Lue keskustelun säännöt.
Löytyykö täältä yhtään sairaanhoitajaa joka olisi tyytyväinen ammatinvalintaansa?
Kohta ex-sh
14.11.2017 |
Eli, valmistuin muutamia vuosia sitten sairaanhoitajaksi. Jo opintoihin kuuluvien harjoittelujaksojen aikana tuntui usein että sairaanhoitotyö ahdistaa. Niin mikä sitten? Terveydenhuoltoalan hierarkia. Kiire. Surkea palkka vastuuseen nähden. Lääkärien tehtävien siirtyminen pikkuhiljaa sairaanhoitajille, koko ajan enenemässä määrin (ja tämähän ei näy palkassa). Tästä seuraa tunne siitä että pitäisi opiskella uutta yötä päivää. Potilaiden kohtuuttomat vaatimukset ja valittaminen. Muiden samassa systeemissä työskentelevien virheiden paikkailu, mitä ei jaksaisi enää tehdä (alan kai kyynistyä). Työnhallinnan tunne puuttuu täysin, kun koko ajan työpäivän aikana puhelin soi ja minulle työnnetään lisätehtäviä ovista ja ikkunoista minulta kysymättä (siis sellaisia jotka asian ensiksi havaitseva olisi voinut itsekin tehdä). Työaika ei yksinkertaisesti riitä annettujen työtehtävien suorittamiseen kunnolla (siten, että en menettäisi yöuniani pohtiessani mitä kaikkea tärkeää kiireessä missasin). Tässä kai nämä päällimmäiset.
Kokeiltu on erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja myös yksityispuolta. Viimeksimainitussa ongelmia vähiten tuntuisi olevan. Mutta joka tapauksessa varma olen, että tälle alalle en jää. Miksi kukaan haluaa tehdä sairaanhoitajan työtä??? Olen tehnyt myös lähihoitajan työtä epäpätevänä (lähes sh:n palkalla) ja siitä työstä saatoin jopa hetkittäin tykätä. En kuitenkaan halua loppuelämääni tehdä työtä joka ei vastaa koulutustani. Eli lähden vielä opiskelemaan jotsin aivan muuta.
Etsintäkuulutan nyt sairaanhoitajan joka tykkää työstään. Missä ihmeessä työskentelet?
Kommentit (11)
Reettaa varmaan harmittaa olla sekä hoitsu, että naimisissa pettäjämiehen kanssa. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tykkään työstäni. Oon ollut kymmenisen vuotta samassa paikassa töissä. Mä nautin siitä kiireestä ja vaihtelevista tilanteista. Ikinä ei oo samanlaista päivää. Teen työtä sydänpotilaiden parissa erikoissairaanhoidossa.
Koetko 3 että teillä olisi siellä riittävän suppea potilasmateriaali? Eli pelkkiä sydänpotilaita. Ei joudu jatkuvasti terveysportissa ja käypä hoidossa tietoa metsästämään? Ehkä siitä tulisikin parempi työnhallinnan tunne...? -ap
Pidän työstäni. Lastenpsykiatrian osasto.
Pidän työstäni. Parasta on juuri se, että yksikään päivä ei ole samanlainen. Aina oppii jotain uutta. Tilanteet vaihtuvat todella nopeasti ja ihmisten henki on todellakin välillä käsissä. Vaativia omaisia ja potilaita kohtaan usein ja aina niistä selviää.
Työskentelen kaikkien erikoisalojen yhteispäivystyksessä sairaanhoitajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä työtä tilalle, jotta tilanne paranisi merkittävästi?
Ei taida löytyä. Sanouduin irti eilenaamuna sairaanhoitajan työpaikastani. Ainakin tuosta työpaikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä työtä tilalle, jotta tilanne paranisi merkittävästi?
Uskoisin, että saan sairaanhoitajana vielä sellaisen työpaikan, missä minua arvostetaan.
Mitään virheitä en koskaan tehnyt työssäni, mutta työyhteisö oli tosi tulehtunut; nuorena ammattiani opettelevana ihmisenä vanhemmat eivät hyväksyneet minua. Potilaiden kanssa kuitenkin pärjäsin hyvin.
Pidän todella työstäni lastenklinikalla. Mahtava työporukka, sopivasti haastetta ja ihanat pikku potilaat. Ainoana miinuksena aivan sysipaska palkka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ajatus hakeutua miesvaltaiselle alalle, jossa kukaan ei oleta, että teen töitä pelkästä kutsumuksesta. -ap
En tiiä, täällä hoitaja joka hammaspuolella ja kyllästynyt vastuuseen ja huonoon palkkaukseen. Olen siis suuhygienisti.