Voiko mies "jyvittää" kotitöitä tai hankintoja palkkansa perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on tietenkin siitä kiinni mitä sovitaan. Jokainen perhe tehköön niin kuin parhaaksi näkee, kunhan se on vaan yhdessä sovittu, eikä ainoastaan toisen sanelemaa.

Tosin juridisesti omaisuuteni ja palkkani on avioliitossakin minun ja vain minun, puolison kanssa niistä ei tarvitse erikseen sopia.

Eikä puolison ole sinun kanssa mikään pakko jatkaa jos et pysty sopimaan yhteisistä asioista kuten taloudenpidosta. Mikä tässä on sinulle ongelma että toiset pystyvät niin tekemään?

Kyllä, minäkin varakkaana naisena pitäisin omaisuuteni toki hallussani, mutta en haluaisi kahden elintason perhettä tai neukkukuutiota syrjäisessä lähiössä.

Uraa voi luoda, jos se perheelle sopii, mutta sen mahdollistaminen pitää hoitaa itse tai luopua urasta. Ideaalitapauksessa sovintoon päästään helposti kompensoimalla toiselle rahallisesti hänen isompaa työpanostaan kotona tai ostamalla ulkopuolista apua. Minulle tämä on itsestäänselvää, koska kotonani ei asu ketään potentiaalisesti orjuutettavaa tapausta.

Siis millä silmillä ihmiset katsoo maailmaa? Mikä on avioliitto ja mikä on perhe?

Jos mies esimerkiksi tienaa 4000 euroa käteen ja nainen 2000 euroa ja yhteiset asumiseen ja välttämättömään elämiseen menevät kulut lainoineen ovat 4000 euroa. Niin pitäisikö molemmat maksaa puolet, jolloin miehelle jäisi 2000 omaan käyttöön ja naiselle ei jäisi mitään. Tai toisinpäin, nainen tienaisi enemmän.

Tai jos molemmat käyvät töissä ja toinen maksaa enemmän yhteisiä kuluja hyvän palkkansa takia. Kun tulevat illalla kotiin, niin toinen hoitaa kaikki kotityöt väsyneenä ja toinen kokee ettei hänen tarvitse tehdä mitään, koska hänellä on parempi palkka. Molemmat ovat olleet töissä kuitenkin yhtä pitkän päivän. Toisella olisi kuitenkin enemmän vapaa aikaa sen takia että hänellä on oikeus, koska hänellä on parempi palkka.

Tai toinen tekee kaikki päätökset perheessä, koska seisoo rahakirstun päällä. Herätkää!!! Minkälaisen parisuhteen haluatte?

Kodin ja lasten hoitamisella ei ole mitään tekemistä palkan kanssa. Molemmat asuvat kodissa ja molemmat ovat olleet osallisena lasten hankinnassa. Jos toinen on kotona ja toinen tekee pitkää päivää, niin kotitöiden jakaminen ei mene tasan. Enkä tarkoita tässä palkka-asiassa, että toisella pitäisi olla vapaa pääsy toisen rahapussille. Mutta kohtuus ja tasa-arvoisuus suhteessa tulisi täyttyä.

Tähän liittyy niin paljon muitakin asioita. Molemmat eivät esimerkiksi voi välttämättä tehdä uraa kun lapset ovat pieniä. Totuus on vieläkin tässä maailmassa, että useasti miehen on mahdollisuus saada parempaa palkkaa kuin naisen. Perinteisesti jo naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja, vaikka ihmiset niissä tekevät tärkeää ja raskastakin työtä.

Asioita ei voi katsoa noin yksinkertaisesti kun niitä tässä on monen osalta katsottu. Mutta jatkakaa vain noin. Sillä tavalla ette koskaan tule saavuttamaan sitä, mikä parisuhde, avioliitto ja perhe tulisi olla. Jonain päivänä huomaatte, että jokin tässä meni väärin, silloin se taitaa kuitenkin olla myöhäistä.

Turhan monessa "perheessä" nainen tekee yksin valtaosan pakollisista kotitöistä, joista hän EI saa palkkaa, maksaa yksin koko ns. perheen ruoat, lasten vaatteet ja harrastukset.

