Onko normaalia että teinipariskunta viettää kaiken ajan yhdessä kaikkialla?
Siis tuttavan lapsi ja hänen tyttöystävänsä ovat koko ajan yhdessä, ei hetkeäkään erossa.
Siis yötä päivää. Myös koulu on sama, tietenkin.
Tuttavani lapsella on kaksi kotia eli isän ja äidin luona ja sitten myös ovat tyttöystävän kotona .
Mutta vanhempi ei siis käytännössä näe lastaan ollenkaan ikinä yksin tai niin että vain vanhempi ja oma lapsi olisivat kahden.
Mun mielestä tämä ei ole hyvä juttu mutta en tietenkään ota kantaa toisten asioihin.
Miten teillä muilla tai siis teidän teineillä on seurustelukuviot?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
No kyllä se joillain menee.
Aika harvinaista se on. Kyllä kumppaninikin kanssa voi nähdä ystäviä.
Myös ILMAN kumppania pitäisi osata välillä nähdä ystäviä ja perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Joo oli mun eli Ap:n kommentti tuo, että kaikki ennen olleet rakkaat harrastukset ovat jääneet.
Ja selkeästi tuttavan lapsi voi nyt huonommin itse kuin suhteen alkaessa.
Ap
Rakkaat harrastukset voivat jäädä ihan murrosiän takia, eikä niinkään parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
Ei kaikilla olekaan. Mutta ap:n tapauksessa on. Hänhän siksi juuri teki aloituksen.
Ei tuo ap:n tapaus äärimmäinen ole.
Onhan. Perhe ei näe lasta ikinä ilman tyttöystäväänsä.
Ja oletan, että kommentti 9 oli myös ap:ltä:
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
Tuo on juuri sitä äärimmäistä pariutumista.
Samanlaista se on aikuisilla. Enpä ole isääni nähnyt yksin lainkaan ilman uuden kotkan valvovaa silmää.
Teinisuhteessa voi tyttö pitää tavoiteltua poikaa palkintona ja sitten joka liike ja kavereiden kanssa olo vahdataan tarkkaan.
Onko he 13 vai 19 vuotiaita? Siis minkä ikäsiä? Kauanko tätä suhdetta on jatkunnut 6vuotta, kuukautta vai viikkoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
Ei kaikilla olekaan. Mutta ap:n tapauksessa on. Hänhän siksi juuri teki aloituksen.
Ei tuo ap:n tapaus äärimmäinen ole.
Onhan. Perhe ei näe lasta ikinä ilman tyttöystäväänsä.
Ja oletan, että kommentti 9 oli myös ap:ltä:
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
Tuo on juuri sitä äärimmäistä pariutumista.
Mitä tällä "kaikella muulla" tarkoitetaan? Kirjaimellisesti ei se ainakaan ole, koska silloin jäisi henigttäminekin.
Sehän on sanottu tuossa kommentissa. Eli harrastukset, perhejuhlat ja ystävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
No kyllä se joillain menee.
Aika harvinaista se on. Kyllä kumppaninikin kanssa voi nähdä ystäviä.
Myös ILMAN kumppania pitäisi osata välillä nähdä ystäviä ja perhettä.
Osaaminen voi olla ilman, että tapaa perhettä ja ystäviä ilman kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
Ei kaikilla olekaan. Mutta ap:n tapauksessa on. Hänhän siksi juuri teki aloituksen.
Ei tuo ap:n tapaus äärimmäinen ole.
Onhan. Perhe ei näe lasta ikinä ilman tyttöystäväänsä.
Ja oletan, että kommentti 9 oli myös ap:ltä:
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
Tuo on juuri sitä äärimmäistä pariutumista.
Mitä tällä "kaikella muulla" tarkoitetaan? Kirjaimellisesti ei se ainakaan ole, koska silloin jäisi henigttäminekin.
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
kaikki muu = harrastukset, perhe, ystävät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
No kyllä se joillain menee.
Aika harvinaista se on. Kyllä kumppaninikin kanssa voi nähdä ystäviä.
Myös ILMAN kumppania pitäisi osata välillä nähdä ystäviä ja perhettä.
Osaaminen voi olla ilman, että tapaa perhettä ja ystäviä ilman kumppania.
Jos et koskaan näe perhettä ja ystäviä ilman kumppania niin se tarkoittaa ettet osaa nähdä niitä ilman kumppania. "Osaamista" ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Itse haluaisin omien lasteni kanssa olla myös niiin että siinä ei ole aina tyttö-tai poikaystäviä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin omien lasteni kanssa olla myös niiin että siinä ei ole aina tyttö-tai poikaystäviä mukana.
