Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Huonoimmat iskurepliikit ikinä
21.11.2017 |
Millä kamalilla iskurepliikeillä teitä on yritetty iskeä? Onko jotain eroa ammattiryhmillä?
Ap:lla pari esimerkkiä
Joku nuori lääkäri sanoi tyyliin "Moi, oon valmistunu just lääkäriks ja mul on paljon rahaa, tuutko mukaan?"
Paha maku jäi suuhun, sillä olin itse työtön tradenomi. Ylimielisiä selkeästi ovat nuo :(
Toinen esimerkki on raksaukolta. Kävelin rakennustyömaan ohi ja sitten joku raksapate vain vislasi perään ja kysyi puhelinnumeroa. Päättäväisesti vain käänsin katseeni ja jatkoin matkaa eteenpäin. Tämä nainen ei peräänhuuteluun lankea!
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen aina ollut kuumana punapukuisiin naisiin." Minulla oli siis päälläni punainen trenssitakki terassilla. Mitä tuohon voi vastata? Öö kiva kun satuin osumaan fetissisi piiriin...?
Minusta on tosi vaikea lähteä viemään kommunikaatiota eteenpäin, jos jollain on noin selkeästi ennalta mietitty repliikki ja rooli päällä. Paljon kivempi, jos tyyppi olisi vain sanonut normaalisti hymyillen, että "Moi, olen "Pekka"! Mikä sun nimi on?"
Miten huumorintajutonta! Jos mies on kivan ja asiallisen oloinen, tuollaiseen voisi vastata vaikka että onneksi laitoin myös punaiset sukat tai että itselläsi on fetissi esimerkiksi juuri sellaisiin rilleihin, kenkiin tms. jotka hänellä on päällään. Katsos ensin sanaillaan, vitsaillaan ja flirttaillaan. Kyllä niihin elämäkertatietoihin ehtii myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Onks noi aidot?
-Sulla on niin porno ääni et alko stondaa
-Ootsä juusto ku haluisin höylää sua?
Viimeiselle kyllä nauroin. Ei tullu kauppoja silti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet niin vihaisen näköinen?
Tätä minuunkin on yritetty. Ei toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet niin vihaisen näköinen?
Joo, tämä. Mitähän tuommoisen repliikin käyttäjä kuvittelee saavuttavansa? Minulle on sanottu mm. "Miksi olet noin hiljainen ja muutenkin tommonen hissukka?" (Ei tosin ihan noilla sanoilla, se tapahtui ulkomailla.)
On inhottavaa, kun iskijä ryhtyy "opettamaan" jotain ja kuvittelee tekevänsä palveluksen. Kuvitteleeko se oikeasti, että lähtisin koko yöksi mukaan kuuntelemaan tuollaista minua aliarvioivaa ja loukkaavaa p*skanjauhantaa?
Tuollaisen replan käyttäjä on varmaankin lukenut miesasiamiesten ohjeita (fantaisoita) että tuollainen toimii naisiin.
Sulla on huulipunaa hampaissa. No ei ollut.
Ihan hyvin oot säilynyt ikäiseksesi. N 25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Baaritiskillä minua noin 15 vuotta vanhempi ja 10 cm lyhyempi mies sanoi 'Olen köyhä ja pienimunainen mies, mutta pillua tekisi mieli. ' Ei irronnut, muuta kuin hyvät naurut.
Tyhmä nainen olet. Menetit elämäsi orgasmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Baaritiskillä minua noin 15 vuotta vanhempi ja 10 cm lyhyempi mies sanoi 'Olen köyhä ja pienimunainen mies, mutta pillua tekisi mieli. ' Ei irronnut, muuta kuin hyvät naurut.
Tyhmä nainen olet. Menetit elämäsi orgasmin.
Harittavasta katseesta ja lököttävistä farkuista päätellen en menettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet niin vihaisen näköinen?