Samaan aikaan mies käyttää rahat elektroniikkaan. alkoholiin ja matkoihin kavereiden kanssa.

Onneksi yhä useampi nainen ymmärtää elää yksin eikä sorru elämään ilmaisena palvelijana.

Hassua keskustella tällaisesta asiasta miesten kanssa, joiden ainoa naiskontakti on vuodesta toiseen oma äiti. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon onkaan miehen euro kun tilistä vähennetään verot ym. maksut ja kaiken lisäksi lompakkoloiselle ”kuuluvat” pennoset? Taitaa olla luokkaa 10 senttiä. Eukot hankkikoot omat rahansa ja kotityöt puoliksi.

Eli sinulle siis tuo ylläoleva malli jossa asutaan pienempituloisen tulojen mukaan ja vaikka toinen tekisi osa-aikatyötä niin se toinen joka tekee pidempää päivää tekee yhtä paljon kotitöitä. Toinen saa rahaa ja toinen vapaa-aikaa.

Olen sitämieltä että suuremmat tulot harvemmin tulee ansaitsematta, joten niiden eteen on todennäköisesti tehty aivan helvetisti hommia ja siten pitäisi myös olla oikeus nauttia työnsä hedelmää.

Nauti ihan vapaasti. Onneksi kenenkään ei ole pakko nauttia (=kärsiä) sinun seurassani.

Kuulostaa ankealta perhe-elämä jossa ruokakulutkin jaetaan sen mukaan mitä kukakin syö. Miten vuokra ja sähkö? Mitataan kumpi on enemmän kotona ja kumman tavarat vie enemmän tilaa?

Vierailija kirjoitti:

Hassua keskustella tällaisesta asiasta miesten kanssa, joiden ainoa naiskontakti on vuodesta toiseen oma äiti. :)

Jep ja sääliksi käy sitä äitiäkin, varmasti yrittää parhaansa pojan eteen ja sitten joutuu kuuntelemaan noita juttuja "naiset on lompakkoloisia! Minä ostan itselleni, mene töihin!" 😥

Siis nyt vasta ymmärsin että mieheni on lompakkoloinen!

Meillä on tilanne jossa minä olen tavallinen tarjoilija pienillä mutta säännöllisillä tuloilla, mies on yrittäjä joka tienaa epäsäännöllisesti mutta parhaimmillaan kuukaudessa yli neljä kertaa sen mitä minä.

Koska vain minulle tulee säännöllisesti rahaa minä maksan koko vuokran jotta se hoituu ajallaan. Asumme kolmiossa jotta miehellä on työhuone. Minä en sitä tarvitse niin minun ei kuuluisi maksaa edes puolia vuokrasta.

Teen osa-aikatöitä kun miehen työpäivät helposti venyvät yli 10 tuntisiksi, näin minä käyn kaupassa ja teen kotitöitä enemmän.

Voisin hyvin syödä töissä eli käyn kaupassa vain jotta mies saa ruokaa.

Olen myös monta kertaa maksanut yrityksen laskuja ja tässä nytenee jo ihan liikaa perhe ja rahat sekaisin eikö? Ei kukaan laske maksaako mies minulle takaisin tästä ja teen vielä lisäksi ilmaiseksi laskutusta hänelle!

Jotta mies ei minua pääse enää loisimaan muutamme yksiöön joka riittää minulle hyvin. Minä syön töissä niin mies käy töiden jälkeen itse ostamassa ruokansa ja laittaa sen. Myös kotityöt nyt puolitetaan tai varmaan parempi että mies siivoaa keittiön ja tiskaa koska minä en syö kotona.

Pyykkiä hän ei ehdi pestä kuin ehkä kerran viikossa niin alanko pyytää häneltä maksun siitä? Ainakin ompelutyö ja laskutus on sellaista josta hänen kai kuuluu minulle maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliittolaissa sanotaan, että kukin osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan. Eli suurituloinen sen verran enemmän.

Laki sanoo tarkastiottaen näin "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen."

Siksi sillä paremmintienaavalla on jo lainkohdan perusteella oikeus vaatia, että vähemmäntienaava tekee enemmän kotitöitä ja siten oman kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen. Jos lähdetään siitä, että perheen rahat ovat yhteiset, niin vastapainoksi myös aika on yhteistä eli pitkät päivät töissä tarkoittavat vähemmän kotitöitä.