Samoin haluaisin olla kahden vanhempani kanssa ilman uutta puolisoa. En ymmärrä miksi tunkee aina mukaan, ei meillä ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
Ei kaikilla olekaan. Mutta ap:n tapauksessa on. Hänhän siksi juuri teki aloituksen.
Ei tuo ap:n tapaus äärimmäinen ole.
Onhan. Perhe ei näe lasta ikinä ilman tyttöystäväänsä.
Ja oletan, että kommentti 9 oli myös ap:ltä:
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
Tuo on juuri sitä äärimmäistä pariutumista.
Mitä tällä "kaikella muulla" tarkoitetaan? Kirjaimellisesti ei se ainakaan ole, koska silloin jäisi henigttäminekin.
Sehän on sanottu tuossa kommentissa. Eli harrastukset, perhejuhlat ja ystävät.
Ei siinä kaikki jäänytkään vaan noi. Luulin, että ne oli vain esimerkkejä. Harrastukset ovat oletettavasti vaihtuneet, eivätkä kadonneet. Perhejuhlat taas ovat teineille sen verran epämukavia, että ne jää monelle teinille taakse joka tapauksessa. En nyt oikein usko, että kaikki ystävät ovat täysin kadonneet seurustelun takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
Ei kaikilla olekaan. Mutta ap:n tapauksessa on. Hänhän siksi juuri teki aloituksen.
Ei tuo ap:n tapaus äärimmäinen ole.
Onhan. Perhe ei näe lasta ikinä ilman tyttöystäväänsä.
Ja oletan, että kommentti 9 oli myös ap:ltä:
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
Tuo on juuri sitä äärimmäistä pariutumista.
Mitä tällä "kaikella muulla" tarkoitetaan? Kirjaimellisesti ei se ainakaan ole, koska silloin jäisi henigttäminekin.
Ja onko sekin sitten normaalia että kaikki muu elämä jää? Harrastukset ja perhejuhlat ja ystävät
kaikki muu = harrastukset, perhe, ystävät
Aika surulliselta kuulostaa.
Aivan normaalia. Teininä se ihastuminen on niin paljon voimakkaampaa kuin aikuisena, joten on ymmärrettävää että halutaan viettää kaikki mahdollinen aika kylki kyljessä. Tietysti vanhemman pitää asettaa sikäli rajat, että teini lähtee ilman rakastaan esimerkiksi sinne sukulaisten juhliin, perheen lomamatkalle tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ovat tuollaisia. Heille se on normaalia. Parisuhde menee kaiken edelle. Kyllähän sen jo nuorena huomaa, ketkä ovat niitä, jotka jopa hyppäävät suhteesta toiseen eivätkä osaa olla yksin. Ystävät jäävät unholaan, kun löytyy seurustelukumppani. Sellaista se on. Joidenkin kohdalla normaalia käytöstä, ja jotkut toiset eivät taas tykkäisi lainkaan moisesta äärimmäisyyksiin menevästä pariutumisesta. Mutta mikäs siinä, jos itse tykkää.
Ei se parisuhde kaiken edelle mene tai ole äärimmäinen, vaikka yhdessä olisi paljon. Ei ystävienkään tarvitse joutua unholaan.
No kyllä se joillain menee.
Aika harvinaista se on. Kyllä kumppaninikin kanssa voi nähdä ystäviä.
Myös ILMAN kumppania pitäisi osata välillä nähdä ystäviä ja perhettä.
Osaaminen voi olla ilman, että tapaa perhettä ja ystäviä ilman kumppania.
Jos et koskaan näe perhettä ja ystäviä ilman kumppania niin se tarkoittaa ettet osaa nähdä niitä ilman kumppania. "Osaamista" ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Jos ei motiivia ole niin en näe, vaikka osaisin. En koe tarvetta todistella osaavani kateellisille tutuille.
Vierailija kirjoitti:
Aivan normaalia. Teininä se ihastuminen on niin paljon voimakkaampaa kuin aikuisena, joten on ymmärrettävää että halutaan viettää kaikki mahdollinen aika kylki kyljessä. Tietysti vanhemman pitää asettaa sikäli rajat, että teini lähtee ilman rakastaan esimerkiksi sinne sukulaisten juhliin, perheen lomamatkalle tms.
t.suhde ja jotain muutakin kuivahtanut
Anna nyt teinirakkauden kukoistaa sillä aikansa sitäkin.Pian muuttuu kuviot ja älä ole tiukkis-täti.
Nii miten se yhdessä olo estää perheen kanssa olemisen?
Minä ja mieheni olemme olleet yhdessä lähes 20 v. Teinistä asti. Jossakin elämän tilanteissa olemme olleet erillään max. 3 viikkoa, mutta jos ei estettä olemme yhdessä 24/7 tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme yapaisi muita ihmisiä.