Lue keskustelun säännöt.
Pihi mies ja jokavuotinen riitely lasten joululahjoista, aargh
16.11.2017 |
Meillä on 3 lasta. 2v poika, 6v tyttö ja 15v tyttö. Pojasta mies papattaa, ettei niin pieni lapsi vielä edes tajua paljoa lahjojen päälle, joten hänestä on turhaa panostaa. Nuorimmat uskovat vielä joulupukkiin, niin senkin vuoksi olen tosi ärsyyntynyt miehen taivastellessa lasten joululahjatoiveiden hintaa näiden kuullen. Eihän joulupukille minkään pitäisi olla liian kallista, eihän? Onneksi lapset eivät sentään vielä ole alkaneet epäillä joulupukin aitoutta isin paasauksen takia.
Nuorimmat ovat ympyröineet lelukuvastoista mieleisiään lahjatoiveita, joista osa aiotaan toteuttaa. Miehen kanssa aina vaan on jokavuotinen riita siitä, miten paljon lasten lahjoihin laitetaan rahaa. Meillä ei oikeasti ole rahasta sillä tavalla tiukkaa, että pitäisi oikeasti miettiä. Mies on vaan pihisika, joka ei pidä lasten lelulahjoja missään arvossa ja siten tahtoisi maksaa mistään mitään.. Miehen mielestä suunnilleen keskimmäinen lapsi olisi ainut, joka voisi jonkun yhden lelun saada lahjaksi, koska poika on muka liian nuori ja 15v tyttö jo liian vanha lahjoihin. Minä en tätä aio tietenkään hyväksyä, koska joulu on vaan kerran vuodessa ja se ON lapsille TÄRKEÄ.
Tänään taas tältä vuodelta tämä lahjariita eskaloitui, kun tilasin illalla vanhimmalle tytöllemme hänen toivomiaan meikkejä ja kokonaissumma oli melkein 150 e. Mies kävi huutamaan ja solvaamaan, että miksi pitää jotain turhia sotamaaleja ostaa, olisi ostettu edes jotain hyödyllistä. Höh, nämä meikit olivat ainoa tytön lahjatoive. Muuta ei todennäköisesti hänelle lahjaksi ostetakaan, koska tämä on laaja lahja sisältäen monenlaisia meikkejä. Korkeintaan jotain joulumakeisia pakettiin lisäksi. Tulee pitkä loppuvuosi tuon jurottajan kanssa..
Säästävyys on minusta yleensä hieno ominaisuus, jota arvostan miehessäni, mutta tämä joulupiheys saa kiristämään hermot äärimmilleen. Tässä on minusta pelissä niin paljon. Lapset kuitenkin muistavat loppuikänsä sen jos isänsä pilaisi heiltä piheydellään joulun. On eri asia olla vaikkapa ostamatta herkkuja joka viikonloppu kuin pilata lapsille ehkä vuoden tärkein juhla.
Tuleeko muissa perheissä sanomista joululahjojen kalleudesta?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 3 lasta. 2v poika, 6v tyttö ja 15v tyttö. Pojasta mies papattaa, ettei niin pieni lapsi vielä edes tajua paljoa lahjojen päälle, joten hänestä on turhaa panostaa. Nuorimmat uskovat vielä joulupukkiin, niin senkin vuoksi olen tosi ärsyyntynyt miehen taivastellessa lasten joululahjatoiveiden hintaa näiden kuullen. Eihän joulupukille minkään pitäisi olla liian kallista, eihän? Onneksi lapset eivät sentään vielä ole alkaneet epäillä joulupukin aitoutta isin paasauksen takia.
Nuorimmat ovat ympyröineet lelukuvastoista mieleisiään lahjatoiveita, joista osa aiotaan toteuttaa. Miehen kanssa aina vaan on jokavuotinen riita siitä, miten paljon lasten lahjoihin laitetaan rahaa. Meillä ei oikeasti ole rahasta sillä tavalla tiukkaa, että pitäisi oikeasti miettiä. Mies on vaan pihisika, joka ei pidä lasten lelulahjoja missään arvossa ja siten tahtoisi maksaa mistään mitään.. Miehen mielestä suunnilleen keskimmäinen lapsi olisi ainut, joka voisi jonkun yhden lelun saada lahjaksi, koska poika on muka liian nuori ja 15v tyttö jo liian vanha lahjoihin. Minä en tätä aio tietenkään hyväksyä, koska joulu on vaan kerran vuodessa ja se ON lapsille TÄRKEÄ.