Jos toinenkin tekee normaalia työaikaa mielestäni se tarkoittaa ostopalveluita ja vasta toisen niin halutessa hänen ylimääräistä panostaan.

Sinäkö olet niin vammainen tai laiska että et saa kotiasi hoidettua vaikka se sinulle on tärkeä?

Mies siivoaa sitten kun näkee tarpeelliseksi, ei silloin kun nainen käskee. Se siivoaa ketä sotku haittaa.

Kyllä, tähän on yksinkertainen kaava olemassa: Miehen osuus yhteisistä menoista + (Miehen tekemät kotityöt)*15€ = Naisen osuus yhteisistä menoista + (Naisen tekemät kotityöt)*15€. 

Eli jos mies kattaa esimerkiksi 500 euroa enemmän yhteisistä menoista per kuukausi, niin naisen tulee tehdä yhteensä 500/15 = 33,3 tuntia miestä enemmän kotitöitä. Ja sama toisin päin koska kaava on symetrinen. Jos puoliso ei tähän suostu, niin on kannattavampaa erota ja hankkia siivooja/lastenhoitaja, verovähennyksen jälkeen heidän hintansa on noin 15 euroa/tunti.

Näette varmaan tämänkin keskustelun perusteella jo että on hyvin ylimalkaista puhua että naisen euro on 80 senttiä. Hyvin monesti se on että sen puuttuvan 20 senttiä maksaa se perheen toinen aikuinen. Joskus nainen, mutta hyvin usein mies. En montaakaan paria tunne jossa nainen tienaa enemmän kuin mies....

Tiedostan kyllä että niitä on toki, mutta normeerattuna varmaan enemmän ja vähemmän näin. Sen kummemmin juurisuuhun nyt kantaa ottamatta...

Yksinäiselle naiselle tuo 80sentin euro on tietysti ongelma, kun kukaan ei sitä jäävää osaa maksa. Siksi parisuhde onkin kannattavaa, puolin ja toisin. Ja talous isolta osalta yhteistä ja tuodun rahapanoksen suhteen epätasapainossa. Kieltämättä arvokaalla naisen panoksella varsinkin lapsien ollessa kyseessä lienee ihan tyhmää keskustella siitä kuuluuko sen ylimääräisen kulun vetovastuu sille joka sitä "ruokaa sinne luolaan käy savannilta nuijimassa". Tottakai se kuuluu...

Meillä nettotulos/kk käteen jakaantuu varmaan aika perus ~3000eur / ~2500eur. Meillä on juuri se systeemi, että on pitkällä aikavälillä seurattu mitä meidän talous maksaa. Sisältäen kaikki kiinteät kulut talosta ja autoista, lasten vaatteet, jne. Tätä pottia sitten maksetaan palkkaeron suhteessa säästötilille josta menee kaikki nämä laskut myöskin. Eli minä maksan enemmän, kun tienaan enemmän. Lopuilla tekee kumpikin mitä haluaa. On ollut ihan toimiva systeemi mielestäni.

Ja tilanne on nyt tämä. Äippäloman aikana maksoin lähes kaiken jne. Tilanteen mukaan...

Joku yksikseen lomailu nyt lienee ihan järjetön heitto vaan joltain sihen en usko. Mutta jos parempituloinan haluaa harastaa jotain kalliimpaa. Tai harrastaa ylipäätään niin se hänelle suotakoon.

Pelimies tietysti vie rouvan mukanaan harrastuksiin ja ottaa kotiin sen viikkosiivoojan...;o)

Molemmat tekevät yhtä monta tuntia työtä. Työksi lasketaan palkkatyö ja kotityö. Yhteiset hankinnat kustannetaan yhdessä, hifistelyt kukin maksaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on tietenkin siitä kiinni mitä sovitaan. Jokainen perhe tehköön niin kuin parhaaksi näkee, kunhan se on vaan yhdessä sovittu, eikä ainoastaan toisen sanelemaa.

Tosin juridisesti omaisuuteni ja palkkani on avioliitossakin minun ja vain minun, puolison kanssa niistä ei tarvitse erikseen sopia.

