Työtön, mitä teet tänään?
Kommentit (27)
Oon tässä koneella, jossain vaiheessa varmaan katson jotain sarjaa tai leffaa, luen kirjaa. Eteinen pitäis imuroida. Kaupassa käyn ja ehkä jossain pizzalla tms. Koiran kanssa ulkoilua vielä pari kertaa. Puhelu mutsille ja kaverille, pitäis suunnitella huomista museo- & lounaskäyntiä. Vähän reilu 3v ollut kotona.
Tänäänkin juon olutta. Aloitin heti kun heräsin ja lopetan kun sammun. 3 vuotta työttömänä ja samanlaista on ollut koko sen ajan...
Mä olen ollut vapaana töistä 4.5vuotta. Enkä todellakaan halua töihin, on niin paljon muutakin, kivempaa tekemistä..tänään jouluvalojen laittoa, huomenna lähdetään viikonlopuksi kylpylään
Ei työttömyys mikään mörkö ole.
pelaan pian wormsia taas, pelannut jo 10 vuotta, ikää 46 v sinkkumies, ulos ei jaksa mennä kuin kerran viikossa kun pitää mennä saunaan toiseen taloon ja ehkä käydä lidlissä. aamulal pelaan pokeria pari matsia ilmaisturnausta. illalla katson ehkä 1 leffan jos tuleee tvstä mitään katsottavaa, yleensä ei tule. rukoilen toki paljon päivisin ja odotan että Jumala toisi mulel vaimon ovelle ja tekisi miljardööriksi niin voisinmuuttaa Aasiaan
Lähen pesemään pyykkejä äitini luo, sitten syön, lapsi tulee koulusta ja syödään, asennan äitin tulostimeen musteet jotka tilasin ja tulivat, käyn apteekissa.. katson emmerdalea keitän kahvit, loppuilta mennee koneella ja töllöä katellessa, olemme yötä äitillä.. äiti ei ole kotona.
Tänään relaan. Käyn varmaan pitkällö lenkillä.
Mulla on ollut viikon sisääb kolme työhaastattelua ja yhteen testit eilen. Olen henkisesti aivan poikki. Noi kaikki omaa alaa ja oli pakko valmistautua kuhunkin vähintään päivän verran. Työttömän on oltava puolet parempi haastattelussa kuin työn vaihtajan, muuten työtön tippuu automaattisesti mitalisijoilta. Nyt vaan odotellaan. Sekin on hermoja raastavaa.
Olen tehnyt tosi tiukasti töitä yli 15 vuotta ja on pakko sanoa että tällainen rupeama on kaksinverroin rankempi kuin rankka työviikko, siis henkisesti. Tottakai työelämässäkin on vaikeita tilanteita ja karseita palavereja.
Työhaastattelu vaan on niin tyhjentävä kokemus. Vaikka kuinka olis hissipuhe treenattuna, niin koskaan et tiedä mitä kysytään - ja kokemuksesta tiedän että kysytään ihan todellakin laidasta laitaan mitä vaan. Kieli vaihtuu lennosta ja tätä on tietenkin edeltänyt kolmen minuutin mittainen video jossa kerrot itsestäsi ja ominaisuuksistasi suomeksi ja englanniksi.
Pari vuotta olen ollut työttömänä, nainen 45 v. Nyt syksyllä on selkeästi työmarkkinat virkistyneet, pitkästä aikaa on ihan hyviä paikkoja auki.
Vuoden työttömyys. Käyn vanhalla pariskunnalla kylässä. Ehkä kuntosalilla. Lenkillä koirannkanssa. Lämmittämässä tutun taloa.
Kaappien siivousta ja turhien romppeiden lajittelua kierrätykseen/kirpputorille. Tulee tehtyä pikkuhiljaa joulusiivousta.
Olen ollut kohta kaksi vuotta ansiosidonnaisella päivärahalla ja nyt alkuvuodesta sopivasti pääsen taas töihin samaan paikkaan, missä olin viimeksikin.
Joskus viime vuoden lopulla tein viimeisen työtunnin (olin tuntipalkkainen).
Tänään olen hoitanut kissoja, lukenut päivän nettilehdet, nauttinut aamiaisen siinä samalla. Nyt piipahdan työkkärin sivuilla katsomassa ettei siellä ole mitään tehtäviä. Sitten soitan hautaustoimistoon ja kirjoitan pankin juristille. Laitan ruokaa, kuntoilen ja lähden kyläilemään.
Ei siis aktiivista työnhakua tänään; on kyllä yksi paikka johon meinaan hakea, mutta tänään vasta mietin, millaisella hakemuksella tällä kertaa yritän.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt tosi tiukasti töitä yli 15 vuotta ja on pakko sanoa että tällainen rupeama on kaksinverroin rankempi kuin rankka työviikko, siis henkisesti.
Tämä on niin totta. Työttömänä työnhaun rankkuutta ei tunnu ymmärtävän ne, jotka sitä koskaan eivät ole kokeneet. Kerta toisensa jälkeen psyykkaat itsesi tuntemaan, että juuri tähän paikkaan haluat, juuri tässä olisit hyvä - ja kerta toisensa jälkeen saat pakit. Turhaa työtä hakemusten ja CV:n viilaaminen kerta toisensa jälkeen; ei mitään palkintoa työstä jota teet.
olen aloittanut 40 päivän vesipaaston, jouluna saan herkutella eli käyn joka päivä jouuviikolla ikean joulubuffetissa, paitsi jos auto ei ole enää vakuutuksessa, tai vois käydä silti ei oo kuin 10 km matkaa
Kolme viikkoa työttömyyttä takana. Joka syksyinen ongelma, kun päkerrän pääasiassa kausityön parissa. Olen aika tylsistynyt jo nyt, mutta elettävä säästeliäästi ja vältettävä kaikki ylimääräinen. Seuraavasta "tilistä" ei ole vielä tietoa.