Tänään taas tältä vuodelta tämä lahjariita eskaloitui, kun tilasin illalla vanhimmalle tytöllemme hänen toivomiaan meikkejä ja kokonaissumma oli melkein 150 e. Mies kävi huutamaan ja solvaamaan, että miksi pitää jotain turhia sotamaaleja ostaa, olisi ostettu edes jotain hyödyllistä. Höh, nämä meikit olivat ainoa tytön lahjatoive. Muuta ei todennäköisesti hänelle lahjaksi ostetakaan, koska tämä on laaja lahja sisältäen monenlaisia meikkejä. Korkeintaan jotain joulumakeisia pakettiin lisäksi. Tulee pitkä loppuvuosi tuon jurottajan kanssa..
Säästävyys on minusta yleensä hieno ominaisuus, jota arvostan miehessäni, mutta tämä joulupiheys saa kiristämään hermot äärimmilleen. Tässä on minusta pelissä niin paljon. Lapset kuitenkin muistavat loppuikänsä sen jos isänsä pilaisi heiltä piheydellään joulun. On eri asia olla vaikkapa ostamatta herkkuja joka viikonloppu kuin pilata lapsille ehkä vuoden tärkein juhla.
Tuleeko muissa perheissä sanomista joululahjojen kalleudesta?
Kuule, mitä jos eroaisitte? Sinä selvästi osaat hoitaa asiat yksin paremmin ja mies on vain pihisika. Mihin Sinä häntä tarvitset? Ai niin, anna kun Mä arvaan... maksamaan ne kaikki ostokset, mihin omat rahasi ei riitä! 😂 Juupa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini osti aina minulle ihanat joululahjat. Isältä muistan saaneeni ikinä vain yhden minkään lahjan, semmosen pehmolelun, kun olin tokaluokkalainen.
Tyypillinen tilanne monessa perheessä.
Äidin lahjat KOKO perheen ruokaan, äidin ja yhteisten kaikkien lasten vaatteisiin ja harrastuksiin.
Isän rahat isän vaatteisiin, harrastuksiin ja matkoihin kavereiden kanssa.
Tympeää ja itsekästä liian monelta mieheltä.
Jankkaat samaa joka keskustelussa.
Tällaisia miehiä on erittäin harvassa, on oma vikasi jos olet sellaisen itsellesi valinnut.
No ei todellakaan ole tuollaisia ongelmia! Minä olen yleensä hoitanut kaikki lahjaostokset sukulaisten suuntaan ja myös lapselle (meillä vain yksi) olen ostanut yleensä yhtä ja toista. Lapsi ei saa lahjoja muilta kuin meiltä vanhemmilta, joten ihan yhdellä lahjalla ei selvitä. Minä sitten miehelle raportoin, mitä olen jo ostanut. Mutta sitten miehellä on oma jouluperinteensä, että hän säntää 23. päivä kauppoihin ja ostaa lisää lahjoja. Joskus ne on kalliitakin, muistan kun lapsi oli 7-vuotias ja sai kalliimman tietokoneen kuin minulla itselläni oli. Mutta järkilinjalla ollaan pitäydytty, ei ole koskaan osteltu ihan mitään turhuuksia (ainakaan isolla rahalla).
Meikit voi tosiaan olla kalliita. Minä olen tippunut kärryiltä jo 15 vuotta sitten enkä itse meikkaa, eikä tyttökään ole osoittanut kiinnostusta aiheeseen. Mutta kun heillä oli lukiossa itsenäisyyspäivän tanssiaiset (heidän lukion korvike vanhojen tansseille), ehdotin että iltapuvun kanssa pitäisi olla kyllä meikki ja vein hänet meikkiopastukseen. Pyysimme mahdollisimman yksinkertaisen meikin joka olisi helppo tehdä. Sitten kun ostimme ne siihen tarvittavat meikit, sudit, meikkipussin ja jonkun meikkienpoistoaineen, niin 300€ siihen upposi. Se oli viime vuoden synttärilahja ja jouluksikaan ei taidettu mitään kallista ostaa.