Tämä on keskustelun yksi pointti mikä naisilta jää monesti sivuun. Työnantaja maksaa palkka henkilökohtaisesti, ei perheelle. Lainvoimaisesti naisella ei ole mitään valtaa miehen tilille ja palkkatuloon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliittolaissa sanotaan, että kukin osallistuu perheen elatukseen kykynsä mukaan. Eli suurituloinen sen verran enemmän.

Laki sanoo tarkastiottaen näin "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen."

Siksi sillä paremmintienaavalla on jo lainkohdan perusteella oikeus vaatia, että vähemmäntienaava tekee enemmän kotitöitä ja siten oman kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen. Jos lähdetään siitä, että perheen rahat ovat yhteiset, niin vastapainoksi myös aika on yhteistä eli pitkät päivät töissä tarkoittavat vähemmän kotitöitä.

Jos toinenkin tekee normaalia työaikaa mielestäni se tarkoittaa ostopalveluita ja vasta toisen niin halutessa hänen ylimääräistä panostaan.

Sinäkö olet niin vammainen tai laiska että et saa kotiasi hoidettua vaikka se sinulle on tärkeä?

Mies siivoaa sitten kun näkee tarpeelliseksi, ei silloin kun nainen käskee. Se siivoaa ketä sotku haittaa.

En ole vammainen enkä laiska. Minä laskutan 70 e tunnilta, joten on viisaampaa käyttää pakkopulla-aika omiin töihin ja maksaa kotiavusta. Elämäni on liian lyhyt siihen, että käyttäisin vapaa-aikani kodinhoitoon. Jos se olisi niin kivaa, miksi niin moni mies yrittää kuitenkin luistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkihan on tietenkin siitä kiinni mitä sovitaan. Jokainen perhe tehköön niin kuin parhaaksi näkee, kunhan se on vaan yhdessä sovittu, eikä ainoastaan toisen sanelemaa.

Tosin juridisesti omaisuuteni ja palkkani on avioliitossakin minun ja vain minun, puolison kanssa niistä ei tarvitse erikseen sopia.

Tämä on keskustelun yksi pointti mikä naisilta jää monesti sivuun. Työnantaja maksaa palkka henkilökohtaisesti, ei perheelle. Lainvoimaisesti naisella ei ole mitään valtaa miehen tilille ja palkkatuloon.

Laki ei myöskään estä lähtemästä suhteesta jossa kaikki asiat on pakko sopia juristin kanssa eikä mitään muuta neuvottelu varaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies voi ostaa rahallansa esim. siivoajan kotiin. Ihemtyttää, mikä mies se sellainen olisi, joka haluaa ostaa vain itselleen asioita :O Miksi vain itselle vaatteita? Eiköhän vaimo ja mahdolliset lapsetkin niitä tarvitse. Elektroniikka taas saattaa olla asia, joka kiinnostaa enempi miestä, eli siitä vain minun puolesta. Mutta se olisi jo huippu, jos useamminkin lomailisi yksin niillä rakkailla OMILLA rahoilla ja jättäisi perheensä kotiin..... Arvot taas pepusta jollain, sorry!

Eli miehen pitäisi palkallaan kustantaa elektroniikka kotiin, lomat perheelle ja vielä vaatteetkin vaimolle?

Entä jos tasa-arvon vuonna 2017, se maksaa vaatteensa ja lomansa joka sinne haluaa? Olisiko paha?

Ehkä tasa-arvon vuonna 2017, eletään sen tasa-arvon mukaan, eli jos toinen puoliso mahdollistaa toiselle jotain,(tässä tapauksessa puhtaan siivotun kodin, ja ruoanpöytään töistä tullessa) on hänen tasa-arvon nimissä päästävä myös nauttimaan mahdollistamastaan asiasta tavalla tai toisella, ja setapa tässä on se että joko mies maksaa kotiapulaisen omalle osalleen, tai sitten naiselle siitä että hänen puolestaan tehdään asioita. Ei ole kovin tasa-arvoista se, että otetaan toiselta, antamatta itse mitään takaisin.

