Mistä viimeksi löysit uuden ystävän aikuisiällä?
Kerro mistä sinä aikuinen löysit viimeksi uuden ystävän? Onko sinulla jokin tietty paikka mistä niitä aina tarttuu mukaan? :)
Kommentit (428)
Töistä monta vuotta sitten. Vaikeaa on ystävien saanti. Kuulun moneen ystäväryhmään facessakin. Ei vain ketään muita täältä päin.
Lähikaupasta olen löytänyt parikin. Tarpeeksi usein kun samoihin kasvoihin törmää, niin siitähän se jutustelu hiljalleen alkaa.
Ystävystyminen aikuisiällä on jotenkin todella vaikeaa. Vaikka tulisikin jutusteltua töissä, salilla tai vaikka siellä lähikaupassa, niin tuttavuudet tuntuvat jäävän jostain pintapuolisiksi.
Netissä on ystäväryhmiä ja sivustoja, mutta ne tuntuvat liian epätoivoisilta ja syrjäytyneiden ihmisten hommalta..
Kavereita nyt saa melkein mistä vain, mutta ihan ystävä ystävä: Lapsen eskarikaverin äidistä, tästä jo kyllä 10v aikaa. Paljon uusia kavereita olen saanut viime aikoina sairastamani taudin vertaistukiryhmästä.
Hoitolaitoksessa jäi muutama kaveri elämääni. Onneksi. Entuudestaan ei juuri ketään ollutkaan. Mutta valitettavasti kaikki asuu pitkin Suomea...
Löysin viimeeksi joku 15 vuotta sitten kun olin parikymppinen. Nyt +35 on mahdoton löytää enää korkeakoulusta ystäviä. Ainakaan läheisiä semmosia. Tietenkin mies on MYÖS ystävä mutta sitä ei tässä tarkoteta ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ystävystyminen aikuisiällä on jotenkin todella vaikeaa. Vaikka tulisikin jutusteltua töissä, salilla tai vaikka siellä lähikaupassa, niin tuttavuudet tuntuvat jäävän jostain pintapuolisiksi.
Netissä on ystäväryhmiä ja sivustoja, mutta ne tuntuvat liian epätoivoisilta ja syrjäytyneiden ihmisten hommalta..
Ystävystyminen vaatii sitä että paljastetaan toiselle yksityinen puoli itsestä. Ihmiset on aikuisiällä yleensä hyvin muodollisia. Teininä ryypätään ja itketään yhdessä ja koetaan kaikenlaista intiimiä. Silloin syntyy lujempia ystävyyssuhteita. Aikuisena suojellaan omaa sisintä eikä paljasteta sitä muille. Näin jää ystävyyssuhteet syntymättä.
mene vaikka joskus viideltä illalla tjsp istumaan kirjaston ulkopuoelle kirjan kaa kun on suljettu. Sitten ilmoitat kaikille tulijoille että se onkin jo suljettu ennenkuin ehtivät repimään ovea. Jutustelu on avattu. Kohta tedätkin toisen kaikki harrastukset, vaivat, sisarukset jne.
En mistään koskaan ikinä... Viimeksi minulla oli ystävä 2007. Kaikki vaan loppuu... Yhtään uutta ystävyyttä/kaveruutta ei synny, kun olen kai niin kummallinen. Minulla ei ole ketään. N36
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävystyminen aikuisiällä on jotenkin todella vaikeaa. Vaikka tulisikin jutusteltua töissä, salilla tai vaikka siellä lähikaupassa, niin tuttavuudet tuntuvat jäävän jostain pintapuolisiksi.
Netissä on ystäväryhmiä ja sivustoja, mutta ne tuntuvat liian epätoivoisilta ja syrjäytyneiden ihmisten hommalta..
Ystävystyminen vaatii sitä että paljastetaan toiselle yksityinen puoli itsestä. Ihmiset on aikuisiällä yleensä hyvin muodollisia. Teininä ryypätään ja itketään yhdessä ja koetaan kaikenlaista intiimiä. Silloin syntyy lujempia ystävyyssuhteita. Aikuisena suojellaan omaa sisintä eikä paljasteta sitä muille. Näin jää ystävyyssuhteet syntymättä.
Tämä oli hyvin oivallettu.
Vierailija kirjoitti:
En mistään koskaan ikinä... Viimeksi minulla oli ystävä 2007. Kaikki vaan loppuu... Yhtään uutta ystävyyttä/kaveruutta ei synny, kun olen kai niin kummallinen. Minulla ei ole ketään. N36
Täällä toinen!
AV on välillä ihan hyvä kaveri, vähän äkkipikainen ja ailahtelevainen, mutta silti aina paikalla.
Muutin minulle vieraaseen kaupunkiin (noin 13 vuotta sitten), en ollut käynyt siellä koskaan aiemmin. Siellä oli opiskelemassa yksi kaverini samalta paikkakunnalta kuin minä, ja hän sitten houkutteli minutkin sinne, pois tuolta pieneltä ja syrjäiseltä kotipaikkakunnaltamme. Olin 22-vuotias kun muutin tänne ja en ole mikään kovin seurallinen ihminen, olen aika introvertti, mutta osaan kyllä olla ihmisten kanssa. Täällä "uudessa" kaupungissa on suurin osa kavereistani, täältä on myös löytynyt ihan läheisiäkin ystäviä.
Töistä. Edellinen ystävä löytyi työn kautta viisi vuotta sitten, ja nyt tänä syksynä olen ystävystynyt yhden uuden työkaverin kanssa. Mitenkään usein ei ystäväksi asti "kelpaavia" ihmisiä aikuisiällä löydä.
Yliopistolta.