HS: Sinkkumies, näin löydät kumppanin

Vierailija kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

:D :D

Miehenä voin vahvistaa tuon. Itse asiassa, monesti tekemällä juuri päinvastoin kuin joku feministi neuvoo voit saavuttaa hyviä tuloksia.

Kyseisen terapeutin kunniaksi on sanottava, että hänen vinkkinsä eivät vaikuta ainakaan erityisen tuhoisilta.

Kyl mä luulen, et todennäkösesti se kaverimainen lähestyminen on parempi tapa ottaa kontaktia naiseen kuin pillun kiilto silmissä flirttailu... Kohteliaisuus, kunnoittava käytös muita kohtaan ja yleinen ystävällisyys nyt vaan toimivat.

Jos yleisesti ihmistä pidetään hyvänä tyyppinä, pääsee paljon paremmin mukaan yhteisöön kuin se, jolla on kusipäinen maine.

Juuri tuo on paraatiesimerkki vinkeistä, jotka vain huonontavat miehen mahdollisuuksia. Toki esimerkiksi röyhkeyttä tai kudipäisyyttä on montaa sorttia mutta mikä tahansa niistä on parempi kuin olla kohtelias nössö.

Mies voi olla kohtelias olematta nössö. Itse asiassa olen huomannut että vähiten kohteliaita ovat nämä vänisevät lassukkanössöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

Mutta eikö kaverimiehen rooli ole parempi kuin yksin-kämpässä-surevan-miehen rooli? Kaveruuden kautta avautuu reitti naisen kavereihin ja näiden kavereidenkavereihin. Teidän pitäisi oppia ottamaan tilaisuudesta vaari os on mahdollisuus saada naispuolisia kavereita. Ymmärrä ettei se onnistu jos on tosi ihastunut toiseen, mutta yrittäkää löytää sellaisia naiskavereita joilla ei ole niin suurta merkitystä että olisi tukalaa olla kaveri. Ja pyytäkää niitä naisia stailaamaan itsenne. Naiset tykkää sellaisesta tai ainakin minä tykkäisin.

Ei ole parempi. Kun kerran lähdet sille "kiva kaveri" -polulle niin ajaudut vain syvemmälle siihen rooliin. Kokemukseni mukaan nämä "bestisnaiset" eivät myöskään pane rikkaa ristiin naittaakseen mieslakeijanska kavereilleen. Saattavatpa jopa aktiivisesti sabotoida tätä.

Ei laita ei, ei ole minun kaverinainen kutsunut minua juhliin jos on tämän naisen kavereita. En tiedä mistä johtuu.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

Mutta eikö kaverimiehen rooli ole parempi kuin yksin-kämpässä-surevan-miehen rooli? Kaveruuden kautta avautuu reitti naisen kavereihin ja näiden kavereidenkavereihin. Teidän pitäisi oppia ottamaan tilaisuudesta vaari os on mahdollisuus saada naispuolisia kavereita. Ymmärrä ettei se onnistu jos on tosi ihastunut toiseen, mutta yrittäkää löytää sellaisia naiskavereita joilla ei ole niin suurta merkitystä että olisi tukalaa olla kaveri. Ja pyytäkää niitä naisia stailaamaan itsenne. Naiset tykkää sellaisesta tai ainakin minä tykkäisin.

Ei ole parempi. Kun kerran lähdet sille "kiva kaveri" -polulle niin ajaudut vain syvemmälle siihen rooliin. Kokemukseni mukaan nämä "bestisnaiset" eivät myöskään pane rikkaa ristiin naittaakseen mieslakeijanska kavereilleen. Saattavatpa jopa aktiivisesti sabotoida tätä.

Tuo on kyllä totta, kaverimiehen ei haluta pariutuvan, koska vaikka tämän kanssa ei haluta suhteeseen, on kiva, että kamumies on käytettävissä statistin roolissa ehkä salaa ihastuneena.

Jos on salaa ihastunut niin silloinhan suhde ei ole aitoa kaveruutta. Ihan oikeassa elämässä ihminen haluaa hyvää kavereilleen muttei kuitenkaan sentään ala säälitoosaa jakamaan koska se ei nyt vain satu kuulumaan normaaleiden kaverisuhteiden viitekehykseen. Eiväthän suuseksistä haaveilevat mieskaveruksetkaan kai imuttele toisiaan säälistä vai imuttelevatko?

En tarkoittanut, että ihastusta olisi, mutta nainen voi näin haluta ajatella, olla aina ykkönen miehen (miesten) silmissä. Tuo reviiri -kuvaus jossakin kommentissa oli oivallinen. Miten muuten selittyy, että kaverimiesten perään saatetaan haikailla sitten, kun kelpasikin jollekin muulle? Toinen ei enää samalla tavalla voi olla uskottukaan kun mielenkiinto ja aika menee muuhun. Valitettavasti hyvin monet ihmiset ovat tällä tavalla itsekeskeisiä. Ei haluta itse, muttei haluta että kukaan muukaan saisi :D Usko vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

:D :D

Miehenä voin vahvistaa tuon. Itse asiassa, monesti tekemällä juuri päinvastoin kuin joku feministi neuvoo voit saavuttaa hyviä tuloksia.