Johan se huonosti tienaava lähärivaimo saa asua kodissa johon hänellä itsekseen ei olisi varaa. Onko liikaa pyydetty, että siivoaa sen myös jos kerran vapaa-aikaa on?

Vierailija kirjoitti:

Siis millä silmillä ihmiset katsoo maailmaa? Mikä on avioliitto ja mikä on perhe?

Jos mies esimerkiksi tienaa 4000 euroa käteen ja nainen 2000 euroa ja yhteiset asumiseen ja välttämättömään elämiseen menevät kulut lainoineen ovat 4000 euroa. Niin pitäisikö molemmat maksaa puolet, jolloin miehelle jäisi 2000 omaan käyttöön ja naiselle ei jäisi mitään. Tai toisinpäin, nainen tienaisi enemmän.

Tai jos molemmat käyvät töissä ja toinen maksaa enemmän yhteisiä kuluja hyvän palkkansa takia. Kun tulevat illalla kotiin, niin toinen hoitaa kaikki kotityöt väsyneenä ja toinen kokee ettei hänen tarvitse tehdä mitään, koska hänellä on parempi palkka. Molemmat ovat olleet töissä kuitenkin yhtä pitkän päivän. Toisella olisi kuitenkin enemmän vapaa aikaa sen takia että hänellä on oikeus, koska hänellä on parempi palkka.

Tai toinen tekee kaikki päätökset perheessä, koska seisoo rahakirstun päällä. Herätkää!!! Minkälaisen parisuhteen haluatte?

Kodin ja lasten hoitamisella ei ole mitään tekemistä palkan kanssa. Molemmat asuvat kodissa ja molemmat ovat olleet osallisena lasten hankinnassa. Jos toinen on kotona ja toinen tekee pitkää päivää, niin kotitöiden jakaminen ei mene tasan. Enkä tarkoita tässä palkka-asiassa, että toisella pitäisi olla vapaa pääsy toisen rahapussille. Mutta kohtuus ja tasa-arvoisuus suhteessa tulisi täyttyä.

Tähän liittyy niin paljon muitakin asioita. Molemmat eivät esimerkiksi voi välttämättä tehdä uraa kun lapset ovat pieniä. Totuus on vieläkin tässä maailmassa, että useasti miehen on mahdollisuus saada parempaa palkkaa kuin naisen. Perinteisesti jo naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja, vaikka ihmiset niissä tekevät tärkeää ja raskastakin työtä.

Asioita ei voi katsoa noin yksinkertaisesti kun niitä tässä on monen osalta katsottu. Mutta jatkakaa vain noin. Sillä tavalla ette koskaan tule saavuttamaan sitä, mikä parisuhde, avioliitto ja perhe tulisi olla. Jonain päivänä huomaatte, että jokin tässä meni väärin, silloin se taitaa kuitenkin olla myöhäistä.

Minusta noilla tuloilla ei hankita elintasoa, jossa asuminen ja eläminen maksaa 4000 €. Pienempituloisellahan ei ole tuohon elintasoon varaa. Tunnen pariskuntia, joilla on ollut merkittävä tuloero sekä nk yhteiset rahat ja eron jälkeen pienempituloinen on pudonnut kovaa ja korkealta, kun elintaso on mitoitettu suurempituloisen mukaan. Ja hyvin usein myös katkeroitunut, kun joutuukin elämään sellaista elintasoa, johon omat tulot mahdollisine yhteiskunnan  tukineen riittää. Omassa parisuhteessani olen halunnut, että mahdollinen ero ei laske elintasoa. Olen meistä suurituloisempi ja elintasomme on mitoitettu siten, että molemmille jää rahaa säästöönkin. Vaikka siis maksamme kaikki yhteiset menot puoliksi. Mulle säästöön jää enemmän kuin miehelle, mutta molemmille jää ihan riittävästi, koska kummallakin olisi elintasoomme varaa yksinkin ja kun kulut nyt jaetaan puoliksi, se on molemmille taloudellisesti kannattavaa. Säästöön jäävistä rahoista kumpikin voi käyttää omia rahojaan miten haluaa eikä isommistakaan hankinnoista tarvitse keskustella, koska niitä ei makseta yhteiseltä taloustililtä. Minusta parisuhteessa asumisen ja elämisen kulujen pitää puolittua verrattuna siihen, mitä ne olisivat yksin eläessä. Nykyisin monet tuntuvat pyrkivän nostamaan elintasoaan, kun menevät parisuhteeseen. Ts kaikki menee, mikä tuleekin. Ja sitten ollaan lirissä, jos tulee lapsia, työttömyyttä, sairauksia tai ero. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon onkaan miehen euro kun tilistä vähennetään verot ym. maksut ja kaiken lisäksi lompakkoloiselle ”kuuluvat” pennoset? Taitaa olla luokkaa 10 senttiä. Eukot hankkikoot omat rahansa ja kotityöt puoliksi.

