Lue keskustelun säännöt.
Mistä viimeksi löysit uuden ystävän aikuisiällä?
Kerro mistä sinä aikuinen löysit viimeksi uuden ystävän? Onko sinulla jokin tietty paikka mistä niitä aina tarttuu mukaan? :)
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
En löydä ketään, koska en kehtaa paljastaa olevani työtön. Olen yksinelävä nainen. Teeskentelen olevani töissä, koska häpeän työttömyyttäni. Naapurit luulevat minun olevan työelämässä, lähden aamulla iäkästä isääni auttamaan, olen päivät poissa ja tulen illalla myöhään kotiini. Olen todella yksin, ikäiseni (55v.) Ei saa töitä, eikä kumppania. Häpeän itseäni.
Sinulla on todella tärkeä tehtävä isäsi auttamisissa, älä häpeä itseäsi ollenkaan. Voi kunpa saisit jonkun ihanan ja luotettavan kumppanin itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin syksyllä opiskelut aikuispuolella ja sieltä olen saanut kyllä kivoja tuttavia, mutta ei voi ystäviksi sanoa. Kerran ollaan nähty koulun ulkopuolella, kun ennen syyslomaa käytiin porukalla viihteellä.
Mutta ihan ystävän olen saanut tutustuttuani miesystäväni lähipiiriin. Hänellä on eräs naispuolinen kaveri, jonka kanssa mulla alkoi juttu luistaa heti. Aluksi nähtiin vain miehen kautta yhteisissä illanvietoissa, mutta nykyään ihan ilman "esiliinaakin".:D Ja voin kyllä kutsua myös miesystäväni siskoa ystäväkseni.
Harmittaa, kun teini-iässä solmitut ystävyyssuhteet ei ole kestäneet nyt lähemmäs kolmenkympin rajapyykkiä. Näen kyllä paria ihmistä niiltä ajoilta kerran, pari vuodessa, mutta ystävyys on muuttunut kaveruudeksi heidän kanssaan.
7 vuotta sitten töistä. Itse olen nyt 28-vuotias, tämä nainen keneen tutustuin ja lopulta meistä tuli parhaat ystävät, on 66-vuotias :D En ikinä uskonut että mun bestis voisi olla kuuskymppinen vanha huuska mutta näin se vaan meni. Ikä on vain numero.
Mun ystävät on opiskeluajalta kaikki, myös ulkomaalaiset, joihin olen maailmalla tutustunut ja on pysytty yhteydessä. Kouluaikaisiin ystäviin loppui yhteydenpito suunnilleen silloin kun erosin lukioaikaisesta poikaystävästä (yhteiset ystävät, en tosin tiedä onko mieskään pitänyt heihin yhteyttä).
Töissä on tullut vastaan muutama huipputyyppi, joista varmasti saisi samalla aaltopituudella olevan ystävän, jos olisin sellaista vailla.
-N43-
Kävin pitkän NLP-kurssin ja sieltä löytyi yksi ystävä. Sen jälkeen opiskelin pari vuotta vielä muuta ihmissuhteisiin liittyvää ja tästä opiskeluporukasta löytyi myös sieulunsisar. Olen jo 50+ eikä minulla ollut varsinaisesti tarvetta uusille ystävyyssuhteille, mutta näitä ihania ihmisiä en voinut päästä elämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteisen ystävän kautta, joka järkkää paljon juhlia ym. tutustuin yhteen hänen ystävistään.