Joskus tuntuu että meidän lapsi saa liikaa lahjoja, kun minä ostan ensin tarpeeksi ja sitten mies ostaa vielä lisää. Mutta en todellakaan henno kieltää miestä ostamasta lahjoja ainoalle lapselleen! Täytyyhän miehelläkin olla jotain jouluiloa <3 Eikä se lapsi siitä pilalle mene jos joskus menee hieman hemmottelun puolelle.
Olen tarkka rahoista juuri siksi, että esimerkiksi jouluna ei tarvitse pihistellä. Ymmärrän tarkan taloudenpidon silloin, kun sillä on jokin tarkoitus ja tietenkin silloin, jos tulot ovat niukat, eikä ylimääräistä kertakaikkiaan ole.
Sitä en ymmärrä, että koko ajan pitäisi pihistellä, mutta säästynyttä rahaa ei voisi lainkaan käyttää esim lasten joululahjoihin. Mihin sitä rahaa sitten säästetään, jollei erityisiin hetkiin? Jos lasten joulu ei ole panostuksen arvoinen, niin mikä sitten? Nuo kysymykset voisit esittää miehelle.
Rahahan on siitä jännä luonnonvara, että sen hauskuus realisoituu vasta käytettäessä. Minulla on keskimäärin 5-6 tonnia säästötilillä ja jonkun verran sijoituksia, mutta en näe mitään syytä kasvattaa pottia ikuisesti kaiken muun elämän unohtaen. Välillä niitä säästöjä on kiva käyttää ja siinä realisoituu niiden merkitys.
Ps: ne joiden mielestä toisen puolison pitää ostaa omilla rahoilla yhteisten lasten joululahjat, kun itse ei raaski osallistua, älkää lisääntykö. Se on parempi kaikille.
Tässä vastaus iäisyyskysymykseen kotitalouden rahoista:
Miehen rahat ovat perheen yhteisiä. Jos hankkii enemmän, niin KAIKKI kuuluu perheelle.
Naisen rahat ovat hänen omiaan. Jos hankki enemmän, niin KAIKKI kuuluu naiselle.
Tästä on enää tämän jälkeen turha vääntää. Näin se menee. Kunnon mies elättää perheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun ihmiset, jotka ovat vieläpä menneet tekemään lapsia yhdessä, laskeskelevat mitkä ovat miehen ja mitkä on vaimon rahoja. Ettei vaan toinen tule maksaneeksi euroakaan enempää mistään ”yhteisestä”... ;) Naurettavaa. Meillä asia on hoidettu niin, ettei kumpikaan jaksa vähempää välittää rahasta, koska sitä on joka tapauksessa ihan riittävästi (kuten ap:nkin tapauksessa). Minä varmaan elätin perheemme käytännössä kokonaan joskus aiemmin kun puolisolla ei ollut muita tuloja kuin opintotuki. Nykyään taas puolisollani on suuremmat tulot ja hän tulee varmaan maksaneeksi hieman enemmän yhteisiä kuluja. Huijui! ;) Tosin itsekin saatan yhä ostaa hänelle lahjaksi vaikkapa tuhannen euron kellon, eikä voisi vähempää hetkauttaa. Mitään upporikkaita ei siis tosiaan kuitenkaan olla, elämässä on vaan parempaakin mietittävää kuin mitä jokin (tarpeellinen tai haluttava asia) maksaa.
Meillä sama juttu. Rahoja saa käyttää, siksi ne on hankittu. Joskus olen miettinyt, miksi mies maksaa tililtä Punavuoressa sijaitsevan asunnon vuokraa, kun emme edes asu Helsingissä. Tai miksi ihmeessä tiliotteen mukaan on ostettu televisio, kun sitä ei meille ole tuotu. Kosmetologillakin mies näyttää käyvän säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Äityli siis saa hassata mielinmäärin lahjoihin rahaa, vaikka niille rahoille voisi miehen mielestä olla järkevämpääkin käyttöä?
Nyt alkaa jo sauhu nousta korvista! 150€/lapsi ei todellakaan ole mielin määrin! Jos et tuon verta raaski omaan lapsesi jouluna panostaa niin häpeä leijuu ylläsi!