Kyseisen terapeutin kunniaksi on sanottava, että hänen vinkkinsä eivät vaikuta ainakaan erityisen tuhoisilta.

Kyl mä luulen, et todennäkösesti se kaverimainen lähestyminen on parempi tapa ottaa kontaktia naiseen kuin pillun kiilto silmissä flirttailu... Kohteliaisuus, kunnoittava käytös muita kohtaan ja yleinen ystävällisyys nyt vaan toimivat.

Jos yleisesti ihmistä pidetään hyvänä tyyppinä, pääsee paljon paremmin mukaan yhteisöön kuin se, jolla on kusipäinen maine.

Juuri tuo on paraatiesimerkki vinkeistä, jotka vain huonontavat miehen mahdollisuuksia. Toki esimerkiksi röyhkeyttä tai kudipäisyyttä on montaa sorttia mutta mikä tahansa niistä on parempi kuin olla kohtelias nössö.

Kuka haluaa kumppanikseen röyhkeän kpään?

Yllättävän moni (nainen)

Tunnet ilmeisesti masokismiin taipuvaisia naisia? Kusipäistä seuraa vain harmia. Normaali nainen ottaa kertavahingosta opikseen.

Juuri masokisteja naiset ovat.Mies joka ei määräile naista ojennukseen on kaverimies.Tätä ei vaan koskaan sanota miehelle vaan muille naisille.

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se että sinkkunainen yrittää varta vasten naittaa miespuolisen sinkkuystävänsä ole edes se idea, vaan se että jos olet naisen kaveri, pääset mukaan kaikenlaiseen äksöniin jossa on mukana naisen kavereita, sekä mies- että naispuolisia, jotka taas puolestaan avaavat uusia ovia. Pääset bileisiin, baarissa naisen verkoston kautta on tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Se että olet jonkun naisen kaveri on jo itsessään suositus jonka avulla pääsee pitemmälle kuin tanssilattian laidalla yksin tuoppiinsa kanssa ja kännistä kiiluvin silmin tujottava voisi ikinä päästä.

No ei. Naiset luokittelevat miehet joko tietoisesti tai alitajuntaisesti seurustelu- ja kaverimatskuksi. Jos päädyt kaverimatskuna naisen verkostoon niin tämä myös tuo oman näkemyksensä ilmi kavereilleen sekä pitää sinusta tiukasti kiinni eli välttää esittelemästä potentiaalisille kumppaniehdokkaille. Naisen kanssa voi olla kaveri tai oikeammin tuttava, mutta pitää tuoda koko ajan selvästi ilmi että on haku päällä jottei joudu listalla puhtaaksi kaverimatskuksi. Tällöin myös naisen kaveritkin kiinnostuvat.

Ja joku mainitsikin, että jos mies on sosiaalisesti taitava ja menevä, niin hän ei tarvitse kenenkään naisen sosiaalista verkostoa vaan pystyy rakentamaan omansa. Jos ajatuksena siis on, että ujo kilttimiestyyppinen sinkkumies yhtäkkiä innostuisi minglailemaan sujuvasti kaverinaisen kutsumana samppisbrunsseilla ja löytäisi sieltä itselleen puolison.

Joo, sosiaalisesti taitava ei tietenkään tarvi. Mutta kun tässä ei puhutakaan sosiaalisesti taitavista vaan tosi toistaitoisista jotka ei pysty muodostamaan itselleen sosiaalista verkostoa omin voimin. Olen kuitenkin näiden puheista ymmärtänyt, että heillä olisi mahdollista päästä naisten kavereiksi, mikä olisi melkoinen edistysaskel. Tosin luulen kyllä että kaikki nämä jutut friendzonelle päätymisestä ovat täyttä teoriaa joka on opittu jostain redditistä. Eli todellisuudessa ei mitään mahkuja kaverisuhteisiin naistenkaan kanssa. Tai korkeintaan just joku kynnysmatto lakeija jota ikävällä luonteella varustettu yksilö hyväksikäyttää. Ja mistä ne shampanjabrussit tuli? Itse kyllä lähinnä ajattelin sitä että baarissa voisi mennä puhumaan kaverinaiselle ja samalla moikata naisen kaveriporukan, jäädä ehkä juttusille siihen laajemminkin, päätyä lopulta loppuillasta eroon naiskaverista ja löytää aamulla itsensä jonkun Peten jatkoilta jossa muuten tutustuikin ihan kivaan Millaan jota voisi olla kiva nähdä uudestaan. Ja sitten kas, yhtenä iltana Milla tuleekin vastaan baarissa ja Millahan on siis periaatteessa tuttu ja hänelle voi mennä puhumaan...

Tuossa on jo niin pitkä jatkumo täynnä sattumanvaraisia muuttujia ettei sellaisen varaan voi mitään strategiaa rakentaa. Käytännössä tuollaisen skenarion toteutuminen vaatii mieheltä täyttä elämäntaparemonttia (pitää juosta baareissa ystävien kanssa ja yksin, avata rohkeasti keskusteluita jne.).

