Jos ette ole nukkuneet yöllä minuuttiakaan, menettekö aamulla töihin?
Kyseessä tahaton unettomuus (eikä esim. päihteiden käytöstä johtuva). Pystyttekö menemään töihin vai soitatteko ettette pääse? Kerrotteko oikean syyn eli unettomuuden vai kerrotteko syyksi, että olette kipeänä (flunssa, päänsärky mahakipu tms.)?
Kommentit (49)
Jos olisin autojen kanssa tekemisissä esim. bussinkuljettaja niin en menisi töihin. Vaaratekijä tuo unettomuus.
Vierailija kirjoitti:
Yhden yön jälkeen menen kyllä töihin, mutta varoitan työkavereita ja pomoa aamulla, etten ole nukkunut, joten ei kannata odottaa mitään tärkeitä päätöksiä ja suuria tekoja. Jos tilanne jatkuisi useammman yön, en menisi töihin ja ilmoittaisin rehellisesti syyn. Onneksi noita pitempiä unettomuusjaksoja ei omalle kohdalle ole sattunut.
Kaikissa ammateissa ja kaikilla työpaikoilla ei voi kuitata unettomuutta sanomalla, että enpä ole tänään parhaimillani, älkää odottako päätöksiä tai muutakaan kummoista.
Lastentarhanopettjana tiedän, että kun astun työpaikan ovesta sisään, minulta odotetaan ja edellytetään täyttä panosta koko päivän ajan 7h 45min. Kymmenen minuutin tauko pidetään, jos ehditään. Tosin mitään taukotiloja ei ole. Meillä ei riitä selitykseksi, että nukuin huonosti, saatan tänään vähän nuokkua lasten ja vanhempien edessä. Sama varmasti esim. terveydenhuollossa ja auton ratissa. Yhden valvotun yön jälkeen auton ajaminen (esim. vain matkalla työpaikalle) on todella vaarallista.
En menisi jos olisi pakko mennä toimistolle, uneton yö laukaisee usein paniikkikohtauksen, eikä rauhoittaviin voi tukeutua, koska ne pitäisivät unettoman yön jälkeen nukkumaan. Etätöissä uneton yö ei ole niin paha asia.
En mene. Teen ajatustyötä, jossa vain lopputuloksella on työnantajalle väliä. Kukaan ei kostu mitään siitä, jos menen näytön eteen istumaan enkä saa mitään aikaiseksi.
Teen puoleen päivään asti etätöitä ja sitten otan päiväunet jos ei ole palavereja ja jatkan töitä herättyäni.
En mennyt. En lainkaan pysty toimimaan ja työssäni ei voi toimia puolinukuksissa. Ehkä 2x 20 vuoden aikana noin sattunut. Yleensä nukun normaalisti.
Samoilla silmillä on useesti lähetty metsätöihin eikä ole haitannut pätkääkään.
M30
Töihin vain ja tekee parhaansa, mutta ei revi ylimääräistä. Seuraavana yönä nukuttaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla satoja tollasia öitä ja aina olen töihin mennyt. Nykyään onneksi unilääkitys pitkäkestoiseen vaikeaan unettomuuteen niin saan nukuttua edes jotenkuten.
https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/201404080085759
Olen mennyt aiemmin tuossa tilanteessa töihin, mutta nykyään teen etätöitä ja välillä saan nukuttua vain muutaman tunnin. Kokonaan unettomia öitä ei ole onneksi pitkään aikaan ollut. Itselläni vähät unetkin aiheuttavat masentuneen, vähän sekavan, hitaan olotilan. Sydämen tykytyksiä, flunssan tunnetta, ja käytännössä se estää liikunnan harrastamisen. Ja harvoin myöskään pystyn nukkumaan päiväunia kuitenkaan, koska ahdistus ja levottomuus pitävät hereillä. Noista syistä olen alkanut vakavasti harkita joko töiden lopettamista kokonaan tai hankkiutumista toiseen työpaikkaan. Noidenkin ratkaisujen tekeminen on haastavaa, eikä millään jaksaisi ryhtyä, vaan yritän sinnitellä nykyisessä tilanteessani, koska kuitenkin nukun myös hyviä öitä ja silloin olotilani on aivan erilainen ja voin harrastaa silloin liikuntaa myös.
Vierailija kirjoitti:
Töihin vain ja tekee parhaansa, mutta ei revi ylimääräistä. Seuraavana yönä nukuttaa paremmin.
Jos on unettomutta, voi mennä vaikka pari viikkoa putkeen kaikki yöt surkeasti. Normaalilla ihmisellä uni maittaa makeasti yhden huonon yön jälkeen.
Yhden valvotun yön jälkeen kyllä mutta jos unettomuus vaivaa pidempää, niin menen lääkäriin joka antaa ihan aiheesta saikkua.
