Se on siinä, enää en edes yritä hakea töitä
Mitä haluan: Tehdä edes jotain hyödyllistä tämän yhteiskunnan eteen ja tienata siinä samalla hieman ylimääräistä. Ei luulisi olevan kovin monimutkaista.
Mitä en halua: Täytellä ensin tuntitolkulla jumittaviin lomakkeisiin samoja tietoja kuin CV:ssä (olen opiskelija, joten parempaakin tekemistä olisi), käydä sitten hyvällä tuurilla työhaastatteluissa esittämässä täydellistä ihmistä ja lopulta kuulla, etten ole tarpeeksi täydellinen siivoamaan vessoja ja etten saa töitä, koska minulla ei ole tarpeeksi kokemusta, koska en saa töitä, koska minulla ei ole tarpeeksi kokemusta, koska en saa töitä... Tänä aamuna sähköpostiin tullut kielteinen vastaus sai luvan olla viimeinen.
Mitä jatkossa teen: annan vanhempieni elättää minut ja nostelen samalla opinto- ja toimeentulotukea säästöön huvittelua varten. Ei hävetä enää yhtään elää muiden loisena. :-)
Kommentit (3)
Mitä alaa opiskelet ja missä vaiheessa opintosi ovat?
Jonkinlainen työkokemus opintojen aikana olisi kyllä tärkeää saada, mieluiten myös jonkin verran oman alan työkokemusta. Opiskelijan status on työnantajan silmissä huomattavasti parempi kuin työttömän. Opiskelija on menestyjä ja menossa elämässä eteenpäin. Työtön on luuseri ja menetetty tapaus.
Jos olet vielä opintojen alkuvaiheessa, niin en löisi vielä hanskoja tiskiin. Kun saat pari kolme vuotta opintoja alle, niin sinulla on jo huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet saada niitä oman alan kesätöitä, joiden jälkeen on usein mahdollista jatkaa osa-aikaisena lukuvuoden aikana.
Ei ole mitään pahaa siinä, että vanhempasi elättävät sinut opintojen alkuvaiheessa. Keskity niihin opintoihin ja yritä päästä kesätöihin siinä välissä. Olen omankin lapsen kohdalla ajatellut, että elätän suosiolla kunnes lapsi alkaa saada oman alan töitä ja alkaa käydä töissä osa-aikaisesti. Pari ensimmäistä vuotta menee varmaan pelkkien opintojen parissa, ehkä kolmaskin. Ja rukoilen kädet ristissä, että onnistuisi saamaan edes kesätöitä. Mutta kandin jälkeen olisi syytä alkaa saada jalkaa työmarkkinoille osa-aikaisen työskentelyn merkeissä, että on sitten hyvät saumat päästä töihin valmistumisen jälkeen.
En minäkään tehnyt töitä opintojen aikana. Mies tuki ja maksoi isoimman osan kuluista sen ajan. Opintojen aikana olisi ollut tarjolla enintään vessan kuurauksia ja hekin olivat joustamattomia vuorojen suhteen. Perheellisenä ja toisella paikkakunnalla opiskelevana se olisi ollut liian rankkaa. Panostin opiskeluun, valmistuin ajallaan ja hyvin arvosanoin ja nyt olen yrittäjä.
Käräytän sinut Kelalle.