Lisäksi laitat small talkin onnistumiselle aivan älyttömän pienen painoarvon ja oletat sen toimivan joka kerta. Vaikka olen itse töiden ja harrastusten pohjalta kohtalaisen rutinoitunut puhuja, niin voin sanoa ettei tuollainen satunnainen juttelu kaverinaisporukan tai yksittäisen naisen kanssa kovinkaan usein onnistu miehen näkökulmasta. Vastaanottoon vaikuttaa paljon miehen olemus ja status kyseisessä tilassa. Esimerkiksi naiskaveriporukan kanssa on vaikea saada keskustelua aikaan vaikka tuntisi yhden jos muut suhtautuvat penseästi.

Mistä tullaankin siihen harjoitteluun ja itsensä kehittämiseen joka on ihan nounou ajatuksena. Ja lisäksi, on harjoiteltava sitkeyttä. Mihin tahansa porukoihin on vaikea päästä meidän kulttuurissa. Olin itse mammakerhossa varmaan kaksi kuukautta orpona piruna kunnes aloin vähitellen tutustua ja lopulta päädyin osaksi toimintaa vetävää porukkaa. Mutta jos olisin siis ensimmäisten viikkojen jälkeen todennut että ei tästä tule mitään, olisipa jäänyt tuokin asia kokematta.

Samaa sinnikkyyttä ei yleensä toivota mieheltä, joka lähestyy penseästi suhtautuvaa naista. Näissä on varmaan joku kaikille itsestään selvä eroavaisuus. Sitä tuntematta olen jättänyt tuppautumatta sekä ryhmiin että naisten seuraan. 

No mutta suhtautuuko se sinin kaverinainen penseästi kun menet juttelemaan sille? Jos näin on niin olet ymmärtänyt kaveruuden idean ihan väärin. Sehän se just on pointti tuossa kaverinaisessa, että voit mennä baarissa juttelemaan hänelle ilman penseyttä, ja vaikka tämän kaverit eivät välittömästi suostuisikaan kosintaasi, sinusta tulisi vähitellen osa kalustoa ja sitten ehkä jotain muuta, jollekin heistä tai heidän kauttaan tutuksi tulleelle ihmiselle.

Ei kaverinaiset tietenkään suhtaudu penseästi. Kysymys onkin siitä miten päädytään kavereiksi. Kehenkään heistä en ole itse yrittänyt tutustua vaan tutustuminen on tapahtunut olosuhteiden välttämättömyydestä eli töistä tai luottamustoimien hoidosta. Yhdenkään kaverinaisen kautta en ole tutustunut uusiin ihmisiin. 

No oletko ollut näiden kanssa iltaelämässä? Oletko päätynyt jonkinlaiseksi osaksi heidän kaveripiiriään. Sen kyllä uskon ettei missään luottamustoimen kokouksessa kukaan kovin herkästi pariudu, jollei käy iso mäihä.

pekka666 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

Mutta eikö kaverimiehen rooli ole parempi kuin yksin-kämpässä-surevan-miehen rooli? Kaveruuden kautta avautuu reitti naisen kavereihin ja näiden kavereidenkavereihin. Teidän pitäisi oppia ottamaan tilaisuudesta vaari os on mahdollisuus saada naispuolisia kavereita. Ymmärrä ettei se onnistu jos on tosi ihastunut toiseen, mutta yrittäkää löytää sellaisia naiskavereita joilla ei ole niin suurta merkitystä että olisi tukalaa olla kaveri. Ja pyytäkää niitä naisia stailaamaan itsenne. Naiset tykkää sellaisesta tai ainakin minä tykkäisin.

Ei ole parempi. Kun kerran lähdet sille "kiva kaveri" -polulle niin ajaudut vain syvemmälle siihen rooliin. Kokemukseni mukaan nämä "bestisnaiset" eivät myöskään pane rikkaa ristiin naittaakseen mieslakeijanska kavereilleen. Saattavatpa jopa aktiivisesti sabotoida tätä.

Ei laita ei, ei ole minun kaverinainen kutsunut minua juhliin jos on tämän naisen kavereita. En tiedä mistä johtuu.  

Te ette vain näe sitä jo ette kuulu lähimpänä ystäviin joille puhutaan kaikesta. Minun tälläiset ystävät ovat hyvin aktiivisesti puhuneet milloin mistäkin tutusta miehestä ja koittanut parittaa. Ei ne miehet vaan sitä tiedät että meitä koitettiin parittaa koska mikään ei mennyt pidemmälle sen jälkeen kun sanoin kaverille ettei kiinnosta.

