Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Äidistäni on tullut alkoholisti

Vierailija
21.11.2017 |

Olen perheen ainut lapsi, minulla ei ole sisaruksia keiden kanssa puhua tästä ja ystäville en perheeni asiosta halua/pysty puhumaan. Nyt on pakko avautua.

Äitini on aina hoitanut työnsä, hän on varakas ja erittäin fiksu ihminen. Viina on kuitenkin maistunut hänelle aina aika paljon. Hän juo salaa. Yhtäkkiä hän on vain humalassa. Muistan jo pienenä kuinka äiti muuttui yhtäkkiä oudoksi ja pelottavaksi.

Juomista on tapahtunut viikollakin, muistan nuoruudesta ne yöt kun en pystynyt nukkumaan koska äitini pyöri ihan kännissä pitkin asuntoa, haastoi riitaa isälleni ja soitti musiikkia lujaa. Piilouduin aina huoneeseeni. Hänen käytöksestään ei koskaan puhuttu seuraavana päivänä. Eikä ikinä muutenkaan. Kaikki jatkui normaalisti.

Nyt olen jo 25 vuotias ja asun omillani toisessa kaupungissa. Aina kun käyn vanhempieni luona, äitini on aivan jäätävässä humalassa ja minusta tuntuu nykyään että hän jotenkin sekoaa päästään juodessaan.

Isäni äiti on nyt vasta alkanut puhumaan minulle äitini alkoholinkäytöstä ja kertonut asioita mitä on tapahtunut kun olin lapsi. Äitini on sekoillut niin, että mummoni oli meinannut tehdä lastensuojeluilmoituksen. Mutta ei tehnyt. Ei kukaan ikinä puuttunut asiaan vaikka kaikki aikuiset tiesivät.

Mä en oikein tiedä mitä mun pitäisi tehdä tässä tilanteessa. Rakastan äitiäni ihan älyttömästi, hän on niin ihana selvinpäin. En ikinä voisi kääntää selkääni hänelle. Mutta kun hän juo, hän on kuin joku hullu jota en tunnista äidikseni. Hän on aina aivan änkyrä kännissä.
Kännissä hän haukkuu minut, isäni ja isäni suvun minulle. Sanoo sellaisia asioita joita en tahdo kuulla. Toisinaan minua hävettää käydä kotikaupungissa, koska kaupunki on pieni ja hän sekoilee välillä baarissa jotain.

Selvinpäin hän on ihminen joka tekee kaikkensa minun eteeni. Tiedän että voin luottaa häneen täysin ja hän auttaa minua aina.
Puhuminen juomisesta ei auta, koska hän ei itse näe ongelmaa.

Pitääkö mun vaan niellä ja hyväksyä tilanne ja jatkaa eteenpäin? Näin olen tehnyt 25 vuotta. Olen oppinut olemaan pienestä pitäen hiljaa ja kätkemään perheen ongelmat sisälleni. Nyt ensimmäistä kertaa vaan tuntui että oli pakko purkaa tämä kaikki ulos.

Kommentit (40)

Vierailija
21/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteen.

Meillä juoppo on isäni. Tuntuu ettei ketään muuta kiinnosta hänen jokailtainen ryyppäämisensä kuin minua. Olen ainoa, joka olen edes yrittänyt puuttua asiaan. Yrittänyt puhua, yrittänyt kyseenalaistaa.

Jokailtaista, siis myös arki-iltaista, juomista on jatkunut ainakin jo 15 vuotta. Ennen sitä hän pääsääntöisesti joi ”vain” vapaapäivinä ja viikonloppuisin. Nykyään joka ilta. Aamuisin hän lähtee selvästi krapulaisena, punoittavana ja huonostinukkuneena töihin, mutta potkuja ei ole saanut. Ei edes varoitusta. Hänen alallaan kuulemma ”kaikki” juovat joka ilta. Tämä toimii yhtenä perusteluna juomiselleen.

Viinaa, kirkasta sellaista, hän tarvitsee sanojensa mukaan nukahtamiseen. Ja kyse ei ole mistään yhdestä snapsista, vaan hän juo JOKA ILTA puolesta pullosta aina kokonaiseen kirkasta viinaa (Leijona, Koskenkorva, Vodka jne) ja on todella kännissä. Sammaltaa, kävelee mutkille, haastaa riitaa, puhuu pahasti jne.

