Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä muilla käytössä sellaista vanhaa vanuttunutta ja nyppyyntynttä villatakkia?
Mulla on ja aina käyttäisin sitä, mutta kylään tms lähtiessä saa olla tarkkana ettei unohdu päälle :)
Kommentit (34)
On! Pitkä, ohut, pehmoinen ja ihana mutta armotta nyppyinen, vanunut ja vähän rikkikin.
Käytössä loistava ja jotenkin rakas :D
Onneks on niin pitkä ettei unohdu vahingossa päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kotikäytössä. Ihana säkkimäinen nyppyyntynyt kuvatus, mutta niin rakas. Perheeni varmaan haluaisi polttaa sen salaa :D
Mulla on vanhat ja venyneet olohousut. Ne päällä voi liikkua vapaasti. Ei tule kuuma eikä kylmä. Rakastan niitä housuja. Reikiäkään ei ole vielä tullut. Käyttäisin niitä joka paikassa, mutten oikein kehtaa. Ne on niin monta kokoa liian isot ja roikkuvat. Semmoiset puliukon housut. Kun ne on pesussa, en oikein tunne olevani edes oma itseni.
Vierailija kirjoitti:
On kotikäytössä. Ihana säkkimäinen nyppyyntynyt kuvatus, mutta niin rakas. Perheeni varmaan haluaisi polttaa sen salaa :D
Minulla on myös kamala vanha teddykylpytakki, tummanruskea ja myös nuhjaantunut kauheaksi. Sekin on tosi rakas ihana suloisen lämmin vaatekappale. Mieheni kutsuu sitä karhunkaavuksi. Varmaan rakastaa sitäkin tosi paljon :D
Up. Näistä tulee jotenkin hyvä mieli. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Villatakki on kirppikseltä käytettynä ostettu. Ihanan lämmin ja oman vartalon mukainen nyppyisyydestään ja kulahtaneisuudesta huolimatta. Yksi parhaita kirpparilöytöjäni.
Asun vanhassa maalaistalossa, jonka varustuksiin kuuluu mm. vaateaitta.
Teen sieltä aika ajoin löytöjä.
Tällä hetkellä hipsterimäinen retroasuni koostuu mummon vanuneesta ja kyynärpäistä risaisesta villatakista (väreistä päätellen 70-luvulta), haaroista ja takapuolesta ohuen ohuiksi haipuneisiin mintunvihreisiin "golits" housuihin, jotka sain joululahjaksi teinivuosinani, Osuuspankin mainospipoon, vaarin harmaisiin villasukkiin (useasti parsittuihin; oikeastaan terät pitäisi purkaa kokonaan ja kierrättää vain varret...), reikäisiin
Kontio - kumisaappaisiin (isäni perua).
Välillä käytössä on sellainen perusrintamäkeläinen ruskeankirjava emännänasu. Tietysti myös Aino-tossut.
Parasta on, että nämä vaatteet ovat sesongeista riippumattomat, käytössä kesät talvet.
Sitten kun ne kuluvat rätti-ja matonkudeasteelle, niin haen aitasta uudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On perintö villatakki. Mies ei halunnut äitinsä jäämistöstä mitään muuta. Vähän yllättyin, kun mies toi takin mulle:)
Taidan olla eka jolla ei ole. Mulla ei ole mitään venähtäneitä tai nyppyyntyneitä saati rikkinäisiä vaatteita. En osaisi käyttää sellaisia edes kotona, tuntisin oloni tosi nuhjuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan mulla, mutta se on liian paksu sisällä pidettäväksi.
Mä ulkoilutan se päällä koiraa ja istuksin viileitä iltoja pihalla. Mulla on myös sopivasti kulahtaneet pöksytkin ja erilaisia pipoja. Naapurustossa siis kuljen erittäinkin virttyneen villamuorin näköisenä, mutta kun pitää pidemmälle lähteä ei samaksi ihmiseksi uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla eka jolla ei ole. Mulla ei ole mitään venähtäneitä tai nyppyyntyneitä saati rikkinäisiä vaatteita. En osaisi käyttää sellaisia edes kotona, tuntisin oloni tosi nuhjuiseksi.