Se ei kyllä pidä paikkaansa etteikö kaverin seurassa hengailevaa miestä voisi iskeä, jos kaverilla tällä ei ole ollut mitään sutinaa. Se on totta että kuormasta ei syödä silloin kun kaveri on seukannut jonkun kanssa, mutta kyllähän kaverin ei-romanttiset kaverit on vapaata riistaa. Ja jos epäilyttää, voi kysyä että haittaako jos olen kiinnostunut tuosta Antista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

:D :DMiehenä voin vahvistaa tuon. Itse asiassa, monesti tekemällä juuri päinvastoin kuin joku feministi neuvoo voit saavuttaa hyviä tuloksia.Kyseisen terapeutin kunniaksi on sanottava, että hänen vinkkinsä eivät vaikuta ainakaan erityisen tuhoisilta.

Kyl mä luulen, et todennäkösesti se kaverimainen lähestyminen on parempi tapa ottaa kontaktia naiseen kuin pillun kiilto silmissä flirttailu... Kohteliaisuus, kunnoittava käytös muita kohtaan ja yleinen ystävällisyys nyt vaan toimivat.Jos yleisesti ihmistä pidetään hyvänä tyyppinä, pääsee paljon paremmin mukaan yhteisöön kuin se, jolla on kusipäinen maine.

Juuri tuo on paraatiesimerkki vinkeistä, jotka vain huonontavat miehen mahdollisuuksia. Toki esimerkiksi röyhkeyttä tai kudipäisyyttä on montaa sorttia mutta mikä tahansa niistä on parempi kuin olla kohtelias nössö.

No mutta jos et kerran osaa olla röyhkeä tai kusipää, niin onko nyt sitten oikeasti parempi olla nössö joka istuu kotona peräpää tietsikkatuolin kanssa yhteen kasvaneena vai nössö joka hengailee jonkun naisen kaveripiirissä? Että kummalla tavalla niitä naisia on todennäköisempää saada?

Ei kummallakaan mutta pysymällä kotona säilytät ainakin itsekunnioituksen rippeet ja voit suunnitella seuraavaa siirtoa

Mitä ihmeen siirtoja tekee se kotona tietsikan edessä kyhjöttävä? Ja vauva-palstalle naisvihapuheen suoltaminen EI ole siirto joka lisää mahdollisuuksia naisen löytämiseen, vaikka osa niin selvästi luulee.

Sieltä tietsikalta voit esim lukea mitä itseäsi pidemmälle päässeet ovat kirjoittaneet

Mitä luulee oppivansa ryhmältä muita sellaisia miehiä, joilta ei heiltäkään naisen hankkiminen millään onnistu? Katkeruutta ja ennakkoluuloja, jotka karkottavat naisia entistä tehokkaasti.

Täällä on niitäkin, joille hyvän parisuhteen löytäminen ei koskaan ole tuottanut vaikeuksia, ja heiltä voisi ottaa oppia. Tuokin neuvo, että menee oikeaan maailmaan ja tutustuu moniin erilaisiin ihmisiin ilman mitään lokeroita, on hyvä ja toimiva. Mutta eihän se kelpaa, parempi ilmeisesti vaan ulista vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Sitä katkeruutta tulee jos mies uskoo naisten neuvoja ja päätyy aina vaan kaverimieheksi.Neuvoja voi kysyä miehiltä jotka onnistuvat asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on aina jaksanut ihmetyttää erilaiset parisuhde- ja seksuaaliterapeutit, jotka ovat itse sinkkuja vielä lähemmäs viisikymppisinä

Sitä paitsi naisten neuvot miehille ovat tunnetusti vain resepti kaverimiehen rooliin...

:D :DMiehenä voin vahvistaa tuon. Itse asiassa, monesti tekemällä juuri päinvastoin kuin joku feministi neuvoo voit saavuttaa hyviä tuloksia.Kyseisen terapeutin kunniaksi on sanottava, että hänen vinkkinsä eivät vaikuta ainakaan erityisen tuhoisilta.

Kyl mä luulen, et todennäkösesti se kaverimainen lähestyminen on parempi tapa ottaa kontaktia naiseen kuin pillun kiilto silmissä flirttailu... Kohteliaisuus, kunnoittava käytös muita kohtaan ja yleinen ystävällisyys nyt vaan toimivat.Jos yleisesti ihmistä pidetään hyvänä tyyppinä, pääsee paljon paremmin mukaan yhteisöön kuin se, jolla on kusipäinen maine.

Juuri tuo on paraatiesimerkki vinkeistä, jotka vain huonontavat miehen mahdollisuuksia. Toki esimerkiksi röyhkeyttä tai kudipäisyyttä on montaa sorttia mutta mikä tahansa niistä on parempi kuin olla kohtelias nössö.

No mutta jos et kerran osaa olla röyhkeä tai kusipää, niin onko nyt sitten oikeasti parempi olla nössö joka istuu kotona peräpää tietsikkatuolin kanssa yhteen kasvaneena vai nössö joka hengailee jonkun naisen kaveripiirissä? Että kummalla tavalla niitä naisia on todennäköisempää saada?

Ei kummallakaan mutta pysymällä kotona säilytät ainakin itsekunnioituksen rippeet ja voit suunnitella seuraavaa siirtoa

Mitä ihmeen siirtoja tekee se kotona tietsikan edessä kyhjöttävä? Ja vauva-palstalle naisvihapuheen suoltaminen EI ole siirto joka lisää mahdollisuuksia naisen löytämiseen, vaikka osa niin selvästi luulee.

