Minusta kiltteys ei ylipäätään ole kumppanissa positiivinen ominaisuus

Mitenkäs englanninkielen sana "kind man" onko sekin huono?=

Olen aina miettinyt näissä kilttimies -aloituksissa, että kuka aikuinen ihminen edes kuvailisi itseään sanalla "kiltti". Kertoo sekin jo jotain näiden "kilttimiesten" mielenlaadusta. Ja kilttimiehen vastakohtahan ei edes olisi jännämies, vaan tuhmamies. Kaiken kaikkiaan kuitenkin todella lapsenomaista kieltä. Mutta eiköhän näille "kilteille" joku sopiva pyypyy löydy.

Vierailija kirjoitti:

jgfjgfjhj kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvemmin työpaikkailmoituksissakaan etsitään kilttiä työntekijää. Kiltteys on tosiaan infantiili ominaisuus.

Johtuu varmaankin siitä, että kiltteys on ihan perusvaatimus ihmisessä. Kukaan ei halua työpaikalle mulkkuja, vaikka niitä sinne kyllä pääsee siitä huolimatta.

Mikä on kiltin vastakohta? Tuhmako?

Vaikeaa kuvitella, että työpaikan hakuilmoituksessa etsittäisiin kumpaakaan. Etsitään ammattitaitoista aikaansa seuraavaa, joustavaa ja ryhmätyöhön kykenevää kilttiä/ tuhmaa kirjanpitäjää taloushallinnon osastollemme.

Minulla oli tämä ihan sama pointti, vähän toisinpäin vain. Mutta tuskin halutaan työpaikalle ihmistä, joka olisi kiltin vastakohta, on se sitten mitä tahansa. Tai no, psykopaatithan sielläkin porskuttavat, koska tekevät tuloksen eteen kylmästi mitä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä. Oma mies on hyvin itsekäs ja ajoittain mulq mutta ne ominaisuudet tekee hänestö haluttavan. Voin luottaa siihen, että.tarpeen tullen hän kykenee puolustamaan minua. Eikä jää ns tossun alle.

Jotkut selittävät aina tuosta puolustamisesta, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Millä tavalla teitä pitää puolustaa? Henkisesti vai fyysisesti?  Minkälaista on elämä, jossa joutuu toistuvasti puolustettavaksi? Oletteko kenties yläasteella tai jotain?

Toisekseen, jos mies on kiltti teitä kohtaan niin se ei tarkoita, että hän olisi kiltti aina ja joka tilanteessa, silloinkin kun se ei ole tarpeen.

Elän mieluusti oman kiltin mieheni kanssa, joka on myös yritysjohtaja. Hän osaa kyllä pitää puolensa, mutta hän ei ole koskaan epäreilu tai itsekäs. Luulen, että tällaista johtajaa myös työpaikoilla arvostetaan. Olisi kerrassaan kauheaa elää arkea itsekkään ja ilkeän ihmisen kanssa. Kyllä, kiltteys on sellaista hyvyyttä ihmisessä jota arvostan eikä se tarkoita etteikö osaisi pitää puoliaan tarpeenvaatiessa. Ehkä kiltit ihmiset osaavat esittää asiansa paremmin, ovat sosiaalisesti älykkäämpiä ja tulevat siinä määrin paremmin toimeen ihmisten kanssa ja asiat vain sujuvat halutulla tavalla ettei jatkuvaa ilkeilyä ja itsekkyyttä tarvita. Ilkeitä ja itsekkäitä ihmisiäkin olen lähipiirissäkin nähnyt. He myrkyttävät yleensä muutkin ja yleensä lopputulos on melko kehno sekä perheen, ystävien että työn kannalta.