Joo, tämä. Mitähän tuommoisen repliikin käyttäjä kuvittelee saavuttavansa? Minulle on sanottu mm. "Miksi olet noin hiljainen ja muutenkin tommonen hissukka?" (Ei tosin ihan noilla sanoilla, se tapahtui ulkomailla.)
On inhottavaa, kun iskijä ryhtyy "opettamaan" jotain ja kuvittelee tekevänsä palveluksen. Kuvitteleeko se oikeasti, että lähtisin koko yöksi mukaan kuuntelemaan tuollaista minua aliarvioivaa ja loukkaavaa p*skanjauhantaa?
Tuollaisen replan käyttäjä on varmaankin lukenut miesasiamiesten ohjeita (fantaisoita) että tuollainen toimii naisiin.
Tästä tuliki mieleeni - iskuvinkkejä kilttimiehille:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet, jos yrittää torjua iskuyrityksen silleen kohteliaan viileästi, alkavat inttää "Hehheh, mitä sä oikein pelkäät, hehehhheh mitä sä pelkäät heh?" Ällöttää niin paljon se siihen liittyvä miehisen egon pullistuma minkä oikein näkee. Hoh, katsokaa mikä miehinen mies olen, arat naiset ihan vapisevat vaikka oikeasti himoitsevatkin jumalaista vartaloani. tms. Vallankäyttöähän se on. Pitäisi varmaan kehittää joku oikein creepy ilme ja vastaus, tyyliin "En mä mitään, ei ne vielä ole sen edellisenkään ruumista löytäneet 😏" (paitsi joku uskottavampi).
Joo. Vähän samantapaista vallankäyttöä ovat nuo aikaisemmin mainitut "Miksi olet noin vihaisen näköinen?" ja "Miksi olet noin hiljainen?" -kommentit. Myös "Hymyilisit edes vähän!" kuuluu samaan kategoriaan.
Noihin kommentteihin liittyy usein sellainen asenne, että repliikin sanoja (usein vähän vanhempi mieshenkilö tai sellainen mies, joka luulee olevansa arvoasteikossa iskettävää ylempänä ja vahvempi) vähän niinkuin yrittää opettaa sitä kohdettaan. Että "voi sinua nuorta pientä haurasta rassukkaa, annas kun minä vähän opetan sinua, opetan sinua olemaan vähän rempseämpi."
Hyi %&###".
Tästä tuli jotenkin mieleeni... Olen huomannut yhden kumman käyttäytymismallin lievästi humalaisilla miehillä. Eli tapahtuu esimerkiksi bileissä tai baarissa ison löyhän tuttavaporukan kesken, eli kun paikalla on paljon tutuntuttuja ym. joita en ole tavannut. Ilta menee kivasti ja fiilis on hyvä. Sitten kun tunnelma alkaa jo väsähtää ja väki vähenee, joku tuntematon mies tai uusi tuttavuus alkaa puhua minulle jotenkin naljailevaan tai pilkkaavaan sävyyn, ihan mistä tahansa aiheesta. Esim. "Mistä sä olet kotoisin...jaa vai että SIELTÄ...hahah..." tai (vastauksena johonkin mielestäni ihan neutraalin kommenttiini) "Ai sä olet semmonen [lisää tähän joku negatiivisuus ominaisuus]"...En viitsi siteerata ihan kirjaimellisesti ettei kukaan tunnista itseään, mutta siis sävy on semmoinen provosoiva, vähän kuin haluaisi saada minut hermostumaan tai asettaa itsensä toisen yläpuolelle. Mikä näissä oikein on ideana? Alkaako laskuhumalassa vain mikä tahansa naama ärsyttää, vai ovatko nämä jotain omituisia iskuyrityksiä? En niistä provosoidu vaan sivuutan jotenkin naurahtaen tai teeskentelen ymmärtämätöntä, mutta...miksi? Onko kukaan huomannut samaa? En ole mikään kovaääninen tai päällepäsmäri, vaikka juttelenkin aika paljon, ja olen ihan sellainen perussievä mutta en mikään megabeibe... Porukka on kyllä usein jonkun verran miesvaltainen. Ainakin yhden näistä miehistä olen tavannut sittemmin selvänä ja paljon normaalimman oloisena, mutta ensivaikutelma oli tosiaan oudon passiivisaggressiivinen.