Ei ole kyllä miehessä mitään inhottavampaa piirrettä kuin se, ettei edes oman lapsensa hyväksi raaski luopua omista rakkaista pennosistaan! Syljen tuollaisten päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äityli siis saa hassata mielinmäärin lahjoihin rahaa, vaikka niille rahoille voisi miehen mielestä olla järkevämpääkin käyttöä?
Nyt alkaa jo sauhu nousta korvista! 150€/lapsi ei todellakaan ole mielin määrin! Jos et tuon verta raaski omaan lapsesi jouluna panostaa niin häpeä leijuu ylläsi!
Ei ole kyllä miehessä mitään inhottavampaa piirrettä kuin se, ettei edes oman lapsensa hyväksi raaski luopua omista rakkaista pennosistaan! Syljen tuollaisten päälle!
Kuvittelet, että rähinäsi hetkauttaa?
Tee omilla rahoillasi vaikka kasa paskaa, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Älä kuitenkaan väitä, että miehesi rahat ovat sinun rahojasi.
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelet, että rähinäsi hetkauttaa?
Tee omilla rahoillasi vaikka kasa paskaa, ei voisi vähempää kiinnostaa.
Älä kuitenkaan väitä, että miehesi rahat ovat sinun rahojasi.
Ei varmasti hetkauta, olet itsekäs ääliö. Toivon vain, ettei kukaan nainen erehdy heikolla hetkellä tekemään kanssasi lasta.
En kuvittele, että miehen rahat ovat minun. Ne ovat yhteisiä, niinkuin minunkin rahat ovat yhteisiä. Kummankin rahat käytetään yhteiseen hyvään ja vähän ylimääräiseenkin on varaa. Minä en kysy mieheltä lupaa, jos lapsi tarvitsee jotain. Eikä mies kysy minulta lupaa mihinkään muutaman tonnin ostoksiin. Isommat ostokset neuvotellaan yhdessä, samaten kotiin tulevat. Edes suihkuverhoa en osta tarkistamatta miehen mielipidettä, koska hänkin joutuu sitä päivittäin katsomaan.
Omaisuus on meidän molempien nimissä aikailailla 50/60 vaikka mies on enimmät maksanut. Lapsellekin on säästetty sivoinen potti. Tällaisiakin miehiä on olemassa, jotka eivät ole itsekkäitä vaan ajattelevat myös perhettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä tässä pisti silmään 150€ meikkeihin 😂
Kumpikohan aloittajan perheessä tienaa enemmän ja kumpi tuhlaa? Aivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini osti aina minulle ihanat joululahjat. Isältä muistan saaneeni ikinä vain yhden minkään lahjan, semmosen pehmolelun, kun olin tokaluokkalainen.
Tyypillinen tilanne monessa perheessä.
Äidin lahjat KOKO perheen ruokaan, äidin ja yhteisten kaikkien lasten vaatteisiin ja harrastuksiin.
Isän rahat isän vaatteisiin, harrastuksiin ja matkoihin kavereiden kanssa.
Tympeää ja itsekästä liian monelta mieheltä.
Jankkaat samaa joka keskustelussa.
Tällaisia miehiä on erittäin harvassa, on oma vikasi jos olet sellaisen itsellesi valinnut.
Hienoa, että luet kaikki keskustelut.
Näen tuollaista vain muilla. Onneksi.
Käyttäkää kondomia, miehet, jos ette ymmärrä huolehtia lapsistanne.
Laitoit ihan liikaa rahaa meikkeihin! Tyttäresi ikäisen ei pitäisi edes meikata. Miehesi on oikeassa. Ei joulu ole mikään syy riehaantua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja varmaan maksaa ne lahjat omista tuloistaan, eikö?
Jos ei, niin silloin miehellä todellakin on aihetta valittaa tuhlailusta.
YHTEISTEN lasten lahjat vain äidin tuloista?
Kuvottava kommentti.
Äityli päättää = yhteinen lahja.
Miten meni noin niin kuin omasta mielestäsi ? Paljonko ap tuo talouteen rahaa? Vastaa.