Tänään lähden (taas) työkkäriin selvittämään "uraa" ja siitä kahteen paikkaan haastatteluun. Toiseen en haluaisi päästä, täysin työntekijöiden määrään nähden ylimitoitettua ja kaiken huipuksi vielä aivan alipalkattua työtä olemattomilla tunneilla, enemmän haittaa kuin hyötyä. Tuskin tulijoita kamalasti, ja vaikka en työtä vieroksu, en tiedä mitä teen. En todellakaan halua tuohon työhön, jossa on epämääräiset viikkotunnit ja palkanmaksuistakin & ylitöistä olen kuullut vain pahaa. Toiseen haluaisin kyllä päästä, lähimpänä omaa alaa, tuskin, mutta haastatteluun pääsy on aina puoli voittoa.
Haastatteluista kahville pitkäaikaisen ystävän kanssa purkamaan haastatteluja (kahviraha löytyy aina lompakon pohjalta), siitä kaupan kautta kotiin, takkaan tulet, ruoanlaittoa, koirien ulkoilutus, ehkä pieni pintapuolinen siivouskin. Odotan miehen tuloa töistä, syödään, pilkotaan puita ja ladotaan ne puuvarastoon. Illalla saunan jälkeen villasukat jalkaan, elokuvan kasomista.
" Tympiminen alkaa kyllästyttää. Taidanpa siirtyä itsesääliin. "
— Seinäkirjoitus
Alkaa olla yli kymmenen vuotta edellisestä säännöllisestä palkkatyöstä. Työttömänä olen opiskellut uuden ammattitutkinnon ja tehnyt lyhyitä (palkattomia) työharjoittelupätkiä ym., mutta palkallista työtä en ole saanut.
Mitä teen tänään? Odotan koko päivän tuleeko mahdolliselta työnantajalta puhelua, pääsenkö haastatteluun, saanko töitä. Illalla, kun ei enää tarvite vahtia puhelinta, juoksen viisi kilometriä ja sitten saunaan. Puhelua odotellessa puuhailen kaikkea pientä, sellaista minkä voi nopeasti keskeyttää puhelun tullen.
Oletan ap:n tarkoittavan työttömällä palkkatyötöntä, jollainen olen fyysisen sairauteni takia.
Työtä teen paljon: teen kahta eri auttamistyötä ilman palkkaa. Tänään kylläkään en tee muuta kuin kotitöitä.
Katson varmaankin myöhemmin illalla jonkin elokuvan. Muuten lepäilen ja tietysti syön. Ehkä käyn kävelyllä.
Opiskelen siivousalaa samalla kun olen työtön ja aikuisopistolla paikanpäällä. Näin aika kuluu ja palkinnoksi saan paremmat mahdollisuudet työllistyä koska siivoojista on Suomessa pulaa!
Katsoin uutiset, kusetin koiran, tulin katsomaan sähköpostit ja juutuin Vauva-palstalle. Kämpässä suursiivous, joka pitäisi saada jonkinlaiseen päätökseen että voisi kutsua huoltomiehen tsekkaamaan viemärin syvän tukkeuman. Muuten pitävät sekopäänä: kaikki kamat pitkin lattioita. Tälle päivälle olisi pari työpaikkaa haettavana, katotaan saanko aikaiseksi. Jumppa. Netistä pitäisi etsiä muutamia yhteystietoja (sähkölaitekorjaamo). Sukulaisen hoitokotiin pitäisi soittaa. Työttömyys ei sinänsä kiristä, aika kuluu muutenkin. Rahatilanne vituttaa jonkin verran ja se, että tälle työkokemukselle ja koulutukselle ei ilmeisesti ole käyttöä. Voisin kyllä itsekin hakea ahkerammin ja osa-aikaisuuskin kelpaisi.
Noin vuoden olen ollut työttömänä.
Juuri äsken söin aamupalan, ja nyt mietin että jaksaisikohan käydä tänään suihkussa. Saattaa olla että jaksan kunhan modiodal alkaa vaikuttamaan.
Illalla käyn sitten miehen kanssa kaupassa. Yksin en jaksa lähteä kun pitäisi mennä bussilla.
Testailen tässä vedellä toimivaa moottoria.
Siis värähtelyllä vedestä irronneet protonit saavat moottorin käymään tai toinen vaihtoehto lienee Teslakelan korkeataajuusimpulssien aiheuttama veden hajoaminen vedyksi ja hapeksi ilman elektrolyysiä.
Kaikki on maailmankaikkeudessa värähtelevää energiaa.
Tesla:“If you want to find the secrets of the universe, think in terms of energy, frequency and vibration.”
En ole työttömänä vaan sairaslomalla. Olen ollut 4 kk sairaslomalla fyysisen vamman vuoksi. Teen sen verran kun jaksan ja pystyn. Vähän siivoilen kevyesti, pesen pyykkiä, laitan ruokaa, teen koneella töitä pari tuntia sen mitä pystyn, käyn kävelyllä, katson ehkä telkkaria samalla kun jumppaan fysioterapiaohjeiden mukaan ja keksin jotain kevyttä puuhastelua päivän ratoksi. Voi mennä tänään paperiaskartelun puolelle, kuten hyväntekeväisysjoulukortteihin.