Tuntuu pahalta todistaa läheisen alennustilaa. Ja harmittaa, ettei ketään muuta oikeasti tunnu kiinnostavan.

Vierailija
22/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"

Lapsia minulla ei ole, mutta jos olisi niin en ikinä antaisi heidän yöpyä tai viettää aikaa vanhempieni kanssa jos äitini on humalassa! En haluaisi lasteni kokevan sitä mitä minä olen joutunut katselemaan.

Täytyy ottaa isän kanssa puheeksi tämä asia. On vain tavallaan surullista, kun me molemmat olemme eläneet tässä näin monta vuotta ja "hyväksyneet" että tämmöistä tämä meidän elämä nyt on. Joskus mietin, että isäni ei ehkä tiedä mitä hän voisi sanoa minulle. Hän on joskus sanonut minulle että "älä välitä, se vaan kännissä sanoo noin"

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"

Onhan tuollainen juominen jo terveydelle haitallista. Minua kiinnostaisi äidin maksa-arvot ja muutenkin terveydentila. Suora keskustelu ainakin isän kanssa olisi varmaan paikallaan ja ap sinun kannattaisi tosiaan hakeutua vertaisryhmään. Otit jo ensiaskeleen, kun avauduit täällä, tsemppiä sinulle!

Vierailija
24/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen.

Meillä juoppo on isäni. Tuntuu ettei ketään muuta kiinnosta hänen jokailtainen ryyppäämisensä kuin minua. Olen ainoa, joka olen edes yrittänyt puuttua asiaan. Yrittänyt puhua, yrittänyt kyseenalaistaa.

Jokailtaista, siis myös arki-iltaista, juomista on jatkunut ainakin jo 15 vuotta. Ennen sitä hän pääsääntöisesti joi ”vain” vapaapäivinä ja viikonloppuisin. Nykyään joka ilta. Aamuisin hän lähtee selvästi krapulaisena, punoittavana ja huonostinukkuneena töihin, mutta potkuja ei ole saanut. Ei edes varoitusta. Hänen alallaan kuulemma ”kaikki” juovat joka ilta. Tämä toimii yhtenä perusteluna juomiselleen.

Viinaa, kirkasta sellaista, hän tarvitsee sanojensa mukaan nukahtamiseen. Ja kyse ei ole mistään yhdestä snapsista, vaan hän juo JOKA ILTA puolesta pullosta aina kokonaiseen kirkasta viinaa (Leijona, Koskenkorva, Vodka jne) ja on todella kännissä. Sammaltaa, kävelee mutkille, haastaa riitaa, puhuu pahasti jne.

Tuntuu pahalta todistaa läheisen alennustilaa. Ja harmittaa, ettei ketään muuta oikeasti tunnu kiinnostavan.

Olen pahoillani että säkin joudut todistamaan läheisen alkoholismia.

Mustakin on surullista että kukaan ei ole puuttunut äitini touhuun. Kukaan ei ole uskaltanut sanoa mitään. Luulisi että joku olisi puuttunut asiaan, varsinkin silloin kuin olin lapsi. Kyselivät vain "onko äiti taas kännissä" mutta eivät mitään muuta. Mutta en minä heitä syytä, koska enhän minäkään mitään konkreettista ole tehnyt. Vaikeita juttuja.

Ihmettelen myös miksei oma äitini ole saanut potkuja. Hän on aivan varmasti ollut päissään töissä. Kerran soitin hänelle ja huomasin että hän on juonut. Kuulen hänen äänestään heti, jos hän on juonut.

Ap

Vierailija
25/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"

Onhan tuollainen juominen jo terveydelle haitallista. Minua kiinnostaisi äidin maksa-arvot ja muutenkin terveydentila. Suora keskustelu ainakin isän kanssa olisi varmaan paikallaan ja ap sinun kannattaisi tosiaan hakeutua vertaisryhmään. Otit jo ensiaskeleen, kun avauduit täällä, tsemppiä sinulle!