OT, Sorry.
Huonolla tavalla mieleen painuvin iskuyritys oli, kun olin ystäväni kanssa baarissa, joku tyyppi tunki pöytäämme.Hän tarjosi siideriä, väitti olevansa Teräsmies,kirjoitti puhelinnumeronsa paperilapulle, lykkäsi lapun rintojeni väliin, ja lähti. Kuljinkohan onneni ohi kun en koskaan soittanut tyypille?😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista "hymyilisit nyt" -kommenteista tuli mieleen, että tykkään (tai tykkäsin) aina yrittää murtaa näitä vakavia naamoja baarissa. Suosikkini oli, kun hymyilin yhdelle pokerinaamaiselle neidolle niin pitkään, että häneltä petti pokka.
En koskaan käske hymyilemään, vaan yritän olla niin veikeä, että se hymy irtoaa. Yleensä jos nämä vakavimmat daamit sai rentoutumaan, niin he olivat aivan hulvatonta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Noista "hymyilisit nyt" -kommenteista tuli mieleen, että tykkään (tai tykkäsin) aina yrittää murtaa näitä vakavia naamoja baarissa. Suosikkini oli, kun hymyilin yhdelle pokerinaamaiselle neidolle niin pitkään, että häneltä petti pokka.
En koskaan käske hymyilemään, vaan yritän olla niin veikeä, että se hymy irtoaa. Yleensä jos nämä vakavimmat daamit sai rentoutumaan, niin he olivat aivan hulvatonta seuraa.
Minä en pidä pokerinaamaa tarkoituksella, perusilmeeni vain on vihainen (ilmeisesti) ja luonteeni on vakava. Uskokaa huviksenne: tiedän että luonteeni ja naamani on vääränlainen. Sitä on sanottu minulle niin kauan kuin muistan. Olen myös kuullut nämä "hymyilisit"-kommentit liian monta kertaa. Mutta onhan se aina kiva huomata, että on taas olemassa yksi ihminen joka pitää oikeutenaan tulla ilmoittamaan minulle että olen väärälainen ihminen ja minun pitää muuttua.
Luin jostain elämänviisauden, jossa todettiin että ihminen voi olla täysin onnellinen vaikka ei milloinkaan hymyile. Minunlaiseni ihmiset tietävät sen olevan totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mä olen aina ollut kuumana punapukuisiin naisiin." Minulla oli siis päälläni punainen trenssitakki terassilla. Mitä tuohon voi vastata? Öö kiva kun satuin osumaan fetissisi piiriin...?
Minusta on tosi vaikea lähteä viemään kommunikaatiota eteenpäin, jos jollain on noin selkeästi ennalta mietitty repliikki ja rooli päällä. Paljon kivempi, jos tyyppi olisi vain sanonut normaalisti hymyillen, että "Moi, olen "Pekka"! Mikä sun nimi on?"
Miten huumorintajutonta! Jos mies on kivan ja asiallisen oloinen, tuollaiseen voisi vastata vaikka että onneksi laitoin myös punaiset sukat tai että itselläsi on fetissi esimerkiksi juuri sellaisiin rilleihin, kenkiin tms. jotka hänellä on päällään. Katsos ensin sanaillaan, vitsaillaan ja flirttaillaan. Kyllä niihin elämäkertatietoihin ehtii myöhemminkin.
