Sinkun yksinäinen joulu

Mulla on ihanteellinen tilanne. Joka toinen joulu lasten kanssa täysi jouluhärdelli ja joka toinen ihana oma rauha. Molemmista osaan nauttia ja ottaa kaiken irti. Perhejoulu on perinteinen ja itsekseni sitten vaan olla möllöttelen, en välttämättä edes koristele, mutta jotain pientä ekstraa itselleni hankin. Hyvä kirja, kynttilöitä, glögiä, rentoutumista. 

Minulla menee sujuvasti joulu töissä, koska meillä pitää aina työporukassa valita, että haluaako joulun vai uuden vuoden vapaaksi, kun molempia ei todennäköisesti saa. Näin ollen valitsen olla joulun töissä, ja vuoden vaihteessa sitten kaveriporukan pirskeissä. Ei ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämäkin ketju täynnä idiootteja jotka eivät ymmärrä yksinolon ja yksinäisyyden eroa. Toinen on itse valittu, toinen on tila johon joudutaan pakosta ja joka aiheuttaa kärsimystä. Et voi olla yksinäinen jos nautit siitä.

Katsokaa wikipediasta ennenkuin tulette yksinäisten ketjuun julistamaan miten rakastatte viettää aikaa yksin.

Itsesäälissä vellominen joulun takia ei kuulosta houkuttelevalta. Jos nyt jostain elämässä nauttii niin eikö se asia saa myös jouluna paremmalle mielelle? Asenne kysymys tai sitten korjaa lääkitystä.

Yksinäisyyden on todettu olevan yhtä tappavaa kuin tupakointi. Kukaan ei usko, miten yksinäiseksi tunnen itseni enkä itsekään, koska olen resilienssi ja energinen optimisti. Silti tiedostan, että yksinäisyys syö minua sisältä ja tuhoaa terveyttäni.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihanteellinen tilanne. Joka toinen joulu lasten kanssa täysi jouluhärdelli ja joka toinen ihana oma rauha. Molemmista osaan nauttia ja ottaa kaiken irti. Perhejoulu on perinteinen ja itsekseni sitten vaan olla möllöttelen, en välttämättä edes koristele, mutta jotain pientä ekstraa itselleni hankin. Hyvä kirja, kynttilöitä, glögiä, rentoutumista. 

Entä jos jokainen joulu olisi pakosta oma joulurauha, ehkä loppuelämäsi. Et kaipaisi yhtään sitä joka toinenvuotista perhejouluhärdelliä?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihanteellinen tilanne. Joka toinen joulu lasten kanssa täysi jouluhärdelli ja joka toinen ihana oma rauha. Molemmista osaan nauttia ja ottaa kaiken irti. Perhejoulu on perinteinen ja itsekseni sitten vaan olla möllöttelen, en välttämättä edes koristele, mutta jotain pientä ekstraa itselleni hankin. Hyvä kirja, kynttilöitä, glögiä, rentoutumista. 

Tämä viesti on vähän sama kuin viikko/viikkoäiti menisi lapsettomien ketjuun kertomaan, miten nauttii siitä lapsettomasta viikostaan, kun saa olla rauhassa ja ladata akkujaan ja keskittyä itseensä. 

Yleensä nämä joulua pakosti yksin viettävät saavat möllöttää rauhassa yli 300 päivää vuodessa, jotkut jopa 365. 

Tänä jouluna teen itsemurhan. En vaan jaksa enää.

Hei naapurit, hei tuntemattomat, hyvää joulua.....onneksi on vauva palsta.

Nyt olen perheellinen, mutta olen viettänyt yksinäisiä jouluja aiemmin, monta. Aluksi en oikein osannut luoda itselleni traditioita, mutta loppuaikoina aloin käymään joulukirkossa aamulla joulupäivänä. Se rytmitti joulun viettoa kivasti niin, että jouluaattoiltana, jolloin yksinäisyyden tunne on yllensä se pahin, kävin lenkillä tai kävelyllä, saunassa ja söin herkut. katselin televisiota. Sitten pitikin jo mennä nukkumaan, jotta jaksoi herätä aamulla viideksi kirkkoon. Kirkossa oli tosi kiva tunnelma ja pääsi joulun ajatukseen kiinni paremmin kuin yksin kotona. Sen jälkeen kiertelin kaupungilla ja kävin syömässä ja sitten totesin, että joulu onkin ohi. Tapaninpäivänä sitten kun onkin jo monenmoista ohjelmaa kaupungillakin ja ihmisiä liikenteessä.

Olen perheellinen ja joka ikisen joulun viettänyt perheen kanssa anoppilassa sukulaisten kesken. Joka joulu miettinyt voi kun saisi vaan olla: ilman kiirettä, pakollisia kohteliaisuuksia, ja pakollisia juttuja ihmisten kanssa joita en muulloin näe.

Se mitä kaipaan on isovanhemmat, joita tykkäsin muistaa jouluisin käväisemällä ja viemällä jotain kahvipakettia ja karkkia. Heitä ei enää ole.

