN on kiusatun syy,jos hän katkeroituu ja syyttää vain muita ihmisiä. Molempiin voi itse vaikuttaa.

Ai siihenkinkö, miten terapeutti pystyy auttamaan? Ei siihen voi vaikutaa. Ja siis jos unohdetaan asiakkaan jotkut ihmeen salailut, joita ei ole olemassakaan, kuin paranemispakkomielteisuskovaisten päissä. Jokainen apua hakeva puhuu ulos KAIKEN, josta voisi olla apua saadakseen apua. Ei se aina auta.

Jos terapia ei auta,vaihdetaan terapeuttia. Terapeutilta voi myös kysyä hänen mielipidettään siitä,miksi terapia ei ole auttanut. Jos ei koe saavansa terapiasta apua työhön joka pitäisi jokarapauksessa tehdä itse,niin onhan aina self help-oppaat ym.joista voi opiskella ja terapioida itseään. Siinä on vain sellainen mutta,että se vaatii sen että kykenee tarkastelemaan myös omia virheitään ja puutteitaan ja miten voisi toimia toisin. Vika ei ole koskaan vain muissa ihmisissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
333/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Aivan totta. Asiakaspalvelussa työskentelevät saavat vuosien varrella paljonkin tylytystä eikä työssään pärjää, jos ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja seuraava asiakas.

Eri asia, mitä asiakas sanoo, kuin työkaveri.

Vierailija
334/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miksi ihmiset ymmärtävät lapsuudessa tapahtuneen hyväksikäytön tai toistuvan pahoinpitelyn tai jopa aikuisiällä tapahtuneen raiskauksen tai muun trauman vaikuttavan syvästi psyykkeeseen ja käytökseen mutta jostain syystä koulukiusaus on aina "uhrin oma vika" ja siitä pitäisi "päästä vain yli". 6-9 vuotta jatkunut jokapäiväinen fyysinen ja psyykkinen kidutus vaikutteille herkimmässä iässä ei vaikuta keneenkään lähtemättömästi ja kiusatut ovat vain laiskoja kun eivät mene terapiaan jossa lääkäri painaa taikanappia ja parantaa pään?

Ei kukaan ole väittänyt sen kiusatuksi tulemisen olevan kiusatun oma syy. SE on kiusatun oma syy,jos hän ei hanki apua ja tee parastaan paranemisensa eteen. SEKIN on kiusatun syy,jos hän katkeroituu ja syyttää vain muita ihmisiä. Molempiin voi itse vaikuttaa.

Ai siihenkinkö, miten terapeutti pystyy auttamaan? Ei siihen voi vaikutaa. Ja siis jos unohdetaan asiakkaan jotkut ihmeen salailut, joita ei ole olemassakaan, kuin paranemispakkomielteisuskovaisten päissä. Jokainen apua hakeva puhuu ulos KAIKEN, josta voisi olla apua saadakseen apua. Ei se aina auta.

Jos terapia ei auta,vaihdetaan terapeuttia. Terapeutilta voi myös kysyä hänen mielipidettään siitä,miksi terapia ei ole auttanut. Jos ei koe saavansa terapiasta apua työhön joka pitäisi jokarapauksessa tehdä itse,niin onhan aina self help-oppaat ym.joista voi opiskella ja terapioida itseään. Siinä on vain sellainen mutta,että se vaatii sen että kykenee tarkastelemaan myös omia virheitään ja puutteitaan ja miten voisi toimia toisin. Vika ei ole koskaan vain muissa ihmisissä .

Kyllä se voi olla! Haista paska.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
335/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Tuo on sun elämääsi, ei mun. 

Joo, mutta sun elämäsi asioista monikaan ei ole sun ansiotasi.

Tuossa olet väärässä. Aika monikin asia elämässäni on nimenomaan sen seurausta, mitä itse olen tehnyt, miten käyttäytynyt ja miten asioihin suhtautunut. 

Vierailija
336/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Miksi sä sitten siedät tylyä puhetta itseäsi kohtaan, ellet ole niin paska, että olet sen arvoinen? Etkö osaa kertoa toisille, miten sua tulis kohdella? Vauva.

Miksi mun pitäisi kertoa? Jos joltain puuttuu käytöstavat, niin se ei ole mun ongelmani. 

Paremman työilmapiirin takia vaikkapa.

Vierailija
337/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Aivan totta. Asiakaspalvelussa työskentelevät saavat vuosien varrella paljonkin tylytystä eikä työssään pärjää, jos ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja seuraava asiakas.

Eri asia, mitä asiakas sanoo, kuin työkaveri.