No en kyllä kokenut tilannetta enkä kyseistä miestä "kivan ja asiallisen oloiseksi". Jos epäaidot ja hieman limaiset iskurepliikit toimivat sinuun niin ok, mutta kuten edellisessä kommentissani jo kerroin, niin itse arvostan sitä, että toista ihmistä on pokkaa lähestyä omana itsenään. Huumorintaju tulee ilmi kyllä normaalissa fiksussa keskustelussakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noista "hymyilisit nyt" -kommenteista tuli mieleen, että tykkään (tai tykkäsin) aina yrittää murtaa näitä vakavia naamoja baarissa. Suosikkini oli, kun hymyilin yhdelle pokerinaamaiselle neidolle niin pitkään, että häneltä petti pokka.
En koskaan käske hymyilemään, vaan yritän olla niin veikeä, että se hymy irtoaa. Yleensä jos nämä vakavimmat daamit sai rentoutumaan, niin he olivat aivan hulvatonta seuraa.
Minä en pidä pokerinaamaa tarkoituksella, perusilmeeni vain on vihainen (ilmeisesti) ja luonteeni on vakava. Uskokaa huviksenne: tiedän että luonteeni ja naamani on vääränlainen. Sitä on sanottu minulle niin kauan kuin muistan. Olen myös kuullut nämä "hymyilisit"-kommentit liian monta kertaa. Mutta onhan se aina kiva huomata, että on taas olemassa yksi ihminen joka pitää oikeutenaan tulla ilmoittamaan minulle että olen väärälainen ihminen ja minun pitää muuttua.
Luin jostain elämänviisauden, jossa todettiin että ihminen voi olla täysin onnellinen vaikka ei milloinkaan hymyile. Minunlaiseni ihmiset tietävät sen olevan totta.
Älä nyt marttyroidu. Kunhan kerroin, kuinka toimin baarissa. Jos ei hymyilytä, niin ei hymyilytä ja siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut miehet, jos yrittää torjua iskuyrityksen silleen kohteliaan viileästi, alkavat inttää "Hehheh, mitä sä oikein pelkäät, hehehhheh mitä sä pelkäät heh?" Ällöttää niin paljon se siihen liittyvä miehisen egon pullistuma minkä oikein näkee. Hoh, katsokaa mikä miehinen mies olen, arat naiset ihan vapisevat vaikka oikeasti himoitsevatkin jumalaista vartaloani. tms. Vallankäyttöähän se on. Pitäisi varmaan kehittää joku oikein creepy ilme ja vastaus, tyyliin "En mä mitään, ei ne vielä ole sen edellisenkään ruumista löytäneet 😏" (paitsi joku uskottavampi).
Joo. Vähän samantapaista vallankäyttöä ovat nuo aikaisemmin mainitut "Miksi olet noin vihaisen näköinen?" ja "Miksi olet noin hiljainen?" -kommentit. Myös "Hymyilisit edes vähän!" kuuluu samaan kategoriaan.
Noihin kommentteihin liittyy usein sellainen asenne, että repliikin sanoja (usein vähän vanhempi mieshenkilö tai sellainen mies, joka luulee olevansa arvoasteikossa iskettävää ylempänä ja vahvempi) vähän niinkuin yrittää opettaa sitä kohdettaan. Että "voi sinua nuorta pientä haurasta rassukkaa, annas kun minä vähän opetan sinua, opetan sinua olemaan vähän rempseämpi."
Hyi %&###".