Joulun voi viettää myös ihan yksin. Vaikka aina sanotaan että yksinäisyys korostuu juhlapyhinä. Mutta kyllä ajatkin ovat muuttuneet. On enemmän yksineläjiä.

Jos olen joulun töissä niin silloin olen töissä eikä tarvitse osallistua teennäisiin juhliin.

Minua auttoi kun ajattelin että siirrän joulunviettoa vuodella. Katsoin tuntikaupalla Simpsoneita ja rakastuin Homeriin.

Oon viettänyt ainakin viime 15 joulua yksin. Ei minua kutsuta sukulaisille eikä minulla ole kavereita,. Veli on mutta se juo iinaa joka joulu joten ei kiinnosta. Lapsenakin äiti joi viinaa aina jouluna joten en oikeastaan ole viettänyt koskaan joulua.

Rihanna kirjoitti:

Olen perheellinen ja joka ikisen joulun viettänyt perheen kanssa anoppilassa sukulaisten kesken. Joka joulu miettinyt voi kun saisi vaan olla: ilman kiirettä, pakollisia kohteliaisuuksia, ja pakollisia juttuja ihmisten kanssa joita en muulloin näe.

Se mitä kaipaan on isovanhemmat, joita tykkäsin muistaa jouluisin käväisemällä ja viemällä jotain kahvipakettia ja karkkia. Heitä ei enää ole.

Joulun voi viettää myös ihan yksin. Vaikka aina sanotaan että yksinäisyys korostuu juhlapyhinä. Mutta kyllä ajatkin ovat muuttuneet. On enemmän yksineläjiä.

Jos olen joulun töissä niin silloin olen töissä eikä tarvitse osallistua teennäisiin juhliin.

Minusta voisi perustaa oman ketjun perheellisille, jotka eivät voi, mutta haluaisivat viettää joulun yksin ja sitten olisi toinen ketju, missä keskustelisivat he, joiden on olosuhteista johtuen pakko viettää joulu yksin.

Ainakin omalla kohdalla yksinjääminen on muuttanut suhtautumista asioihin paljon. Aiemmin saatoin mielelläni tehdä asioita yksin eikä yksin lomailukaan ollut poissuljettua. Nyt, kun olen aina yksin, en todellakaan halua vielä lomaillakin yksin siihen päälle. 

Ikävää että jotkut ihmiset trollaavat vaikka kyseessä on monille oikeasti raskas asia. Toivon kaikille yksinäisille hyvää joulua. Jos yksinäisyys käy liialliseksi, on olemassa myös kaikenlaisia auttavia puhelimia ym. Ettei kukaan jäisi yksin. Itse mietin lyhyttä reissua, esim. yhdenkin päivän reissulla joulun aika katkeaa kivasti.

Kannattaa ystävystyä toisen yksinäisen sinkun kanssa ja viettää ystävien joulu :)

Anneli12345 kirjoitti:

Ikävää että jotkut ihmiset trollaavat vaikka kyseessä on monille oikeasti raskas asia. Toivon kaikille yksinäisille hyvää joulua. Jos yksinäisyys käy liialliseksi, on olemassa myös kaikenlaisia auttavia puhelimia ym. Ettei kukaan jäisi yksin. Itse mietin lyhyttä reissua, esim. yhdenkin päivän reissulla joulun aika katkeaa kivasti.

Ja selkeästi jotkut yksinäiset tykkää levittää pahaa oloaan ympärilleen kun eivät näytä nauttivan yhtään mistään. Syy ja seuraus.

Vierailija kirjoitti:

Anneli12345 kirjoitti:

Ikävää että jotkut ihmiset trollaavat vaikka kyseessä on monille oikeasti raskas asia. Toivon kaikille yksinäisille hyvää joulua. Jos yksinäisyys käy liialliseksi, on olemassa myös kaikenlaisia auttavia puhelimia ym. Ettei kukaan jäisi yksin. Itse mietin lyhyttä reissua, esim. yhdenkin päivän reissulla joulun aika katkeaa kivasti.

Ja selkeästi jotkut yksinäiset tykkää levittää pahaa oloaan ympärilleen kun eivät näytä nauttivan yhtään mistään. Syy ja seuraus.

 Minä en todellakaan levitä pahaa oloa ympärilleni vaan tuen ja autan muita ja jätän omat huoleni puhumatta, kun ystävällä on vaikeaa miehensä kanssa tai toisen lapsella on eskarissa ongelmia tai kolmannen terveys prakailee. 

Ja juuri siksi olisin halunnut edes voida tässä ketjussa kertoa rehellisesti ja avoimesti, miltä juuri MINUSTA TUNTUU, etten rasittaisi muita, joutuisi ottamaan vastaan epämääräisiä hyväntahtoisia parannusehdotuksia tai hajoaisi niin, että alan olla taakka ympäristölleni. Jokaisella pitää olla joku hetki ja paikka, missä saa purkaa omia ongelmiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihanteellinen tilanne. Joka toinen joulu lasten kanssa täysi jouluhärdelli ja joka toinen ihana oma rauha. Molemmista osaan nauttia ja ottaa kaiken irti. Perhejoulu on perinteinen ja itsekseni sitten vaan olla möllöttelen, en välttämättä edes koristele, mutta jotain pientä ekstraa itselleni hankin. Hyvä kirja, kynttilöitä, glögiä, rentoutumista. 