Eli sinulle siis tuo ylläoleva malli jossa asutaan pienempituloisen tulojen mukaan ja vaikka toinen tekisi osa-aikatyötä niin se toinen joka tekee pidempää päivää tekee yhtä paljon kotitöitä. Toinen saa rahaa ja toinen vapaa-aikaa.

Olen sitämieltä että suuremmat tulot harvemmin tulee ansaitsematta, joten niiden eteen on todennäköisesti tehty aivan helvetisti hommia ja siten pitäisi myös olla oikeus nauttia työnsä hedelmää.

:,D ihan_oikeasti_ olet sitä mieltä että on ihan ok asua jonkun kanssa yhdessä, niin että hyvätuloinen matkustelee yksinään, käy ulkona syömässä ja ostelee _itselleen_ ties mitä kodin elektroniikkaa joita huonotuloinen ei saa käyttää? Toinen menee kauppaan bussilla ja toinen uudella autolla? Kerro tunnetko jonkun tuollaisen pariskunnan, miten se käytännössä toimii??

Montako perhettä tiedät joissa lähärivaimo EI saa katsella televisiota tai istua Audissa vs. ne perheet joissa saa? Ja monessako perheessä lähärin palkasta nämä hyödykkeet on ostettu?

Naiset siis istuvat perseellään Audeissa vaikka eivät niiden hankintaan ole euroakaan laittaneet, mutta silti vinkumista riittää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies voi ostaa rahallansa esim. siivoajan kotiin. Ihemtyttää, mikä mies se sellainen olisi, joka haluaa ostaa vain itselleen asioita :O Miksi vain itselle vaatteita? Eiköhän vaimo ja mahdolliset lapsetkin niitä tarvitse. Elektroniikka taas saattaa olla asia, joka kiinnostaa enempi miestä, eli siitä vain minun puolesta. Mutta se olisi jo huippu, jos useamminkin lomailisi yksin niillä rakkailla OMILLA rahoilla ja jättäisi perheensä kotiin..... Arvot taas pepusta jollain, sorry!

Eli miehen pitäisi palkallaan kustantaa elektroniikka kotiin, lomat perheelle ja vielä vaatteetkin vaimolle?

Entä jos tasa-arvon vuonna 2017, se maksaa vaatteensa ja lomansa joka sinne haluaa? Olisiko paha?

Ehkä tasa-arvon vuonna 2017, eletään sen tasa-arvon mukaan, eli jos toinen puoliso mahdollistaa toiselle jotain,(tässä tapauksessa puhtaan siivotun kodin, ja ruoanpöytään töistä tullessa) on hänen tasa-arvon nimissä päästävä myös nauttimaan mahdollistamastaan asiasta tavalla tai toisella, ja setapa tässä on se että joko mies maksaa kotiapulaisen omalle osalleen, tai sitten naiselle siitä että hänen puolestaan tehdään asioita. Ei ole kovin tasa-arvoista se, että otetaan toiselta, antamatta itse mitään takaisin.

Johan se huonosti tienaava lähärivaimo saa asua kodissa johon hänellä itsekseen ei olisi varaa. Onko liikaa pyydetty, että siivoaa sen myös jos kerran vapaa-aikaa on?

Ei, jos hän saa pitää palkkansa itse tai sopivaksi arvioidun osuuden. Muuten on.

Moni mies odottaa 50-luvun palveluita ja samalla taloudellista yhteistä vastuunkantoa. Se on joko tai tai niiden yhdistelmä ei sekä että.