Sieltä tietsikalta voit esim lukea mitä itseäsi pidemmälle päässeet ovat kirjoittaneet

Mitä luulee oppivansa ryhmältä muita sellaisia miehiä, joilta ei heiltäkään naisen hankkiminen millään onnistu? Katkeruutta ja ennakkoluuloja, jotka karkottavat naisia entistä tehokkaasti.

Täällä on niitäkin, joille hyvän parisuhteen löytäminen ei koskaan ole tuottanut vaikeuksia, ja heiltä voisi ottaa oppia. Tuokin neuvo, että menee oikeaan maailmaan ja tutustuu moniin erilaisiin ihmisiin ilman mitään lokeroita, on hyvä ja toimiva. Mutta eihän se kelpaa, parempi ilmeisesti vaan ulista vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Sitä katkeruutta tulee jos mies uskoo naisten neuvoja ja päätyy aina vaan kaverimieheksi.Neuvoja voi kysyä miehiltä jotka onnistuvat asiassa.

Ja se neuvo on aina sama. Sosiaalisuus ja juttelu naiselle kuin ihminen ihmiselle. Vai tuleeko ne tänne selittämään jotain alfaurosshittiä? No ei. Nämä on puhtaasti sellaisten miesten horinoita joilta ei naisen saaminen onnistu.

Palstasinkkumiehen ongelmana on täysi eristyneisyys muista ihmisistä ja normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä äärimmäisen mekaaninen maailmankäsitys muista ihmisistä jonkinlaisina funktioina joilla on tai voi olla vain tiettyjä arvoja/ominaisuuksia ja suuri salaisuus paljastuu kun osaa laskea oikein. Tähän kun yhdistetään arkaainen, jostain 1800-luvulta peräisin oleva miehinen kunniakäsitys niin soppa on valmis. Ei noin pahasti lauman ulkopuolelle ja kehityksen kelkasta jäänyt ihminen kykene näkemään tai löytämään yksin realistista ratkaisua ongelmaan, tarvitaan terapiaa ja arkipäivän sosiaalistamista.

Tietenkään kukaan ei ole yksin syyllinen näihin asioihin ja vakavimmat ongelmat (kuten muutkin vaikutukset, sekä syyt) näkyvät vasta yhteiskunnallisella tasolla, mutta näin se on. Ns. alaluokan miehuus on vakavassa kriisissä.

Jos ei jaksa nähdä vaivaa, kehittyä ja kehittää itseään ja laittaa itseään likoon, suosittelen jatkamaan sinkkuutta, koska vain sinkkuna voit rauhassa olla oma huonoin versio itsestäsi. Hyvä ihmissuhde vaatii enemmän. 

Miksiköhän naisten vastaus tähän ihannemies-kysymykseen on täysin erilainen riippuen siitä onko kysyjänä mies vai nainen? Jos mies kysyy vastaus on "pitää olla ystävällinen ja kohtelias herrasmies",jos nainen kysyy vastaus on "sen on pidettävä minut kuosissa ja näytettävä kaapin paikka,en pidä miehestä josta ei ole vastusta".Eli naisten neuvoilla mies päätyy "ystäväksi".

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se että sinkkunainen yrittää varta vasten naittaa miespuolisen sinkkuystävänsä ole edes se idea, vaan se että jos olet naisen kaveri, pääset mukaan kaikenlaiseen äksöniin jossa on mukana naisen kavereita, sekä mies- että naispuolisia, jotka taas puolestaan avaavat uusia ovia. Pääset bileisiin, baarissa naisen verkoston kautta on tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin. Se että olet jonkun naisen kaveri on jo itsessään suositus jonka avulla pääsee pitemmälle kuin tanssilattian laidalla yksin tuoppiinsa kanssa ja kännistä kiiluvin silmin tujottava voisi ikinä päästä.

No ei. Naiset luokittelevat miehet joko tietoisesti tai alitajuntaisesti seurustelu- ja kaverimatskuksi. Jos päädyt kaverimatskuna naisen verkostoon niin tämä myös tuo oman näkemyksensä ilmi kavereilleen sekä pitää sinusta tiukasti kiinni eli välttää esittelemästä potentiaalisille kumppaniehdokkaille. Naisen kanssa voi olla kaveri tai oikeammin tuttava, mutta pitää tuoda koko ajan selvästi ilmi että on haku päällä jottei joudu listalla puhtaaksi kaverimatskuksi. Tällöin myös naisen kaveritkin kiinnostuvat.

Ja joku mainitsikin, että jos mies on sosiaalisesti taitava ja menevä, niin hän ei tarvitse kenenkään naisen sosiaalista verkostoa vaan pystyy rakentamaan omansa. Jos ajatuksena siis on, että ujo kilttimiestyyppinen sinkkumies yhtäkkiä innostuisi minglailemaan sujuvasti kaverinaisen kutsumana samppisbrunsseilla ja löytäisi sieltä itselleen puolison.