Minä toin talouteen nettona 35 000 vuodessa ja mies 28 000. Ja silti hänellä oli otsaa valittaa joka lasten sukastakin jonka ostin. Ihaninta yksinhuoltajana on se että voin vapaasti käyttää rahaa lapsiin. Ohis.
Jos kysyisin miehen mielipidettä joululahjoihin, niin tulos olisi kuin sinulla ap. Lahjat kalliita, muutama riittää jne. On miehen mielipide. Siksi en edes aloita keskustelua aiheesta. Lapsilla on lahjalistat sis 5-7 lelua ja ostan lahjat lasten toiveita kuunnellen ja muutama hyötylahja siihen päälle. Ostan lahjat s-bonuksista ja en edes kerto miehelleni paljonko lahjoihin menee rahaa. Sen lisäksi ostan omilla rahoillani jotain pientä sukulaisilleni ja mies omilleen. Minulle lahjat ovat tärkeitä.
Miehet vaan yleensä ajattelee toisin. Mieheni käy ostamassa lahjan tai pari lapsillemme myös yl. Päivää ennen jouluaattoa. Kiertelee tunteja kaupassa ja toteaa ettei mitään oikein löydy. Minä en puutu puolestani tähän joululahjaostotapaan hänellä.
Ap, I feel you! Mulla hieman samanlainen tyyppi puolisona, mutta en välitä, ostan silti mitä haluan meidän YHTEISILLÄ RAHOILLA. Niin! Mieheni tulot ovat ainakin kuusinkertaiset omiini nähden, mutta mitä sitten? Mielestäni mieheni toppuuttelee rahan käyttöä vain tavan vuoksi, ei ole edes kovin tosissaan.
Avioehtoa meillä ei ole, olemme lähes 20 vuotta sitten sopineet, että kaikki on yhteistä ja sen jälkeen meillä on toimittu näin aina. Tämä meillä toimiva, meille sopiva järjestely tuntuu harmittavan mun monia tuttuja ( lähinnä naisia ) kovasti - ja täällä ihan seotaan siitä, jos joku mainitsee käyttävänsä toisen tienaamia rahoja, miksi? Vittuako se järjestely kenellekään kuuluu, mitä pariskunnat ovat keskenään sopineet rahankäytöstä?
Tai siis, kyllähän me kaikki tiedetään, mikä se ainoa todellinen syy sekoamiseen on - se on se kateus. Mitä muutakaan se voisi olla.
Mitä tulee joululahjoihin, niin lapsille ostan mitä haluan, itselleni toisinaan myös. Se on vain rahaa - ja kaiken, rakkaat ihmisetkn voi menettää milloin tahansa, joten onko vähän helvetin turha kenenkään inistä jostain satasista tai tonneista ( silloin varsinkaan, kun sitä rahaa on ) - kun täällä nyt kuitenkin toistaiseksi eletään ja rakastetaan?
Mun meikkivoide maksaa kympin. Ripsiväri 14€ ja huulipuna ja poskipuna 10-15€ kumpikin. Olen 50-vuotias nainen ja ollut hyväpalkkaisessa kokopäivätyössä 26 vuotta. Ei tulisi mieleenkään laittaa teinitytön merkkeihin 150 euroa. Jos minua vieläkin jatkuvasti sanotaan kauniiksi ja syytetään huijaamisesta kun kerron ikäni, niin ei mun meikit ihan paskoja voi olla.
Yltiöpäinen pihiys on sairasta ja yleensä nämä pihit, hyvätuloiset miehet ostelevat mielellään itselleen videotykkejä ja moottoripyöriä, mutta hyperventiloivat, jos toiselle ihmiselle, omalle lapselleenkin, pitäisi ostaa jotakin. Taustalla on usein traumaattinen lapsuus.
Mutta ihan kasvatusmielessä ei teinin meikkilahjoihin laiteta 150€. Muistuu mieleen pari vuotta sitten Hesarin mielipidepalstalta yh-äidin kirjoitus, jossa peräsi yhteiskunnalta tukea, kun 6000 euron bruttokuukausitulot kahden lapsen kanssa ”ei riittänyt”. Eihän mikään raha riitä, jos suhteellisuudentaju on mennyt tai sitä ei koskaan ole ollutkaan.