23 jatkaa:
Niin tosiaan, löysin myös yhden ystävän InterPals-sivustolta. Aloin siellä jutella erään perulaisen, omanikäiseni miehen kanssa ja meistä on tullut todella hyvät ystävät. Ollaan nyt tunnettu kolmisen vuotta ja vajaat 2v sitten tämä mies jopa kävi Suomessa ja vieraili luonani viiden päivän ajan. Uusi vierailu on ollut suunnitelmissa jo jonkin aikaa, mutta majoitus saattaisi osoittautua ongelmaksi, kun miesystäväni kanssa asumme nykyään yhdessä, eikä pienessä kaksiossa kuitenkaan olisi liikaa tilaa kolmelle ihmiselle. Jos ehditään miehen kanssa muuttaa kolmioon, niin sitten ongelmaa ei ole, kun kaveri voisi asua ylimääräisessä huoneessa. Mun mieskin oikeasti odottaa sitä, että saisi tavata tän perulaisen, kun heillä on yhteisenä harrastuksena videopelit ja itsekin uskon heidän tulevan juttuun. Huumorintaju ja kiinnostuksen kohteet natsaavat jotenkin yksiin.:)
Mutta edelleen pidetään yhteyttä messengerin kautta ja välillä soitellaan whatsappin kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töistä olen löytänyt tämänhetkiset ystävät. Toki myös anoppi kuluu pääosin tähän ryhmään.
Satojen kilometrien päässä on yksi ystävä, jonka kanssa ollaan silloin tällöin yhteyksissä.
Jumpparyhmä, jossa käyn hyppimässä 😄,
ei ole tuonut ystäviä elämääni, tuttuja vaan.
Ei ole ihan helppoa löytää ystäviä aikuisena. Ehkä jos olisi omia lapsia, voisi heidän kautta löytää ystäviä.
Ystävyyttä on kovin monenlaista. Sellaisia ystäviä joiden kanssa purkaa henkilökohtaisiakin asioita, niitä saa hankittua aikuisiälläkin. Sellaisia jotka lähtisi pelastamaan mua vaikka keskellä yötä auton hyydyttyä, niitä ei ihan joka vuosi saa hankittua. Mutta ensinmainittuja, niitä on löytynyt ja löytyy onneksi jatkuvasti esimerkiksi töistä, joukkueurheilun parista (no näistä kyllä monet tulisi pelastamaan vaikka keskellä yötä), yksin matkustellessa, bändikavereista, festareilta, illanvietoista eli kavereiden kavereista, tapahtumia järjestäessä, vapaaehtoisprojekteista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Baarista löytynyt useampikin. Ihan sekä naisia että miehiä siis, ystäviksi.
Leikkipuiston ainoa puhetaitoinen nainen, hänestä tuli ystäväni. Harrastekurssilta löysin toisen ystävän. Opiskeluista löytynyt paljon ystäviä myös, kursseilta ja kouluista. Ystävät ovat voimavara!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikkipuistosta. Siellä kun seistä törötetään aamulla ja iltapäivällä samojen tyyppien kanssa ja puidaan maailman asioita, niin aika nopeesti löytyy ne samanhenkiset ihmiset. Nyt sit nähdään puiston ulkopuolellakin ja aika usein ilman lapsiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miksi niitä pitäisi saada? Vie vain turhaa aikaa ja usein myös rahaa.
2 viimeisintä eri työpaikoista viimeisen 6-7 vuoden aikana. Sitä ennen opinnoista.
Harrastuksen parista. Väkisinkin tarttuu aina pari matkaan, kun on kuitenkin samanhenkistä porukkaa :).
Ystävystyminen ei ole minulle ollut koskaan helppoa. Töistä olen saanut pari ystävää. Kavereita yliopistolta ja lasten kautta. Tuttuja on paljon, mutta syvempi ystävystyminen vaikeaa.
Psykiatriselta osastolta niitä tarttuu mukaan
Eikö ole mitään ystäväsivuja ..?
En löydä ketään, koska en kehtaa paljastaa olevani työtön. Olen yksinelävä nainen. Teeskentelen olevani töissä, koska häpeän työttömyyttäni. Naapurit luulevat minun olevan työelämässä, lähden aamulla iäkästä isääni auttamaan, olen päivät poissa ja tulen illalla myöhään kotiini. Olen todella yksin, ikäiseni (55v.) Ei saa töitä, eikä kumppania. Häpeän itseäni.