Millä tavalla eri asia? Sekä asiakkaisiin että työkavereihin törmää vain työpaikalla. 

Vierailija
338/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Tuo on sun elämääsi, ei mun. 

Joo, mutta sun elämäsi asioista monikaan ei ole sun ansiotasi.

Tuossa olet väärässä. Aika monikin asia elämässäni on nimenomaan sen seurausta, mitä itse olen tehnyt, miten käyttäytynyt ja miten asioihin suhtautunut. 

Ei ole, se on ollut sulle kaikki lahjaa. Oispa äitisi ollut sulle tyly ilman omaa syytäsi, niin että erehdyt iäksesi luulemaan olevasi syyllinen, niin tajuaisit.

Vierailija
339/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

Niin tai sitten hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä mitä vieras ihminen sanoo? Se on tervettä itsetuntoa että positiivinen minäkuva säilyy,vaikka joku tuntematon sinua haukkuisikin. Eihän hän edes tunne,joten miksi hänen haukkujaan pitäisi ottaa tosissaan.

Aivan totta. Asiakaspalvelussa työskentelevät saavat vuosien varrella paljonkin tylytystä eikä työssään pärjää, jos ottaa kaiken henkilökohtaisesti. Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja seuraava asiakas.

Eri asia, mitä asiakas sanoo, kuin työkaveri.

Millä tavalla eri asia? Sekä asiakkaisiin että työkavereihin törmää vain työpaikalla. 

Työyhteisö on aivan eri asia, kuin asiakaskontakti.

Vierailija
340/385 |
23.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja ihme selittelyä täällä: "minä en piittaa sinun pahasta olostasi" vittu mitä triggeröitymistä sitten kuitenkin irl siitä, mitä mäkin sanon esim. että pois mun paikalta siitä, niin oon seläntakana sitten joku vitun niuhottaja. Justhan sen piti olla sulle ihan oolalaa.

Mitä sä horiset? Mulle on ihan yks hailee, mitä sanot tapaamillesi ihmisille irl. Ei sun sanomiset tällä palstalla eikä irl vaikuta mun elämääni millään tavalla. 

Ai siis sua ei loukaa, jos työkaverisi tokaisee sinulle tylysti jotain, (koska on pahoinvoiva) tiesitpä sin hänen pahasta olostaan tai et?

No ei loukkaa. Mulla on yks työkaveri, joka tokaisee vähän kaikille tylysti, mutta miksi ihmeessä se loukkaisi mua? Ei hän ole mulle millään tavalla tärkeä ihminen. Olosuhteiden pakosta ollaan samassa työpaikassa, mutta ei muuta. 

Tuossa aiemmassa kuitenkin sanoin, että mulle on täysin yhdentekevää, mitä sinä sanot. Sä voisit kirjoittaa vaikka kilometrin pituisen kommentin täynnä pahimpia loukkauksia mitä ikinä keksit eikä se vaikuttaisi muhun yhtään mitenkään. Millään mitä sanot ei ole mun elämääni mitään vaikutusta. 

Kyllä monia ihmisiä todellakin loukkaa se, jos heille puhutaan tylysti.

Aika ihmeellistä, jos katsot olevasi tylysti puhuttelemisen arvoinen.

En mä katso olevani tylysti puhuttelemisen arvoinen. Mutta en välitä siitä, mitä joku mulle merkityksetön ihminen sanoo. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos joku mulle tärkeä ihminen (kuten vanhempani, sisarukseni, lapseni tai ystäväni) sanoisi mulle tylysti. En kuitenkaan ole koskaan tehnyt näille läheisilleni mitään sellaista, että heillä olisi ollut aihetta sanoa mulle tylysti. En sano heille tylysti eivätkä he sano mulle tylysti. 

Niin, mietipä, että äitinsä kiusaamalle on äiti puhunut tylysti ilman lapsen omaa syytä. Sä luulet, että se oli sun ansiotas, ettei he puhuneet sulle tylyti. Ei ollut.

Tuo on sun elämääsi, ei mun. 

Joo, mutta sun elämäsi asioista monikaan ei ole sun ansiotasi.

Tuossa olet väärässä. Aika monikin asia elämässäni on nimenomaan sen seurausta, mitä itse olen tehnyt, miten käyttäytynyt ja miten asioihin suhtautunut. 

Ihmisarvo, jonka sait, ei ole omaa ansiotasi. Ja jonka avulla teet, käyttäydyt ja suhtaudut. Kiusatulla ei sitä ole. Ilman omaa syytään.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kuusi seitsemän