Olis kyllä kivempi, jos nämä vastaajat eivät nyt tulisi selostamaan tyylikkäitä kotichaneleitaan tänne. Kun tää ketju on pyhitetty nyppyisille ja nuhjuisille kotivaatteille. Antakaamme Niille kerrankin tilaa, edes yhden ketjun verran, pliis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on niin kamalat fleecehousut kotihousuina, että ne varmaan voittaisivat kisan kamalimpina kotihousuina ikinä. Ne on nyppyyntyneet niin, että ne nypyt ovat kaikkia mahdollisia värejä. Housut on epämääräisen harmaansiniset ja lahkeista n. 8 cm cm liian lyhyet. Se lyhyys vielä menis, mutta koska ovat bootcutit, se liian lyhyt levenevä lahje on jotain hirveetä. Mutta varmaan itkisin, jos housut häviäisivät.
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa maalaistalossa, jonka varustuksiin kuuluu mm. vaateaitta.
Teen sieltä aika ajoin löytöjä.Tällä hetkellä hipsterimäinen retroasuni koostuu mummon vanuneesta ja kyynärpäistä risaisesta villatakista (väreistä päätellen 70-luvulta), haaroista ja takapuolesta ohuen ohuiksi haipuneisiin mintunvihreisiin "golits" housuihin, jotka sain joululahjaksi teinivuosinani, Osuuspankin mainospipoon, vaarin harmaisiin villasukkiin (useasti parsittuihin; oikeastaan terät pitäisi purkaa kokonaan ja kierrättää vain varret...), reikäisiin
Kontio - kumisaappaisiin (isäni perua).
Välillä käytössä on sellainen perusrintamäkeläinen ruskeankirjava emännänasu. Tietysti myös Aino-tossut.Parasta on, että nämä vaatteet ovat sesongeista riippumattomat, käytössä kesät talvet.
Sitten kun ne kuluvat rätti-ja matonkudeasteelle, niin haen aitasta uudet.
Tämä oli ihana viesti. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa maalaistalossa, jonka varustuksiin kuuluu mm. vaateaitta.
Teen sieltä aika ajoin löytöjä.Tällä hetkellä hipsterimäinen retroasuni koostuu mummon vanuneesta ja kyynärpäistä risaisesta villatakista (väreistä päätellen 70-luvulta), haaroista ja takapuolesta ohuen ohuiksi haipuneisiin mintunvihreisiin "golits" housuihin, jotka sain joululahjaksi teinivuosinani, Osuuspankin mainospipoon, vaarin harmaisiin villasukkiin (useasti parsittuihin; oikeastaan terät pitäisi purkaa kokonaan ja kierrättää vain varret...), reikäisiin
Kontio - kumisaappaisiin (isäni perua).
Välillä käytössä on sellainen perusrintamäkeläinen ruskeankirjava emännänasu. Tietysti myös Aino-tossut.Parasta on, että nämä vaatteet ovat sesongeista riippumattomat, käytössä kesät talvet.
Sitten kun ne kuluvat rätti-ja matonkudeasteelle, niin haen aitasta uudet.
Tuosta rintamäkeläisestä emännänasusta tuli mieleeni, että kirpputoreilla käydessäni olen monesti ihaillut sellaisia liivimäisiä napitettavia essuja ja menneiden vuosikymmenten kotinuttuja (miksi niitä kutsutaan?). Yhden sivuilta napitettavan essun ostinkin, veikkaan sen olevan peräisin 60-luvulta. Harkitsin myös yhden 70-lukulaisen, napitettavan kotimekon ostamista, mutta se oli valitettavasti rikkinäinen. Tuontyyppiset vaatekappaleet ovat tosi kivoja!
Mun kotivaatteet on jostain ihmeellisestä syystä parasta collegea mitä löytyy. Housut on käytännössä nypyttömät, joskin persauksista ohentuneet. Collegehuppari on ainakin 15 vuotta vanha ja sileä kuin vauvan pylly, hihat harmillisen lyhyet vaan.
Muista vaatteista sitten löytyykin nyppyä ja ryppyä, vaikka ovat paljon vähemmällä käytöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa maalaistalossa, jonka varustuksiin kuuluu mm. vaateaitta.
Teen sieltä aika ajoin löytöjä.Tällä hetkellä hipsterimäinen retroasuni koostuu mummon vanuneesta ja kyynärpäistä risaisesta villatakista (väreistä päätellen 70-luvulta), haaroista ja takapuolesta ohuen ohuiksi haipuneisiin mintunvihreisiin "golits" housuihin, jotka sain joululahjaksi teinivuosinani, Osuuspankin mainospipoon, vaarin harmaisiin villasukkiin (useasti parsittuihin; oikeastaan terät pitäisi purkaa kokonaan ja kierrättää vain varret...), reikäisiin
Kontio - kumisaappaisiin (isäni perua).