Itseasiassa äitini ei tällä hetkellä ole ihan täysissä voimissaan. Hänen verenpaineensa heittelee ja hänellä on kaikenlaisia särkyjä. Hän on yleisesti todella fiksu ihminen, mutta hän on pariin otteeseen unohdellut joitain asioita, mitä ei yleensä unohtaisi.. syytä näihin ongelmiin ei ole vielä löydetty. Kerran mainitsin että elämäntavat vaikuttavat aika paljon terveyteen ja vihjasin alkoholinkäytöstä mutta kuten aina, sain vain kiukuttelua osakseni kun kehtasin edes vihjailla alkoholiongelmasta.

Ap

Vierailija
26/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholismi on sairaus. Nimetön viesti äidin esimiehelle/johtoon että ko. henkilö välillä päihtyneenä töissä. Työnantaja voisi "ulkopuolisena" saada hänet heräämään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"

Onhan tuollainen juominen jo terveydelle haitallista. Minua kiinnostaisi äidin maksa-arvot ja muutenkin terveydentila. Suora keskustelu ainakin isän kanssa olisi varmaan paikallaan ja ap sinun kannattaisi tosiaan hakeutua vertaisryhmään. Otit jo ensiaskeleen, kun avauduit täällä, tsemppiä sinulle!

Itseasiassa äitini ei tällä hetkellä ole ihan täysissä voimissaan. Hänen verenpaineensa heittelee ja hänellä on kaikenlaisia särkyjä. Hän on yleisesti todella fiksu ihminen, mutta hän on pariin otteeseen unohdellut joitain asioita, mitä ei yleensä unohtaisi.. syytä näihin ongelmiin ei ole vielä löydetty. Kerran mainitsin että elämäntavat vaikuttavat aika paljon terveyteen ja vihjasin alkoholinkäytöstä mutta kuten aina, sain vain kiukuttelua osakseni kun kehtasin edes vihjailla alkoholiongelmasta.

Ap

Naisillahan alkoholin fyysiset haitat tulevat miehiä nopeammin. Vaikutus verenpaineeseen, usein rytmihäiriöitä, vaikutukset aivokudokseen jne. Oletko keskustellut äitisi kanssa silloin alkoholista, kun hän on se selvä ihana äiti?

Vierailija
28/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen.

Meillä juoppo on isäni. Tuntuu ettei ketään muuta kiinnosta hänen jokailtainen ryyppäämisensä kuin minua. Olen ainoa, joka olen edes yrittänyt puuttua asiaan. Yrittänyt puhua, yrittänyt kyseenalaistaa.

Jokailtaista, siis myös arki-iltaista, juomista on jatkunut ainakin jo 15 vuotta. Ennen sitä hän pääsääntöisesti joi ”vain” vapaapäivinä ja viikonloppuisin. Nykyään joka ilta. Aamuisin hän lähtee selvästi krapulaisena, punoittavana ja huonostinukkuneena töihin, mutta potkuja ei ole saanut. Ei edes varoitusta. Hänen alallaan kuulemma ”kaikki” juovat joka ilta. Tämä toimii yhtenä perusteluna juomiselleen.

Viinaa, kirkasta sellaista, hän tarvitsee sanojensa mukaan nukahtamiseen. Ja kyse ei ole mistään yhdestä snapsista, vaan hän juo JOKA ILTA puolesta pullosta aina kokonaiseen kirkasta viinaa (Leijona, Koskenkorva, Vodka jne) ja on todella kännissä. Sammaltaa, kävelee mutkille, haastaa riitaa, puhuu pahasti jne.

Tuntuu pahalta todistaa läheisen alennustilaa. Ja harmittaa, ettei ketään muuta oikeasti tunnu kiinnostavan.

Olen pahoillani että säkin joudut todistamaan läheisen alkoholismia.

Mustakin on surullista että kukaan ei ole puuttunut äitini touhuun. Kukaan ei ole uskaltanut sanoa mitään. Luulisi että joku olisi puuttunut asiaan, varsinkin silloin kuin olin lapsi. Kyselivät vain "onko äiti taas kännissä" mutta eivät mitään muuta. Mutta en minä heitä syytä, koska enhän minäkään mitään konkreettista ole tehnyt. Vaikeita juttuja.

Ihmettelen myös miksei oma äitini ole saanut potkuja. Hän on aivan varmasti ollut päissään töissä. Kerran soitin hänelle ja huomasin että hän on juonut. Kuulen hänen äänestään heti, jos hän on juonut.