Tästä tuli jotenkin mieleeni... Olen huomannut yhden kumman käyttäytymismallin lievästi humalaisilla miehillä. Eli tapahtuu esimerkiksi bileissä tai baarissa ison löyhän tuttavaporukan kesken, eli kun paikalla on paljon tutuntuttuja ym. joita en ole tavannut. Ilta menee kivasti ja fiilis on hyvä. Sitten kun tunnelma alkaa jo väsähtää ja väki vähenee, joku tuntematon mies tai uusi tuttavuus alkaa puhua minulle jotenkin naljailevaan tai pilkkaavaan sävyyn, ihan mistä tahansa aiheesta. Esim. "Mistä sä olet kotoisin...jaa vai että SIELTÄ...hahah..." tai (vastauksena johonkin mielestäni ihan neutraalin kommenttiini) "Ai sä olet semmonen [lisää tähän joku negatiivisuus ominaisuus]"...En viitsi siteerata ihan kirjaimellisesti ettei kukaan tunnista itseään, mutta siis sävy on semmoinen provosoiva, vähän kuin haluaisi saada minut hermostumaan tai asettaa itsensä toisen yläpuolelle. Mikä näissä oikein on ideana? Alkaako laskuhumalassa vain mikä tahansa naama ärsyttää, vai ovatko nämä jotain omituisia iskuyrityksiä? En niistä provosoidu vaan sivuutan jotenkin naurahtaen tai teeskentelen ymmärtämätöntä, mutta...miksi? Onko kukaan huomannut samaa? En ole mikään kovaääninen tai päällepäsmäri, vaikka juttelenkin aika paljon, ja olen ihan sellainen perussievä mutta en mikään megabeibe... Porukka on kyllä usein jonkun verran miesvaltainen. Ainakin yhden näistä miehistä olen tavannut sittemmin selvänä ja paljon normaalimman oloisena, mutta ensivaikutelma oli tosiaan oudon passiivisaggressiivinen.
OT, Sorry.
En tiedä, mistä tuollainen johtuu. Jotkut yrittävät haastaa riitaa humalassa, olipa paikalla ketä tahansa. Kai heillä on jotain omia ongelmia, mikä sitten purkautuu omituisena riidanhaastamisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noista "hymyilisit nyt" -kommenteista tuli mieleen, että tykkään (tai tykkäsin) aina yrittää murtaa näitä vakavia naamoja baarissa. Suosikkini oli, kun hymyilin yhdelle pokerinaamaiselle neidolle niin pitkään, että häneltä petti pokka.
En koskaan käske hymyilemään, vaan yritän olla niin veikeä, että se hymy irtoaa. Yleensä jos nämä vakavimmat daamit sai rentoutumaan, niin he olivat aivan hulvatonta seuraa.
Minä en pidä pokerinaamaa tarkoituksella, perusilmeeni vain on vihainen (ilmeisesti) ja luonteeni on vakava. Uskokaa huviksenne: tiedän että luonteeni ja naamani on vääränlainen. Sitä on sanottu minulle niin kauan kuin muistan. Olen myös kuullut nämä "hymyilisit"-kommentit liian monta kertaa. Mutta onhan se aina kiva huomata, että on taas olemassa yksi ihminen joka pitää oikeutenaan tulla ilmoittamaan minulle että olen väärälainen ihminen ja minun pitää muuttua.
Luin jostain elämänviisauden, jossa todettiin että ihminen voi olla täysin onnellinen vaikka ei milloinkaan hymyile. Minunlaiseni ihmiset tietävät sen olevan totta.
Älä nyt marttyroidu. Kunhan kerroin, kuinka toimin baarissa. Jos ei hymyilytä, niin ei hymyilytä ja siinä se.
Miksi tulkitsit kommenttini hyökkäykseksi sinua vastaan? Ei kannata olla noin herkkänahkainen.
Vierailija kirjoitti:
Huonolla tavalla mieleen painuvin iskuyritys oli, kun olin ystäväni kanssa baarissa, joku tyyppi tunki pöytäämme.Hän tarjosi siideriä, väitti olevansa Teräsmies,kirjoitti puhelinnumeronsa paperilapulle, lykkäsi lapun rintojeni väliin, ja lähti. Kuljinkohan onneni ohi kun en koskaan soittanut tyypille?😂
Ties millaista superkyytiä olisi ollut luvassa 😂😂
Tämä oli jotenkin hauska, vaikkei ihan nappiin mennytkään...
Näytät tutulta ollaanko me nähty joskus? (Hyvin tyypillinen nykyään ainakin viideltä eri jätkältä olen kuullut tän...)
Hei ollaanko me pantu joskus? Ei, ei olla
Alue: Aihe vapaa
Pssst...Sä näytit takaapäin muuten paremmalta