Joo, sosiaalisesti taitava ei tietenkään tarvi. Mutta kun tässä ei puhutakaan sosiaalisesti taitavista vaan tosi toistaitoisista jotka ei pysty muodostamaan itselleen sosiaalista verkostoa omin voimin. Olen kuitenkin näiden puheista ymmärtänyt, että heillä olisi mahdollista päästä naisten kavereiksi, mikä olisi melkoinen edistysaskel. Tosin luulen kyllä että kaikki nämä jutut friendzonelle päätymisestä ovat täyttä teoriaa joka on opittu jostain redditistä. Eli todellisuudessa ei mitään mahkuja kaverisuhteisiin naistenkaan kanssa. Tai korkeintaan just joku kynnysmatto lakeija jota ikävällä luonteella varustettu yksilö hyväksikäyttää. Ja mistä ne shampanjabrussit tuli? Itse kyllä lähinnä ajattelin sitä että baarissa voisi mennä puhumaan kaverinaiselle ja samalla moikata naisen kaveriporukan, jäädä ehkä juttusille siihen laajemminkin, päätyä lopulta loppuillasta eroon naiskaverista ja löytää aamulla itsensä jonkun Peten jatkoilta jossa muuten tutustuikin ihan kivaan Millaan jota voisi olla kiva nähdä uudestaan. Ja sitten kas, yhtenä iltana Milla tuleekin vastaan baarissa ja Millahan on siis periaatteessa tuttu ja hänelle voi mennä puhumaan...

Tuossa on jo niin pitkä jatkumo täynnä sattumanvaraisia muuttujia ettei sellaisen varaan voi mitään strategiaa rakentaa. Käytännössä tuollaisen skenarion toteutuminen vaatii mieheltä täyttä elämäntaparemonttia (pitää juosta baareissa ystävien kanssa ja yksin, avata rohkeasti keskusteluita jne.).

Lisäksi laitat small talkin onnistumiselle aivan älyttömän pienen painoarvon ja oletat sen toimivan joka kerta. Vaikka olen itse töiden ja harrastusten pohjalta kohtalaisen rutinoitunut puhuja, niin voin sanoa ettei tuollainen satunnainen juttelu kaverinaisporukan tai yksittäisen naisen kanssa kovinkaan usein onnistu miehen näkökulmasta. Vastaanottoon vaikuttaa paljon miehen olemus ja status kyseisessä tilassa. Esimerkiksi naiskaveriporukan kanssa on vaikea saada keskustelua aikaan vaikka tuntisi yhden jos muut suhtautuvat penseästi.

Mistä tullaankin siihen harjoitteluun ja itsensä kehittämiseen joka on ihan nounou ajatuksena. Ja lisäksi, on harjoiteltava sitkeyttä. Mihin tahansa porukoihin on vaikea päästä meidän kulttuurissa. Olin itse mammakerhossa varmaan kaksi kuukautta orpona piruna kunnes aloin vähitellen tutustua ja lopulta päädyin osaksi toimintaa vetävää porukkaa. Mutta jos olisin siis ensimmäisten viikkojen jälkeen todennut että ei tästä tule mitään, olisipa jäänyt tuokin asia kokematta.

Samaa sinnikkyyttä ei yleensä toivota mieheltä, joka lähestyy penseästi suhtautuvaa naista. Näissä on varmaan joku kaikille itsestään selvä eroavaisuus. Sitä tuntematta olen jättänyt tuppautumatta sekä ryhmiin että naisten seuraan. 

No mutta suhtautuuko se sinin kaverinainen penseästi kun menet juttelemaan sille? Jos näin on niin olet ymmärtänyt kaveruuden idean ihan väärin. Sehän se just on pointti tuossa kaverinaisessa, että voit mennä baarissa juttelemaan hänelle ilman penseyttä, ja vaikka tämän kaverit eivät välittömästi suostuisikaan kosintaasi, sinusta tulisi vähitellen osa kalustoa ja sitten ehkä jotain muuta, jollekin heistä tai heidän kauttaan tutuksi tulleelle ihmiselle.

Ei kaverinaiset tietenkään suhtaudu penseästi. Kysymys onkin siitä miten päädytään kavereiksi. Kehenkään heistä en ole itse yrittänyt tutustua vaan tutustuminen on tapahtunut olosuhteiden välttämättömyydestä eli töistä tai luottamustoimien hoidosta. Yhdenkään kaverinaisen kautta en ole tutustunut uusiin ihmisiin. 

No oletko ollut näiden kanssa iltaelämässä? Oletko päätynyt jonkinlaiseksi osaksi heidän kaveripiiriään. Sen kyllä uskon ettei missään luottamustoimen kokouksessa kukaan kovin herkästi pariudu, jollei käy iso mäihä.

Ei se ole kaikille niin helppoa. Jos ei osaa tunnistaa haluaako toinen olla tekemisissä kanssasi sillä kaveritasolla alkaa helposti kuvitella varman päälle ettei kukaan halua.

En minä ainakaan osaa vaan ottaa yhteyttä muihin. Enkä tarkoita että viestin kirjoittaminen on vaikeaa vaan se henkilöiden välinen yhteys.