Ap

Meillä on töissä ollut pari tällaista naista, toinen pomona ja toinen toimistossa. Jos esimies ei ota todesta on vaikea tehdä mitään. On myös vaikea lähteä puhalluttamaan ketään.

Alkoholistit ovat tavattoman taitavia valehtelemaan itselleen ja muille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Alkoholismi on sairaus. Nimetön viesti äidin esimiehelle/johtoon että ko. henkilö välillä päihtyneenä töissä. Työnantaja voisi "ulkopuolisena" saada hänet heräämään.

Ehkä hoituu mieluummin työterveyshuollon kautta? Olisin tyttärenä huolissani äidistäni ja yhteydessä työterveyshoitajaan?

Voisikohan noin tehdä?

Vierailija
30/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ehkä rupeaisi sanomaan isällesi että en halua tulla kylään jos äiti on kännissä. Kyselisin miten jaksat katsoa sitä pelleilyä. Jos olet suunnitellut omia lapsia voisin myös mainita, että jää mahdolliselta lapsen lapselta kokonaan suhde luomatta isovanhempiin äidin juomisen takia kun ei sinne lasta uskalla viedä.. ehkä isäsi alkaa miettimään näitä asioita kun vähän "herättelee"

Onhan tuollainen juominen jo terveydelle haitallista. Minua kiinnostaisi äidin maksa-arvot ja muutenkin terveydentila. Suora keskustelu ainakin isän kanssa olisi varmaan paikallaan ja ap sinun kannattaisi tosiaan hakeutua vertaisryhmään. Otit jo ensiaskeleen, kun avauduit täällä, tsemppiä sinulle!

Itseasiassa äitini ei tällä hetkellä ole ihan täysissä voimissaan. Hänen verenpaineensa heittelee ja hänellä on kaikenlaisia särkyjä. Hän on yleisesti todella fiksu ihminen, mutta hän on pariin otteeseen unohdellut joitain asioita, mitä ei yleensä unohtaisi.. syytä näihin ongelmiin ei ole vielä löydetty. Kerran mainitsin että elämäntavat vaikuttavat aika paljon terveyteen ja vihjasin alkoholinkäytöstä mutta kuten aina, sain vain kiukuttelua osakseni kun kehtasin edes vihjailla alkoholiongelmasta.

Ap

Exälläni oli pitkään korkea verenpaine, rytmihäiriöitä, unettomuutta, masennusta, sydänvaivaa. Ei myöntänyt että mitään yhteyttä alkoholiin vaikka miten yritin puhua kauniisti ja rumasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu vaan tavallaan jotenkin väärältä valittaa että äitini on alkoholisti. Hän käy töissä, hän on kovin varakas. Minulle on maksettu harrastukset, vaatteet, tehty ulkomaan matkoja ja omaa asuntoa varten säästetty hänen puoleltaan rahaa.

Kaikki on ulkoisesti aina "näyttänyt" meidän perheessä hyvältä. Kaikki ystäväni puhuvat kuinka mukava ja siisti äiti mulla on.

En tiedä olenko lapsena pyyhkinyt mielestäni pois joitakin ikäviä tapahtumia. Äitini on esim yrittänyt itsemurhaa joskus pillereiden ja viinan avulla. Olen ollut silloin ala-asteella. Kukaan ei ikinä keskustellut asiasta kanssani. Muistan myös kun lähdin äitin kanssa kaksin Kreikkaan kun olin pieni. Hän oli aivan kännissä lentokentällä. Muistan että pyysin häntä pitämään aurinkolaseja ettei kukaan huomaisi hänen olevan humalassa.

Ap

Mua itkettää lukea tuo.

Kokeile jotain sellaista läheisten ryhmää. Jos se ei tunnu omalta, niin eihän sun ole pakko jatkaa.

Vaikka kulissit ovat olleet monella tapaa kunnossa, sä olet joutunut kantamaan ihan liian paljon.

