Lue keskustelun säännöt.
Onko vauvakerhoihin pakko mennä?
15.11.2017 |
Olen raskaana, odotan ensimmäistä ja olen todella innoissani. Nyt mietinnöissä on ensimmäinen vauvavuosi ja sen aikana menot. Omalla intuitiolla haluaisin olla lapsen kanssa ja tärkeintä olisi sylittely ja turvallinen koti, jossa opitaan niitä ensitaitoja. Kuitenkin sitten on sitä ja tätä leikki-muskari-mammakerhoa, puistoiluja ja muita ja suoraan sanottuna näissä juokseminen ei kiinnosta.
Mitä mieltä, onko noihin kerhoihin pakko mennä, ettei jää mistään paitsi, vai riittääkö alle vuoden ikäiselle oma perhe ja satunnaiset vierailut?
Mietin ennen vanhaa kukaan ei matkustellut tai harrastanut, eikä sen vuoksi kenestäkään tullut sosiaalisesti lahjatonta, mutta tätä siis pelkään, että hoitoon mennessä lapsi sitten vierastaa ja tai pelkää kaikkea.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Ei ollut ap, mutta juuri siksi en haluaisi noissa ravata, koska nautin luonnosta ja oman perheen kesken tekemisestä. En kaipaa useita ystäviä, enkä jatkuvaa menoa. Toisaalta taas haluan antaa lapselleni parhaan mahdollisen alun ja siksi pohdin vaihtoehtoja.
Oikea ap :)
Ajattelepa tilannetta, jossa olet puhekyvyttömän vauvan kanssa päivät pääksytysten kotona, ilman ketään aikuista, jonka kanssa kommunikoida. Imetät, vaihdat vaippaa, viihdytät, nukutat ja sitä rumbaa sitten uudelleen taas alusta. Olet täysin sidottu vauvaan, et voi jättää sitä hetkeksikään vaille valvontaa. Jos sulla on mies, voit kommunikoida hänen kanssaan töiden jälkeen, mutta kyllä sitä muitakin aikuiskontakteja pidemmän päälle kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille vauvalle riittää kyllä kotona neljän seinän sisällä olo, mutta tulet huomaamaan, että se ei riitä sinulle itsellesi.
ei ole muita paikkoja kuin joku helvetin mammakerho tai koti, vai. HOHHOOHHOOO.
No ap kirjoitti vaihtoehdot: oma perhe ja luonto.
Vierailija kirjoitti:
Juu, ei todellakaan ole pakko. En itsekään ole koskaan käynyt mutta mä olenkin tämmönen introvertti erakko.
Ap on myös introvertti. Musta vaan tuntuu, että nuo kerhot olisi vertaistuen sijaan enemmänkin omakehukerho tai kilpavarustelukerho. En kestä äitejä, joiden maailmaan ei mahdu mitään omaa identiteettiä tai mitään, vaan kaikki on pelkkää lasta ja hänen lapsi se on paras. Ääneen ei saa puhua, koska hänen lapsi nukkuu ja sitä tätä hössöti hössöti. Enkä myöskään kestä näitä Bugaboo Louis vuitton mammojakaan.
Ap
[/quote]
Ajattelepa tilannetta, jossa olet puhekyvyttömän vauvan kanssa päivät pääksytysten kotona, ilman ketään aikuista, jonka kanssa kommunikoida. Imetät, vaihdat vaippaa, viihdytät, nukutat ja sitä rumbaa sitten uudelleen taas alusta. Olet täysin sidottu vauvaan, et voi jättää sitä hetkeksikään vaille valvontaa. Jos sulla on mies, voit kommunikoida hänen kanssaan töiden jälkeen, mutta kyllä sitä muitakin aikuiskontakteja pidemmän päälle kaipaa.[/quote]
Viihdyn hyvin yksin, en kaipaa kenenkään seuraa ja tarvittaessahan sitä seuraa juuri noista löytääkin. Syy aloitukseeni oli siis se, että minusta tuntuu, että nykyään on paineita osallistua kaikkeen ja koko ajan ja tästä aiheesta kaipasin mielipiteitä ja keskustelua, että onko (sosiaalinen) pakko?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin ihan samaa raskausaikana, mutta nyt kun olen ollut vauvan kanssa kuukauden kotona, niin minä, joka olen epäsosiaalinen ja jota muut ihmiset ei kiinnosta, suorastaan haluan alkaa lähteä vauvan kanssa kaikenlaisiin ryhmiin joissa tapaa muita äitejä ja vauvoja. Tämä kotielämä niin kyllästyttää. Mutta joo, pakko ei ole.
Ihan kun mun kiejotus. Raskausaikana en malttanut oottaa et pääsen vaan olemaan kotona, eikä tarvitse nähdä ketään, mutta yllättävästi sitä sit kaipas muiden seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Ei ollut ap, mutta juuri siksi en haluaisi noissa ravata, koska nautin luonnosta ja oman perheen kesken tekemisestä. En kaipaa useita ystäviä, enkä jatkuvaa menoa. Toisaalta taas haluan antaa lapselleni parhaan mahdollisen alun ja siksi pohdin vaihtoehtoja.