Ei oo terveellistä, jos on pidempi unettomuus. En ole korvaamaton. Tulee äkkiä muita terveysongelmia.
Ei se mikään leikin asia ole.
Vähintään kymmeniä kertoja olen mennyt töihin nukkumatta yhtään. Vajaa lääkitys nytkin kun jatkuva käyttö on lääkärien mielestä pahempi kuin jatkuva univaje. Saahan sitä olla erimieltä ei se mitään auta. Unettomuus ja lääkärien suhtautuminen siihen on syvältä.
Vierailija kirjoitti:
Yhden valvotun yön jälkeen kyllä mutta jos unettomuus vaivaa pidempää, niin menen lääkäriin joka antaa ihan aiheesta saikkua.
Ei oo terveellistä, jos on pidempi unettomuus. En ole korvaamaton. Tulee äkkiä muita terveysongelmia.
Ei se mikään leikin asia ole.
Minulle lääkäri määräsi työpsykologille menoa unettomuuteen. Menin. Hän puolestaan patisti unikouluun. En mennyt. Saikkua voidaan antaa, mutta samalla annetaan ymmärtää, ettei se ole mikään ratkaisu. Kuten ei yleensä olekaan. Itselläni ongelma on päässä sekä varsinkin työssä. Lomalla voin oikein hyvin.
En mene. Meillä voi omalla ilmoituksella olla pois ja ilmoitan olevani sairaana, en sen tarkemmin avaudu syystä.
Menen. Nuorena en mennyt mihinkään nukkumattoman yön jälkeen ja hävettää nykyään miten mukavuudenhaluinen hienostelija silloin oli. Okei. Onhan se olo aika huono silloin aamun ekat tunnit , sydän hakkaa, päätä särkee, ajatus ei juokse ja tuntuu kuumeiselta. Mutta kun on elänyt normaalisti eikä pyörinyt sängyssä, niin iltapäivällä se olo jo melko normaali, ehkä jopa lievästi ylivireinen. Nykyään en kehtaa edes mainita, jos on jäänyt yksi yö nukkumatta. Useimmilla mun ikäisillä on kuitenkin pieniä lapsia ja niillä jää varmasti aika montakin yötä välillä nukkumatta.
Vierailija kirjoitti:
Menen. Nuorena en mennyt mihinkään nukkumattoman yön jälkeen ja hävettää nykyään miten mukavuudenhaluinen hienostelija silloin oli. Okei. Onhan se olo aika huono silloin aamun ekat tunnit , sydän hakkaa, päätä särkee, ajatus ei juokse ja tuntuu kuumeiselta. Mutta kun on elänyt normaalisti eikä pyörinyt sängyssä, niin iltapäivällä se olo jo melko normaali, ehkä jopa lievästi ylivireinen. Nykyään en kehtaa edes mainita, jos on jäänyt yksi yö nukkumatta. Useimmilla mun ikäisillä on kuitenkin pieniä lapsia ja niillä jää varmasti aika montakin yötä välillä nukkumatta.
Yksittäiset yöt harvakseltaan on täysin eri asia kuin unettomuus. Kokemusta molemmista.
Etäilen niinku normistikin. Avaan Teamsin ja alan nukkumaan.
En ole juurikaan poissa töistä ja nyt etäaikaan en sitäkään vähää kun pikkuflunssaisenakin voi ihan hyvin tehdä hommia
Olen opettaja, joten tietenkin menen töihin. Monet kerrat olen lähtenyt opettamaan unettoman yön jälkeen. Näin pääsen itse lopulta helpommalla enkä aiheuta lisätöitä muille.
Rehtorille on riesa hommata sijainen parin tunnin varoajalla. Pahimmillaan kollega voi joutua vahtimaan luokkaani omansa ohessa. Joka tapauksessa aamu alkaisi siten, että kaivan oppikirjan ja päiväkirjan eteen ja alan miettiä, mitä ihmettä sijainen voisi teettää, ja viestin siitä rehtorille. Yleensä sijaisen tunti on hukkatunti, ja joudun itse vain tekemään enemmän, kun töihin palaan. Erityisesti jos on jotain kirjoitelmien ohjaamista, vaikeamman tehtävänannon avaamista tai suullisten töiden kuuntelemista tai näytelmän ohjaamista deadlinen häämöttäessä, minun on pakko mennä töihin, vaikka olisin sairaanakin. Ja olen monesti mennytkin.
Jos minulla ei ole pitkä päivä, on vain esimerkiksi neljä tuntia opetusta, selviän ihan hyvin. Tällaisena päivänä en tuntien jälkeen rupea suunnittelu- tai arviointihommiin vaan lähden heti kotiin, koska oppitunnit sinnittyäni olen kyllä ihan loppu. Mutta sen huomaa vasta viimeisen tunnin loputtua, koska opetustyö on niin intensiivistä, ettei sen aikana ehdi tai pysty miettimään, onko nyt väsynyt vai ei.