Vierailija
32/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi kun alkoholistivanhemmat tajuaisivat sen tuskan mitä juomisellaan aiheuttavat omille lapsilleen. Tarinoita alkoholistivanhempien toilailuista on ihan liikaa. Ja ne arvet/muistot pysyvät ikuisesti sydämessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/40 |
21.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä käsiteltiin juuri alkoholismia ja vanhenemista. Dementia on yksi mahdollinen, jos alkoholismi kestänyt pitkään.

Vierailija
34/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitko ajatella, että läheiset tekisitte äidillenne ns. intervention? Kokoontuisitte yhteen ja kertoisitte äidillenne, mitä mieltä olette hänen alkoholin käytöstään ja mitä se kullekin teille on aiheuttanut. Lisäksi voit painottaa, että alkoholistin määre ei ole se, ettei voi käydä töissä. Monet alkoholistit käyvät töissä ihan kunniakkaasti. Voit myös kysyä, haluaisiko äitisi sinulle vastaavan alkoholin käytön? Et olisko se ok, jos sinä toimisit aivan vastaavalla tavalla.

Yrittäkää tehdä jotain. Jos ei auta, ei tarvitse ainakaan miettiä, mitä olisi voinut tehdä. Rankkaa tiedän. Voimia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun on noin pitkään juonut, niin ei ihme että sekoaa. Joko fysiikka tai aivot pettävät ennemmin tai myöhemmin. Naisilla miehiä nopeammin. Isäsi saattaa olla jopa hengenvaarassa, ellei ole jo ollut. Jakaako saman harrastuksen, vai miksi katselee tuota menoa? Yleensä miehet jättävät vaimonsa alkoholismin laajuuden paljastuttua, jos itsellä ei ole ongelmaa. Voipi tulla muuten taas yksi palstamilliuutinen humalaisen puukotuksesta ja ruumiista. Ota vakavasti.

Vierailija
36/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikäli saat itse lapsia, niin kerro niille rehellisesti ihan lapsesta asti (ennen kuin päihdekokeilut ehtivät mahdollisesti alkaa), että heillä saattaa olla suurempi geneettinen alttius päihderiippuvuuteen. Ei kannata kokeilla onneaan.

Vierailija
37/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoholidementiasta voi juomisen lopetettua toipua. Pysyvämmistä vaurioista ei. B-vitamiini nyt ainakin pitäisi muistaa ottaa.

Vierailija
38/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuvuuksia jonkun verran nähneenä kommentit vaikuttavat jotenkin idealistisilta.

Eiköhän tämänkin henkilön juomiseen ole puututtu monen tahon toimesta vuosien varrella. Muutos on aina oma päätös.

Vierailija
39/40 |
22.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurinosa äidin ystävistä eivät enää jaksa äitiäni, eivätkä ole hänen kanssaan tekemisissä. He eivät jaksa kuunnella sitä humalaista uhoa ja riidan haastamista. Äidin versio on taas se, että hänen ystävänsä ovat sekopäitä joiden kanssa ei kiinnosta olla tekemisissä. Myöskään sukulaiset ovat ottaneet etäisyyttä häneen. Minun kauttani he kyllä välillä utelevat onko äiti ryypiskellyt ja miten isä jaksaa..

Isäni vain antaa kaiken paskan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. En ymmärrä miten hän pystyy edes elämään tällaisessa ympäristössä. Toinen sekoilee ja huudattaa musiikkia yöllä ja toinen yrittää nukkua koska on herättävä töihin. En usko että he enää edes rakastavat toisiaan. Asuvat vain yhdessä. Äiti on puhunut minulle erosta ja olen sanonut että minulle se on ihan okei, tekevät sen jos se helpottaa kaikkien elämää. Mutta tuostakin on puhuttu jo monta vuotta eikä mitään tapahdu. Isäni on erittäin leppoisa ihminen, mutta välillä mietin mitä tapahtuu kun hänen mittansa on täynnä tätä kaikkea?

Voiko ihminen muuttua jos hän ei kykene näkemään käytöksessään mitään väärää?

Ap

Vierailija
40/40 |
27.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanha ketju, mutta osui ja upposi. En tiedä, miten kiltisti sanoisi äidille, että voisitko soitella selvinpäin kun toinen ei edes myönnä ryyppäävänsä. Olisi kiva kuulla, miten ap:n tilanne on edennyt, mutta lienee hakuammuntaa, että olisi enää "linjoilla". :)