Oikea ap :)
Ajattelepa tilannetta, jossa olet puhekyvyttömän vauvan kanssa päivät pääksytysten kotona, ilman ketään aikuista, jonka kanssa kommunikoida. Imetät, vaihdat vaippaa, viihdytät, nukutat ja sitä rumbaa sitten uudelleen taas alusta. Olet täysin sidottu vauvaan, et voi jättää sitä hetkeksikään vaille valvontaa. Jos sulla on mies, voit kommunikoida hänen kanssaan töiden jälkeen, mutta kyllä sitä muitakin aikuiskontakteja pidemmän päälle kaipaa.
Lässyn lää, jos ei sulla ollut muita kuin miehes ja mammakerhot niin köyhä elämä. Jäänyt lässyttäminen päälle, varmasti suipistat suukkuakin kun puhut hiljaisella äänellä ja kulmat kurtussa muiden kaltaisiesi kanssa.
Nämä samat kerhomammat sitten istuu kakkavaippalasten kanssa ”perhekahviloissa” niin ettei kukaan pysty syömään tai juomaan mitään lemun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Ei ollut ap, mutta juuri siksi en haluaisi noissa ravata, koska nautin luonnosta ja oman perheen kesken tekemisestä. En kaipaa useita ystäviä, enkä jatkuvaa menoa. Toisaalta taas haluan antaa lapselleni parhaan mahdollisen alun ja siksi pohdin vaihtoehtoja.
Oikea ap :)
Ajattelepa tilannetta, jossa olet puhekyvyttömän vauvan kanssa päivät pääksytysten kotona, ilman ketään aikuista, jonka kanssa kommunikoida. Imetät, vaihdat vaippaa, viihdytät, nukutat ja sitä rumbaa sitten uudelleen taas alusta. Olet täysin sidottu vauvaan, et voi jättää sitä hetkeksikään vaille valvontaa. Jos sulla on mies, voit kommunikoida hänen kanssaan töiden jälkeen, mutta kyllä sitä muitakin aikuiskontakteja pidemmän päälle kaipaa.
tuskin sentään sellasia aikuiskontakteja jotka kälättävät vain vauvoista, eritteistä, vauvojen tarvikkeista, vauvojen ja mammojen siitä ja tästä ja tuosta..
en sanoisi että sellainen seura piristää ketään normaalia ihmistä, joka saa vauvan. varsinkaan introverttiä. uupuu vain enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Nämä samat kerhomammat sitten istuu kakkavaippalasten kanssa ”perhekahviloissa” niin ettei kukaan pysty syömään tai juomaan mitään lemun takia.
juu, noi mammailuharrastajat on ihan oma rotunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika turhaa leimata vauvan kanssa harrastavia ja kerhoilevia. Tavallisille ihmisille ne jutut on tarkoitettu. Kävin oman lapseni kanssa kerran viikossa mll: n vauvakahvilassa, ja siellä oli kaikenlaisia tyyppejä. Työntekijät juttelevat ja huolehtivat vauvasta hetken, että saa kerrankin käydä yksin vessassa tai syödä hetken rauhassa. Harmitti kun töiden takia ei pystynyt sinne enää menemään. Turha näitä paikkoja on pelätä, ja ainakin kannattaa joskus käydä kokeilemassa, kun ei ne vaadi mitään sitoutumista.
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Tosi kiva lapselle, jos saa ekat kaverit sitten koulusta kun äiti ei vie minnekään.:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille vauvalle riittää kyllä kotona neljän seinän sisällä olo, mutta tulet huomaamaan, että se ei riitä sinulle itsellesi.
ei ole muita paikkoja kuin joku helvetin mammakerho tai koti, vai. HOHHOOHHOOO.
No ap kirjoitti vaihtoehdot: oma perhe ja luonto.
Väitätkö että mammakerho voittaa ne. Ei ikinä.
kaikki ihmiset ei rakasta ihan noin paljon ventovieraita ihmisiä, jotka jauhavat asioistaan minäminätyyliin, kuin sinä.
Vapaus valita kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Ei ollut ap, mutta juuri siksi en haluaisi noissa ravata, koska nautin luonnosta ja oman perheen kesken tekemisestä. En kaipaa useita ystäviä, enkä jatkuvaa menoa. Toisaalta taas haluan antaa lapselleni parhaan mahdollisen alun ja siksi pohdin vaihtoehtoja.
Oikea ap :)
Ajattelepa tilannetta, jossa olet puhekyvyttömän vauvan kanssa päivät pääksytysten kotona, ilman ketään aikuista, jonka kanssa kommunikoida. Imetät, vaihdat vaippaa, viihdytät, nukutat ja sitä rumbaa sitten uudelleen taas alusta. Olet täysin sidottu vauvaan, et voi jättää sitä hetkeksikään vaille valvontaa. Jos sulla on mies, voit kommunikoida hänen kanssaan töiden jälkeen, mutta kyllä sitä muitakin aikuiskontakteja pidemmän päälle kaipaa.
