Minusta kiltteys ei ylipäätään ole kumppanissa positiivinen ominaisuus
En arvosta ihmisissä sitä, että he laittavat muiden tarpeet omiensa edelle. Kaipaan jämäkkää, periaatteellista ihmistä, joka on kanssani puhtaan itsekkäistä syistä – siksi, että teen hänen elämästään parempaa.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Minulle kiltteys on sitä, ettei tahdo toisille pahaa. Hyväntahtoinen on ehkä paras synonyymi tälle. Minusta se on vain ja ainoastaan positiivinen ominaisuus ihmisessä.
Sinun rajoittunut näkemyksesi ei kiinnosta ketään.
Mutta et varmaan ole syntyperäinen suomenpuhuja, jos luulet että kiltti = hyväntahtoinen.
Kiltti on tottelevainen, tarvitsee auktoriteetin kumarrettavakseen. Kiltti on helppo käsiteltävä ja ihanteellinen työjuhta. Entisaikaan lasten piti olla kilttejä. Nykyään ymmärretään paremmin.
Hyväntahtoinen ihminen ei välttämättä ole mitenkään taipuisa komenneltava. Hän uskaltaa ilmaista mielipiteensä, eikä piittaa vaikkeivat kaikki pidä hänestä. Kiltin ihmisen poissaolo joukosta huomataan vasta kun kysellään kuka tiskaa ja siivoaa sotkut juhlien jälkeen. - Kappas, ai Kiltti ei olekaan paikalla.
Kiltti on hajuton, mauton ja väritön.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kiltteys on sitä, ettei tahdo toisille pahaa. Hyväntahtoinen on ehkä paras synonyymi tälle. Minusta se on vain ja ainoastaan positiivinen ominaisuus ihmisessä.
Miten tuo eroaa välinpitämättömyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Ap varmaan inhoaisi minua:D
Olen sisäsyntyisesti hyväntahtoinen, ja kiltti, lempeä ja herkkä. Herkkyyden peitän useimmiten suojellakseni itseäni esim työelämässä, olen siellä teflonimpi ja kovapintaisempi mitä aidosti siviilissä. Samoin olen kotona rauhallinen ja erittäin lempeä, esim en huuda koskaan tai nalkuta jne, lapsetkin aina sanovat että äiti on ihanan lempeä.
Toisaalta en koe, että esim työelämässä ylitseni voidaan kävellä, voin olla kova tahtoinen halutessani ja hyvinkin päämäärätietoinen, vaikka en ole minään urakeskeinen:koti on minulle se elämän sydän, pidänkin kotoisista puuhista; perheen kanssa olosta, siivoamisesta ja etenkin ruoanlaitosta ja leipomisesta, lasten kanssa olemisesta, kodin kauniiksi laittamisesta. Kotona tunnelmoinnista.
Jos jotain sisimmissäni päätän, sen toteutan, vaikka läpi harmaan kiven,vaikka miten kiltti olenkin, olen hallutessani siis tosi kova luu, kun harvoin jotain ehdottomasti haluan. Olen esim laihduttanut oman painoni verran liikakiloja, ja nollakuntoisesta vuodessa treenannut vajaa kymmenen kilometrin juoksulenkkejä. Jalkaprässissä nousee jo 250 kg jne. Siis vuodessa nollakuntoisesta treenannut hyväkuntoiseksi.
Olen joustava ja kiltti, useimmiten väistyn konfliktitilanteissa, mutta kun jotain päätän, kukaan ei voi kävellä ylitseni tai torpata tahtoani. En ole kaupan eikä minua voi kiristää/uhkata/lahjoa jne muuttamaan mieltäni. Olen hyvin pitkämielinen mutta kun seinä tulee vastaan, se tulee. Tämä tuntuu yllättävän aina jopa läheiseni, kiltti ja joustava ihminen on sitä vapaaehtoisesti, mutta ei aina.
Ei laihdutus liity siihen, osaako pitää puoliaan muita vastaan.
Ja jokainen saa silloin tällöin pidettyä puolensa jossakin asiassa. Vaikka vahingossa jos ei muuten. Minäkin huijasin itseäni pitkään, selitin itselleni että kun jotain haluan niin saan sen. Että olisin kuten sanoit: kova luu. Mutta sitten kiinnitin huomiota siihen, miten usein muut saavat haluamansa ja miten he sen saavat. Ja totesin että olen juuri niitä ihmisiä joiden yli kävellään, vaikka välillä innostun pitämään puoleni. Suurin osa tekee sitä koko ajan, vaivattomasti. Ei se merkitse mitään, jos satunnaisesti pärjää.
