Minkälaisia juttuja pidät miehellä lapsellisena? Entäs naisella?

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden liika tuhlaaminen lemmikkiin. Koira hössönhössön, kun ihmisistäkin pitäisi huolehtia. Koira kuolee niin kuin lemmikin kuuluukin, valtava suruaika.

Ja nainen olen.

Molemmilla sukupuolilla luulo, että tunteitten määrä on rajallinen. Kuvitellaan, että jollekin annettu kiintymys on joltain toiselta pois. Kolmevuotiaan ajattelutapa.

Kiukuttelu on lapsellista meiltä kaikilta. Kyvyttömyys tai haluttomuus järkevään, rauhalliseen keskusteluun, jossa kuunnellaan oikeasti toisen argumentit ja keskustellaan samasta asiasta on myös lapsellista. Selkärangattomuus on tietenkin myös lapsellista. Siinäpä ne olennaisimmat.

Ai niin, myös sellainen jäykkä 7-vuotiaan moraali on lapsellista. Asia on, kun se on, oikea on oikea, väärä on väärä. Ei voi hyväksyä maailmaa ja elämää liikkuvana, elävänä paikkana, jossa tulee säilyttää avoin asenne, uteliaisuus ja haastaa itsensä päivittäin uusiin pohdintoihin. 

Ap:n täytyy tietää, mitä asiaa muut pitävät 'lapsellisena' ( ..ja siis kysyy kuin lapsi, ensin muilta, koska ei kai ilmeisesti  osaa vielä ajatella itse ?).

Hänen  on  tärkeä tietää oliko joku joka jotain sanoi, mies ,vai oliko nainen voidakseen panna kummatkin  mielipiteet omaan nippuunsa, ja arvioida ne sitten ensisijaisesti joko 'miesten mielipiteinä' tai 'naisten mielipiteinä'.

Kummatkin omilla kriteereillään siis , tietenkin.

Jos esim. joku pitää kädessään jotain kahvikuppia tai kirjaa ja sanoo siitä jotain, niin tärkeintä ap:lle ei ole siinä tuo kahvikuppi tai kirja, vaan se pitääkö sitä kädessään ja sanooko siitä jotain mies, vai nainen.

Hänelle maailma jakautuu siis aina ja kaikessa selvästi 'miesten maailmaan' ja 'naisten maailmaan'.

Minusta tuota asennetta voisi kyllä pitää aika lapsellisena tai ehkä jollekin varhaismurrosiälle ominaisena.

Ehkä menee enemmän teinimeiningin puolelle, mutta mopoilla, moottoripyörillä ja autoilla kaahailu, niiden jatkuva rassailu ja joidenkin monsteriautojen ihaileminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden liika tuhlaaminen lemmikkiin. Koira hössönhössön, kun ihmisistäkin pitäisi huolehtia. Koira kuolee niin kuin lemmikin kuuluukin, valtava suruaika.

Ja nainen olen.

Molemmilla sukupuolilla luulo, että tunteitten määrä on rajallinen. Kuvitellaan, että jollekin annettu kiintymys on joltain toiselta pois. Kolmevuotiaan ajattelutapa.

Hei trolli, ymmärrät toki että tarkoitan ihmisen hylkimisen koiran kustannuksella. Minkä rotuinen teillä oli ( kultainen noutaja?) ja elikö se pitkään, kun sinusta tuli tuollainen?

Tänään on paljon toimettomia trollaajia liikkeellä. Menkää töihin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunteiden liika tuhlaaminen lemmikkiin. Koira hössönhössön, kun ihmisistäkin pitäisi huolehtia. Koira kuolee niin kuin lemmikin kuuluukin, valtava suruaika.

Ja nainen olen.

Molemmilla sukupuolilla luulo, että tunteitten määrä on rajallinen. Kuvitellaan, että jollekin annettu kiintymys on joltain toiselta pois. Kolmevuotiaan ajattelutapa.

Hei trolli, ymmärrät toki että tarkoitan ihmisen hylkimisen koiran kustannuksella. Minkä rotuinen teillä oli ( kultainen noutaja?) ja elikö se pitkään, kun sinusta tuli tuollainen?

Sehän meni sinulla ikävästi tunteisiin. Koiraa minulla ei ole koskaan ollut.

Kommenttisi käy muuten malliesimerkistä aikuisen (jos olet aikuinen) lapsellisesta käytöksestä.

Lapselliselta tuntuu mun mielestä yletön puhe ja henkseleiden paukuttelu omasta autosta tai tiettyjen automerkkien ja niiden omistajien ihailu tai vihailu. Nämä ovat usein miehiä.

Elämänsä omistaminen lemmikeille ja niistä puhuminen kuin lapsista ja facen tai instan täyttäminen pelkillä koira-/kissakuvilla ja -kuulumisilla tuntuu surullisella tavalla lapselliselta. Nämä ovat usein naisia. Ja olen itsekin nainen ja onnellinen koiranomistaja, mutta en silti ymmärrä tätä "musti on mun vauva" -meininkiä.

Ihan molemmilla sukupuolilla pidän lapsellisena sellaista tiettyä joustamattomuutta. En tee. En tykkää. En maista. En lähde. Ymmärrän tuollaisen käytöksen 5-vuotiailla, mutta mielestäni aikuinen ihminen osaa toimia ns. tilanteen mukaan, eikä siten kuin on vaikka ennalta päättänyt.

Aikuisuuteen liittyy mun mielestä myös tietty paineensietokyky. Hermostuminen ruuhkassa tai raivostuminen hitaalle tarjoilijalle on todella keskenkasvuista. Ja vaikka kuulostaakin tylsältä, niin pidän lapsellisina ja epäkypsinä ihmisiä, jotka eivät esim. maksa laskujaan tai pidä kotiaan suht siistinä. Tylsiä hommia, joista minäkään en tykkää, mutta ne on lapsellista jättää tekemättä.

Miehellä lapsellista rasisimi, sovinismi, naisen edellisten seksi- ja seurustelusuhteiden oleminen esteenä seurustelulle, naisen rahankäytön kyttääminen ja äärettömän tarkka rahankäyttö, varattomuus eli ei omistusasuntoa, ei asp-tiliä ei minkäänlaisia sijoituksia, työn kartteleminen sillä varjolla että työssäkäynti ei kannata.

Rinnakkaissuhteet ja pettäminen molemmilla sekä naisella että miehellä. Etenkin silloin kun sitä tehdään seikkailumielessä eli kotona ihan hyvä tai jopa erittäin hyvä kumppani. Samoin sen pettämiskumppanin huijaaminen eli ei kerro olevansa avoimessa suhteessa tai karkuteillä. Saatikka että jos pyörittää pitkää tuollaista suhdetta ettei kerro sen paremmin vakikumppanilleen kuin sille pettämiskumppanillekaan toisistaan.

Kiukuttelee kun ei saa herkkuja kaupassa. Roikkuu äidin helmoissa. Huutaa pyyhkimään.

Kiukuttelu. 

Tietokonepelien pelaaminen, lippalakin pitäminen, inttäminen..

N43

En mitään. En tiennyt että on olemassa ikäraja jonka jälkeen saa enää vain istua kiikkustuolissa lukemassa Anna Kareninaa ja kutomassa villasukkaa.

Olette kamalia hiekkapilluja, hävetkää!

Elämänkoulu suomiräpin kuunteleminen ja päihde myönteisyys.

Leikkiautolla päristellen lattian matolla kai olisi vähän lapsellista...