Minä käyn juhlissa jos minut kutsutaan. Kyllä, tavallaan minut pitää hakea kotoa. Osaan myös jutella tuntemattomien ihmisten kanssa mutta kevyttä tuttavuutta enempää en osaa.

Vierailija kirjoitti:

"TOINEN neuvo on tämä: toista ihmistä pitää lähestyä puhumalla, joten täytyy oppia avaamaan suunsa. Se on klisee, mutta suomalaiselle usein edelleen vaikea asia."

Eli tyttökaverin voi saada kunhan vain tajuaa olla puhelias, rohkea, ulospäinsuuntautunut ja verbaalisesti lahjakas. Todellinen nolla-artikkeli taas. Eihän ne sinkkumiehet sinkkuja olisikaan jos osaisivat puhumalla iskeä naisen.

Se nyt on valitettavasti se ainoa keino koska nuijalla päähän lyöminen ja hiuksista luolaan raahaaminen on poissa muodista.

Ei tarvitse olla mikään supliikkisankari vaan normaalit sosiaaliset taidot riittävät. Ja ne ovat opeteltavissa. Ennen vanhaan ei ollut tällaisia lassukkamiehiä, koska kaikille opetettiin hyvät käytöstavat kotona ja ne riittävät pitkälle.

Valtaosa ihmisistä on pariutunut koko ihmiskunnan historian ajan, muutenhan olisimmme kuolleet sukupuuttoon aikoja sitten. Nykyaikana vaan jotkut miehet ei tunnu tajuavan että koska mies haluaa sitä pariutumista enemmän kuin nainen, miehen on nähtävä asian eteen enemmän vaivaa. Jos ei ole valmis näkemään vaivaa, ei saa pillua. Hyvin yksinkertaista. Toiset joutuvat luonteenpiirteiden tai huonon ulkonäön tai huonon kotikasvatuksen takia näkemään vaivaa enemmän kuin toiset. Ihan kuten kaikessa muussakin elämässä: jos on lusikalla annettu, joutuu yrittämään enemmän kuin se jolle on annettu kauhalla mutta lopussa kiitos seisoo jos vaan on sitkeä.

Jos taas puoli vuotta on jo liian pitkä aika pitää kiinni uusista tavoista, on turha inistä. Kuka haluaa ihmisen jolla ei ole sen enempää pitkäjänteisyyttä? Tuolla asenteella ei tässä maailmassa saa yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän naisten vastaus tähän ihannemies-kysymykseen on täysin erilainen riippuen siitä onko kysyjänä mies vai nainen? Jos mies kysyy vastaus on "pitää olla ystävällinen ja kohtelias herrasmies",jos nainen kysyy vastaus on "sen on pidettävä minut kuosissa ja näytettävä kaapin paikka,en pidä miehestä josta ei ole vastusta".Eli naisten neuvoilla mies päätyy "ystäväksi".

Ja taas... millä kompetenssilla ja kokemuksella te näitä meemejä hoette toisillenne? Montako kertaa sä olet itse henkilökohtaisesti ollut tuonkaltaisessa tilanteessa todistamassa? Miksi koet että sillä on _mitään_ merkitystä millä tavalla joku sinulle täydellisesti tuntematon ihminen kuvailee toiveidensa ihannekumppaniaan? Ennen kaikkea, miksi helvetissä näet että sen pitäisi liittyä mitenkään siihen löydätkö sinä kumppania vai et? Sehän on vain hyvä jos käy mahdollisimman nopeasti ilmi, että tämän ihmisen kanssa minä olen täysin epäsopiva.

Lakatkaa nyt perkele kävelemästä siellä ihmisten ilmoilla se ajatus mielessä että jokainen vastaantuleva nainen on potentiaalinen kumppani. Ne on IHMISIÄ ja meitä on tällä pallolla kohta kahdeksan miljardia yksilöä. Ei ole mitään vippakonstia tai oikeaa keinoa millä se kumppani löytyy tai pitäisi löytyä, te voitte ainoastaan vaikuttaa siihen käyttekö tai tapaatteko te ihmisiä ylipäätään elämässänne. ETUKÄTEEN TE ETTE VOI TIETÄÄ MITÄÄN KUTEN ETTE VOI PÄÄTELLÄ JOSTAIN KUULEMASTANNA YHDESTÄ SATUNNAISELLE IHMISILLE ESITYSTÄ KYSYMYKSESTÄ MILLAINEN JUURI MINUN PITÄÄ OLLA KELVATAKSENI NAISELLE.