Lässyn lää, jos ei sulla ollut muita kuin miehes ja mammakerhot niin köyhä elämä. Jäänyt lässyttäminen päälle, varmasti suipistat suukkuakin kun puhut hiljaisella äänellä ja kulmat kurtussa muiden kaltaisiesi kanssa.
Lapsi syntyi toukokuun lopussa, ja siinä kesän aikana oli jo pinnistelemistä, kun kaikki kerhot lomalla. Kun syksy tuli mentiin muskariin, vauvauintiin, seurakunnan perhekerhoon, samassa synnytysvalmennuksessa olleiden tapaamisiin ja MLL toimintaan. Sukua ei ollut samalla paikkakunnalla, mutta touhua riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä koin mammakerhot oikeasti todella ahdistavina, jälkikäteen toivon etten olisi niissä käynytkään. Olen myös erakko ja vaikka välillä toki ihmiskontakteja kaipaankin, niin tuo mammakerho ei vaan ollut mun juttu, paljon mieluummin olin yksin. En myöskään kaivannut vaunu- tai leikkipuistoseuraa oikeastaan koskaan.
Mulle parasta terapiaa oli oikeastaan vasta se, kun palasin työelämään ja pystyi taas juttelemaan normaaleja aikuisten juttuja työkavereiden kanssa. Nyt olen ollut töissä jo vuosia eikä ole pätkääkään ikävä kotiäitivuosia. Ahdistavinta aikaa elämässäni. Tiedän että moni on eri mieltä kanssani, mutta itse koen näin.
Ja tosiaan ei ole pakko menn mammakerhoihin. Kannattaa toki käydä katsomassa, eihän sitä tiedä vaikka löytyisikin samanhenkistä seuraa. Mutta jos tykkäätte olla kotona niin siitä vaan!
Vierailija kirjoitti:
Mä koin mammakerhot oikeasti todella ahdistavina, jälkikäteen toivon etten olisi niissä käynytkään. Olen myös erakko ja vaikka välillä toki ihmiskontakteja kaipaankin, niin tuo mammakerho ei vaan ollut mun juttu, paljon mieluummin olin yksin. En myöskään kaivannut vaunu- tai leikkipuistoseuraa oikeastaan koskaan.
Mulle parasta terapiaa oli oikeastaan vasta se, kun palasin työelämään ja pystyi taas juttelemaan normaaleja aikuisten juttuja työkavereiden kanssa. Nyt olen ollut töissä jo vuosia eikä ole pätkääkään ikävä kotiäitivuosia. Ahdistavinta aikaa elämässäni. Tiedän että moni on eri mieltä kanssani, mutta itse koen näin.
Ja tosiaan ei ole pakko menn mammakerhoihin. Kannattaa toki käydä katsomassa, eihän sitä tiedä vaikka löytyisikin samanhenkistä seuraa. Mutta jos tykkäätte olla kotona niin siitä vaan!
Olen iloisesti yllättynyt näistä kommenteista, kuinka moni kokee tai ajattelee asioista samalla tavalla kuin minä. Kiitos kun jaatte kokemuksianne ja näkemyksiänne!
Ap
Luojan kiitos ei ole pakko. Vaikka lapseni ovat olleet rakkaita, ja vauva-aikakin oli ihan mukavaa, niin en ole koskaan ollut mikään innokas mammailija. Päin vastoin, olen vauva-arjen vastapainoksi kaivannut jotain aivan muuta. Kun kotona elämä oli yhtä paskavaippaa ja puklua, ei kiinnostanut mennä jauhamaan noista asioista vielä lisää. Myöskään muiden pentujen ihastelu ei ole ikinä kiinnostanut. Henkireikäni on ollut toisen tutkinnon huvikseen opiskelu hiljaksiin vauvan nukkuessa, se on antanut voimaannuttavan tunteen, että en ole pelkkä äiti, vaan myös älyllinen, intohimoinen ihminen.
Ai että miten asenteellista ja muita äitejä halveksivaa kirjoittelua monella. Kaikki muut ovat mammoja kun taas itse on Älyllinen Ihminen. Jep.
Kyllä sun täytyy ap ajatella, että jossain vaiheessa se lapsi tarvitsee muitakin ihmiskontakteja kuin vain äidin ja isän. Tarvitsee kontakteja toisiin lapsiin ja ehkä muihin aikuisiinkin. Ette voi loputtomasti pysyä siellä "oman perheen sisällä ja luonnossa". Vaikka se sinulle riittäisikin, ei se riitä kehittyvälle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
En varsinkaan halua tutustua niihin muihin äiteihin!
ap
Oikea meininki! Seisovat aplodit!
No niinpä. On mulla ainakin vielä muutakin elämää. Mulka on esim. sukulaisua ja kavereita, joita nähdä. Ei ainoat vaihtoehdot ole kökkiä yksin himassa vauvan kanssa tai sitten mennä kerhoihin