Entä jos jokainen joulu olisi pakosta oma joulurauha, ehkä loppuelämäsi. Et kaipaisi yhtään sitä joka toinenvuotista perhejouluhärdelliä?

En ole tuo aiempi kirjoittaja, mutta vastaan silti. Mä tulen varmasti kaipaamaan perhejouluja sitten, kun niitä ei enää ole. Kuolleita ei kuitenkaan saa takaisin ja omille lapsilleen täytyy antaa mahdollisuus viettää omaa jouluaan. Tällä hetkellä mulla ei ole riittävästi aikaa vapaaehtoistyöhän (omat vanhempani ovat jo iäkkäitä), mutta aikanaan on. Lähistöllä on palvelutalo ja olen ajatellut, että ryhdyn sitten käyttämään siellä asukkaita vaikkapa ulkona, kampaajalla tai mitä nyt haluavatkaan tehdä. Uskoisin, että heistä löytyy ihmisiä, jotka joutuisivat viettämään joulujaan yksin palvelutalossa. Ja jos sellaisia löytyy ja he vielä haluaisivat tulla kotiini viettämään joulua kanssani, järjestän joulun heille. Saatan  myös ryhtyä tekemään vapaaehtoistyötä yksinäisten ja syrjäytyneiden nuorten aikuisten parissa. Jos heistä löytyy halukkaita viettämään joulua kotonani, kutsun heitä. Ei tämä poista ikävääni kuolleita läheisiäni kohtaan tai lapsiani, jotka kenties asuvat silloin toisella puolella maapalloa eivätkä käy jouluisin Suomessa, mutta ainakaan mun ei tarvitse olla yksin, jos en halua olla jouluna yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ihanteellinen tilanne. Joka toinen joulu lasten kanssa täysi jouluhärdelli ja joka toinen ihana oma rauha. Molemmista osaan nauttia ja ottaa kaiken irti. Perhejoulu on perinteinen ja itsekseni sitten vaan olla möllöttelen, en välttämättä edes koristele, mutta jotain pientä ekstraa itselleni hankin. Hyvä kirja, kynttilöitä, glögiä, rentoutumista. 

Entä jos jokainen joulu olisi pakosta oma joulurauha, ehkä loppuelämäsi. Et kaipaisi yhtään sitä joka toinenvuotista perhejouluhärdelliä?

En ole tuo aiempi kirjoittaja, mutta vastaan silti. Mä tulen varmasti kaipaamaan perhejouluja sitten, kun niitä ei enää ole. Kuolleita ei kuitenkaan saa takaisin ja omille lapsilleen täytyy antaa mahdollisuus viettää omaa jouluaan. Tällä hetkellä mulla ei ole riittävästi aikaa vapaaehtoistyöhän (omat vanhempani ovat jo iäkkäitä), mutta aikanaan on. Lähistöllä on palvelutalo ja olen ajatellut, että ryhdyn sitten käyttämään siellä asukkaita vaikkapa ulkona, kampaajalla tai mitä nyt haluavatkaan tehdä. Uskoisin, että heistä löytyy ihmisiä, jotka joutuisivat viettämään joulujaan yksin palvelutalossa. Ja jos sellaisia löytyy ja he vielä haluaisivat tulla kotiini viettämään joulua kanssani, järjestän joulun heille. Saatan  myös ryhtyä tekemään vapaaehtoistyötä yksinäisten ja syrjäytyneiden nuorten aikuisten parissa. Jos heistä löytyy halukkaita viettämään joulua kotonani, kutsun heitä. Ei tämä poista ikävääni kuolleita läheisiäni kohtaan tai lapsiani, jotka kenties asuvat silloin toisella puolella maapalloa eivätkä käy jouluisin Suomessa, mutta ainakaan mun ei tarvitse olla yksin, jos en halua olla jouluna yksin. 

Jos ne sinun kaikki läheisesi ovat kuolleet tai katkaisseet välinsä yksipuolisesti sinuun, tunnelma voi olla jo toinen. Ei silti poista sitä, ettetkö viettäisi jouluasi hyväntekeväisyyden parissa, mutta on ihan eri lähetellä hyvänjouluntoivotuksia rakkaille lapsille Equadoriin skypellä kuin tietää, että he eivät halua kuulla sinusta sanaakaan tai ovat kuopattuna mullan alle. 

Vierailija kirjoitti:

Tänä jouluna teen itsemurhan. En vaan jaksa enää.

Äläpä nyt kuitenkaan. Tuu vaikka mun luo lomailemaan jos et muuta keksi.

Olen viettänyt joulut yksin 17- vuotiaasta lähtien, sitä ennen lastensuojelulaitoksessa. Kyllä siihen tottuu vaikka joskus haaveilen että minulla olisi perhe, sukulaisia tai poikaystävä jonka kanssa viettää joulua. Jouluna ajattelin leipoa pipareita, katsoa leffaa ja ehkä käydä veljen haudalla jos pystyn. N22