Ai jaha. Useimmat eivät kuitenkaan oikeasti halua pariutua paskiaisen/mulquistin kanssa. Vaikka todellisuudessa monet pariutuvatkin.
Kiltti ihminen on sellainen, joka ottaa muut huomioon. Sellainen, jonka avioliitto onnistuu mikäli oikeanlaisen kumppanin valitsee. Sellaisia ei tämä maa paljon päällään kannan. Ihmisiä, jotka olisivat kilttejä, empaattisia, sellaisia joilla on mukava sana sanoa sinullekin, se kun ei ole itseltä pois. Meillä kotona kannustetaan positiiviseen ajatteluun, se todellakin pelastaa maailman. Saanko sanoa, että se myös auttaa menestymään elämässä... Näin meillä ja tulojen vuoksi lehdessä joka vuosi. Lapset eliittilukiossa ja englanninkielisellä luokalla. Onko kyse kiltteydestä? Vai siitä että osa on vaan äärimmäisen älykkäitä, kilttejäkin ja menestyviä. Näitä oman edun tavoittelijoita on nähty, mutta eiväthän he pitkälle elämässä pötki. :-)
Kiltteys.. olen kiltti ihminen, se on ominaisuus, josta välillä saa kärsiä. Varsinkin silloin, jos joku haluaa loukata tai olla sinulle ilkeä. Itse en ole koskaan osannut tahallisesti sanoa muille pahasti ja olen huono vastaamaan takaisin, jos joku kettuilee tahallaan. Siksi olen saattanut nähdä tämän piirteeni heikkoutena. Se tekee ihmisestä jotenkin haavoittuvamman.
Ei aikuinen voi olla "kiltti". Oksettaa koko sana. Samoin kuin "jännäkin", tämän palstan ansiosta.
ainakin tosielämässä olen huomannut, etten halua ilkeää, arvaamatonta, luottamatonta miestä. Olen heivannut ne miehet jotka ajattelee vain omaa hyvää oloa eivätkä huomioi sitä mitä minä haluan. Ne jotka huomioi minua ja itseään saavat huomioni paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei aikuinen voi olla "kiltti". Oksettaa koko sana. Samoin kuin "jännäkin", tämän palstan ansiosta.
Jep. Lapsi tai koira voi olla kiltti, mikä tarkoittaa juurikin sitä että tottelevat aikuisia mutinoitta. Kuka haluaa parisuhteeseen lapsenomaisen tai koiran kanssa, on asia erikseen. On kokemusta yhdestä kiltti-miehestä, eikä enää koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin työpaikkailmoituksissakaan etsitään kilttiä työntekijää. Kiltteys on tosiaan infantiili ominaisuus.
Johtuu varmaankin siitä, että kiltteys on ihan perusvaatimus ihmisessä. Kukaan ei halua työpaikalle mulkkuja, vaikka niitä sinne kyllä pääsee siitä huolimatta.
jgfjgfjhj kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin työpaikkailmoituksissakaan etsitään kilttiä työntekijää. Kiltteys on tosiaan infantiili ominaisuus.
Johtuu varmaankin siitä, että kiltteys on ihan perusvaatimus ihmisessä. Kukaan ei halua työpaikalle mulkkuja, vaikka niitä sinne kyllä pääsee siitä huolimatta.
Mikä on kiltin vastakohta? Tuhmako?
Vaikeaa kuvitella, että työpaikan hakuilmoituksessa etsittäisiin kumpaakaan. Etsitään ammattitaitoista aikaansa seuraavaa, joustavaa ja ryhmätyöhön kykenevää kilttiä/ tuhmaa kirjanpitäjää taloushallinnon osastollemme.
No naisessa ehkä ei ole.
En ehkä ihan ennalta-arvattavaa äijää jaksais, mutta kiltti, komea, nallekarhumainen kävis. Mussa on riittävästi tuhmuutta yhteen parisuhteeseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia määritelmiä kiltti-sanalle. Minulle kiltti tarkoittaa lempeää ja hyväntahtoista, mutta ei suinkaan mitään kengän pohjassa olevan reiän läpi valuvaa vetelystä.