Kuinka helvetin vaikeaa tämä oikeasti voi olla painaa sinne kalloon? Tajutkaa helvetti soikoon, että elämä saati muut ihmiset eivät ole mikään peli jota voisitte ennakoida tai manipuloida. Tämä olemassaolo on jotain niin paljon monimutkaisempaa, että te lapsen tasolle jääneet ette pysty edes käsittämään sitä ja tuudittaudutte velitieteisiinne ja joidenkin "pelimiesten" asiantuntijuuteen. Opetelkaa ensimmäisenä arvostamaan itseänne maailmankaikkeuden tietoisena osana ja sitten opetelkaa arvostamaan muita ihmisiä yksilöinä vikoineen ja ongelmineen kuten tekin. Sitten kun näet jokaisessa vastaantulijassa palasen itsestäsi, olet oikealla polulla.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän naisten vastaus tähän ihannemies-kysymykseen on täysin erilainen riippuen siitä onko kysyjänä mies vai nainen? Jos mies kysyy vastaus on "pitää olla ystävällinen ja kohtelias herrasmies",jos nainen kysyy vastaus on "sen on pidettävä minut kuosissa ja näytettävä kaapin paikka,en pidä miehestä josta ei ole vastusta".Eli naisten neuvoilla mies päätyy "ystäväksi".

Näin ei ole missään muualla kuin sinun pienessä päässäsi.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän naisten vastaus tähän ihannemies-kysymykseen on täysin erilainen riippuen siitä onko kysyjänä mies vai nainen? Jos mies kysyy vastaus on "pitää olla ystävällinen ja kohtelias herrasmies",jos nainen kysyy vastaus on "sen on pidettävä minut kuosissa ja näytettävä kaapin paikka,en pidä miehestä josta ei ole vastusta".Eli naisten neuvoilla mies päätyy "ystäväksi".

Mitä ihmettä, tosiaankaan en halua miestä joka rupeaa näyttämään kaapin paikkaa. Ja mitä ihmettä on kuosissa pitäminen? Tuo allekirjoitan että miehessä pitää olla vastusta, älyllistä sellaista . Toisin sanoen ei voi olla liian tyhmä. Mutta hei haloo nyt, voihan joku haluta kaapin paikan käyttäjän mutta ei todellakaan kaikki. Kun teillä ei ole mitään kosketuspintaa oikeisiin naisiin niin kehittelette päässänne näitä höpöhöpöjuttuja. Se onnihan totta että liian nössö mies ei käy jos se nössöys menee mielistelyksi ja siihen ettei tee muuta kuin myötäilee naista. Terve itsetunto siis, mutta se ei ole mitään kaapin paikan näyttämistä. Kaksi tasa-arvoista aikuista.

Kaikki vaan ei ole siinä mielessä miellyttäviä. Asialle ei ole tehtävissä mitään.

Naiset isketään pinnallisuudella.

Ensimmäinen osa pinnallisuudesta koostuu ulkonäöstä. Siistit, istuvat vaatteet ja huoliteltu yleisolemus puree.

Toinen osa pinnallisuudesta koostuu tyhjästä soljuvasta puheesta, naisen näennäisestä kuuntelemisesta ja naisen olon rennoksi tekemisestä.

Lisäksi erittäin suuri apu on korkeasta sosiaalisesta asemasta ja hyvästä koulutuksesta.

Huonoiten naisia saa, jos lähestyy heitä vakavalla mielellä ja kunnioittaen. Kun suhtautuu naisiin rennon välinpitämättömästi eikä anna heille suurta arvoa, niin se luo itseluottamusta, joka mahdollistaa sujuvan juttelun, jonka nainen tulkitsee itsevarmuudeksi, jolla pääsee pöksyihin.

Tämä kirjoitus kerää alapeukutuksia, mutta sen verran on tullut seurattua naisia kaatavia miehiä, että tiedän kaavan purevan useimpiin. Niin se vain menee, että naiset tekevät valintansa hyvin pinnallisin perustein. Siinä eivät miehen syvemmät arvot tai suuret filosofiset tai teoreettiset ajatelmat auta.

Vierailija kirjoitti:

Naiset isketään pinnallisuudella.

Ensimmäinen osa pinnallisuudesta koostuu ulkonäöstä. Siistit, istuvat vaatteet ja huoliteltu yleisolemus puree.

Toinen osa pinnallisuudesta koostuu tyhjästä soljuvasta puheesta, naisen näennäisestä kuuntelemisesta ja naisen olon rennoksi tekemisestä.

Lisäksi erittäin suuri apu on korkeasta sosiaalisesta asemasta ja hyvästä koulutuksesta.

Huonoiten naisia saa, jos lähestyy heitä vakavalla mielellä ja kunnioittaen. Kun suhtautuu naisiin rennon välinpitämättömästi eikä anna heille suurta arvoa, niin se luo itseluottamusta, joka mahdollistaa sujuvan juttelun, jonka nainen tulkitsee itsevarmuudeksi, jolla pääsee pöksyihin.

Tämä kirjoitus kerää alapeukutuksia, mutta sen verran on tullut seurattua naisia kaatavia miehiä, että tiedän kaavan purevan useimpiin. Niin se vain menee, että naiset tekevät valintansa hyvin pinnallisin perustein. Siinä eivät miehen syvemmät arvot tai suuret filosofiset tai teoreettiset ajatelmat auta.

Jos nyt jätetään käsityksesi siitä miten saa yhden kerran seksiä pois keskustelusta jossa halutaan parisuhdetta.