Välillä käytössä on sellainen perusrintamäkeläinen ruskeankirjava emännänasu. Tietysti myös Aino-tossut.Parasta on, että nämä vaatteet ovat sesongeista riippumattomat, käytössä kesät talvet.
Sitten kun ne kuluvat rätti-ja matonkudeasteelle, niin haen aitasta uudet.Tuosta rintamäkeläisestä emännänasusta tuli mieleeni, että kirpputoreilla käydessäni olen monesti ihaillut sellaisia liivimäisiä napitettavia essuja ja menneiden vuosikymmenten kotinuttuja (miksi niitä kutsutaan?). Yhden sivuilta napitettavan essun ostinkin, veikkaan sen olevan peräisin 60-luvulta. Harkitsin myös yhden 70-lukulaisen, napitettavan kotimekon ostamista, mutta se oli valitettavasti rikkinäinen. Tuontyyppiset vaatekappaleet ovat tosi kivoja!
Niitä sanottiin vaan 60-luvulla kotitakeiksi ja miltei kaikilla rouvasihmisillä oli sellaiset, äidillänikin oli varsinkin siivotessa sellainen. Erikseen tituleerattiin sellaisia oikein leveitä pitkähköjä ja värikkäitä napillisia jakkuja "taiteilijatakeiksi".
60-luvun friidu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun vanhassa maalaistalossa, jonka varustuksiin kuuluu mm. vaateaitta.
Teen sieltä aika ajoin löytöjä.Tällä hetkellä hipsterimäinen retroasuni koostuu mummon vanuneesta ja kyynärpäistä risaisesta villatakista (väreistä päätellen 70-luvulta), haaroista ja takapuolesta ohuen ohuiksi haipuneisiin mintunvihreisiin "golits" housuihin, jotka sain joululahjaksi teinivuosinani, Osuuspankin mainospipoon, vaarin harmaisiin villasukkiin (useasti parsittuihin; oikeastaan terät pitäisi purkaa kokonaan ja kierrättää vain varret...), reikäisiin
Kontio - kumisaappaisiin (isäni perua).
Välillä käytössä on sellainen perusrintamäkeläinen ruskeankirjava emännänasu. Tietysti myös Aino-tossut.Parasta on, että nämä vaatteet ovat sesongeista riippumattomat, käytössä kesät talvet.
Sitten kun ne kuluvat rätti-ja matonkudeasteelle, niin haen aitasta uudet.Tuosta rintamäkeläisestä emännänasusta tuli mieleeni, että kirpputoreilla käydessäni olen monesti ihaillut sellaisia liivimäisiä napitettavia essuja ja menneiden vuosikymmenten kotinuttuja (miksi niitä kutsutaan?). Yhden sivuilta napitettavan essun ostinkin, veikkaan sen olevan peräisin 60-luvulta. Harkitsin myös yhden 70-lukulaisen, napitettavan kotimekon ostamista, mutta se oli valitettavasti rikkinäinen. Tuontyyppiset vaatekappaleet ovat tosi kivoja!
Niitä sanottiin vaan 60-luvulla kotitakeiksi ja miltei kaikilla rouvasihmisillä oli sellaiset, äidillänikin oli varsinkin siivotessa sellainen. Erikseen tituleerattiin sellaisia oikein leveitä pitkähköjä ja värikkäitä napillisia jakkuja "taiteilijatakeiksi".
Okei, kiitos. Nuo vaatekappaleet ovat mielestäni ihania, kotoisen turvallisia ja sympaattisia mielikuvia herättäviä. Tällä palstalla Marimekon vaatteita sanotaan usein tanttamaisiksi, mutta minusta esim. Marimekon Iloinen-takki on tosi kiva ja voisin itsekin sellaista käyttää.
Käyttikös Kylli-täti sellaista ohjelmassaan 60-luvulla?
Näen mielessäni (mustavalko-Telefunkenissa) Kylli-tädin piirtämässä sellaisessa mariraidallisessa taiteilijatakissa!
En kyllä löytänyt juuri sitä asua elävän arkiston nauhoilta.
Omalla äidillänikin taisi olla sellainen kauhtana.
Vierailija kirjoitti:
Mun kotivaatteet on jostain ihmeellisestä syystä parasta collegea mitä löytyy.
Ennen tehtiin laatua. Minulla on 70-luvun collegepaitoja, joista joihinkin on tosin tullut pieniä reikiä, ja resorit saattavat olla rikki, mutta ei mitään nyppyjä.
On minulla, pidän sitä kotona ja myös varon lähtemästä se päällä ihmisten ilmoille. :D