En pidä kyllä lempeyttäkään mitenkään erityisen toivottavana ominaisuutena kumppanissa. Eihän se vahingollista ole mutta ei myöskään mitään sellaista, mikjä tekisi minuun vaikutuksen. AP
Kuulostaa siltä, että tiedät aika tarkkaan millainen luonne olet itse ja millaisen kumppanin kanssa sinulla voisi olla toimiva parisuhde. Ota nyt kuitenkin huomioon, että ihmiset ovat erilaisia. Esim. minun elämässäni lähipiirini tärkeitä miehiä - puolisoni, isäni, ukkini - yhdistää yksi tekijä, ja se on nimenomaan lempeys. Arvostan sitä todella paljon, koska vaatii ihmiseltä omanarvontuntoa, itseluottamusta ja selkärankaa olla lempeä muita kohtaa, koska on niin alkeellisen helppoa olla kova ja piittamaton. Vain henkisesti vahva pystyy suhtautumaan toisiin huomioonottavasti ja ystävällisesti. Heikon ihmisen puolestaan tunnistaa usein siitä, että sitä omaa haavoittauvuutta ja epätäydellisyyttä yritään piilotella olemassa tyly, jyräävä ja tuomitseva, ts. negatiiviset, ne helposti toteutettavat käyttäytymisen piirteet korostuvat.
Luin vain alun ketjusta, mutta minusta kuulostaa, että sinä et tunnista todellista kiltteyttä, vaan sekoitat sen johonkin tahdottomana kynnysmattona olemiseen, ap.
Samaa mieltä. Aito kiltteys arvostaa itseään ja muita, ymmärtää, että itse on saman arvoinen kuin muut ja toisin päin. Ei ole tällöin tarvetta latistaa muita tai nostaa itseään. Usein kiltit ovat paremmin tasapainossa itsensä kanssa kuin "vahvat" jyrääjät, jotka kompensoivat heikkouksiaan tai ovat jatkuvasti puolustuskannalla.
Minun mieheni on kiltti, minulle, lapsille, mummoille. Minä voin luottaa häneen täysin ja hän haluaa minulle hyvää. Röyhkimyksille ja kyykyttäjille hän ei ole yhtään kiltti.
Juuri ihan maailman paras mies.
Ei niin, paljon kivempi onkin saada turpaa aina välillä.
T: Jännämiehen tyttis
Kyllä sellainen räksyttävä vittumainen akka on kaikista pahin. Menee heti sekaisin jos asiat ei etene juuri siten kun hän haluaa. Jotain piilevää hulluutta.
Voin kertoa tämän kokemuksesta. Äitini on tällainen. Nyt vanhana sekoamassa kun ei pysty enää päättämään kaikista asioista mm roskapussin tyhjennyksestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltteyteen liittyy aina ajatus muiden toiveiden ja odotusten mukaan toimimisesta. Lapset ovat kilttejä, kun he toimivat, niin kuin on opetettu. Tämä on se, mikä erottaa kiltteyden merkitykseltään esimerkiksi ystävällisyydestä. AP
Minä ajattelen aika samalla tavalla. Kiltti lapsi on ennenkaikkea tottelevainen eli tekee kuten joku - yleensä äiti, isä, opettaja tms - käskee.
Ja miksi tämä olisi negatiivinen ominaisuus? Ei haraa vastaan joka asiassa, koska pystyy? Se ei lapsesta tee tahdotonta, vaan ajattelevaisen. Myös aikuusuudessa voi valita miten käyttäytyy. Suoraselkäisyys ja kiltteys eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin.
Anoppi on tällainen jännänainen. Appi joutui eturauhasleikkaukseen ja anoppi oli huolissaan, että mistä hän saa seksiä. Siinä meni miehellä pullakahvit vääräänkurkkuun...
Vierailija kirjoitti:
Ai jaha. Useimmat eivät kuitenkaan oikeasti halua pariutua paskiaisen/mulquistin kanssa. Vaikka todellisuudessa monet pariutuvatkin.
Kun eivät sitä kumppaninsa puolta vielä pariutuessaan tiedä.
Tai sitten ovat harkitsevia eivätkä suina päänä sinkoamassa joka paikkaan sanomaan mielipiteitä joilla voi olla kamalat seuraukset