Lue keskustelun säännöt.
"Introvertti lapsi" - ongelma päiväkodissa
Päiväkoti on huolissaan, koska lapsemme haluaa välillä vetäytyä omaan rauhaan ja olla hetken yksin. Itse en ole koskaan tajunnut huolestua siitä, että lapsemme on introvertti. Itsekin olen tällainen, ja tarvitsen paljon omaa aikaa yksin. Pitääkö tästä nyt kuitenkin sitten olla huolissaan? Lisättäköön, että lapsellamme on kavereita ja suurimman osan ajasta hän haluaa leikkiä toisten kanssa. Lapsi on 5-vuotias.
Kommentit (53)
Itse olin juuri tuollainen lapsi. Halusin leikkiä yksin päiväkodissa. Yksinolosta tuli kuitenkin tapa, eikä minulla ole varsinaisia ystäviä vieläkään. Kannusta lastasi hakemaan muita mukaan leikkimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti on huolissaan, koska lapsemme haluaa välillä vetäytyä omaan rauhaan ja olla hetken yksin. Itse en ole koskaan tajunnut huolestua siitä, että lapsemme on introvertti. Itsekin olen tällainen, ja tarvitsen paljon omaa aikaa yksin. Pitääkö tästä nyt kuitenkin sitten olla huolissaan? Lisättäköön, että lapsellamme on kavereita ja suurimman osan ajasta hän haluaa leikkiä toisten kanssa. Lapsi on 5-vuotias.
Ooh. Heti kun lapsi poikkeaa "normeista" , hänestä ollaan huolissaan. Kaikki hyvin jos leikkii toisten kanssa niin halutessaan.
Mitä ihmettä, tuohan on ihan normaalia ja tervettä. Päiväkodissa jossa olin töissä oli ihan erikseen lupa lapsilla mennä aulaan oman naulakkonsa alle penkille oleskelemaan jos halusi olla ihan hiljaisuudessa ja rauhassa. Sehän on tosi hienoa jos lapsi tunnistaa itse tarvitsevansa hengähdyksen, eikä päästä itseään ylikierroksille tai uupumaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin juuri tuollainen lapsi. Halusin leikkiä yksin päiväkodissa. Yksinolosta tuli kuitenkin tapa, eikä minulla ole varsinaisia ystäviä vieläkään. Kannusta lastasi hakemaan muita mukaan leikkimään!
Lapsellani siis ON kavereita, ja hän leikkii osan ajasta mielellään muiden kanssa. Kotona lapsi viihtyy hyvin omissa oloissaan tai vanhempien kanssa. Usein joku kaveri pyytää lastani leikkikaveriksi kaverin luo tai meille, ja lapseni tällöin hyväksyy mielellään leikkikaverin. Hän ei kuitenkaan oikeastaan koskaan itse pyydä saada leikkiä kaverin kanssa. Juuri kukaan lapsen kavereista ei ole tällainen, vaan he kuulemma pyytävät päivittäin vanhempiaan hankkimaan leikkiseuraa... toivottavasti tässä ei nyt sitten ole aihetta huoleen. Tuo päiväkodin kommentti vaan vähän pisti miettimään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin juuri tuollainen lapsi. Halusin leikkiä yksin päiväkodissa. Yksinolosta tuli kuitenkin tapa, eikä minulla ole varsinaisia ystäviä vieläkään. Kannusta lastasi hakemaan muita mukaan leikkimään!
Lapsellani siis ON kavereita, ja hän leikkii osan ajasta mielellään muiden kanssa. Kotona lapsi viihtyy hyvin omissa oloissaan tai vanhempien kanssa. Usein joku kaveri pyytää lastani leikkikaveriksi kaverin luo tai meille, ja lapseni tällöin hyväksyy mielellään leikkikaverin. Hän ei kuitenkaan oikeastaan koskaan itse pyydä saada leikkiä kaverin kanssa. Juuri kukaan lapsen kavereista ei ole tällainen, vaan he kuulemma pyytävät päivittäin vanhempiaan hankkimaan leikkiseuraa... toivottavasti tässä ei nyt sitten ole aihetta huoleen. Tuo päiväkodin kommentti vaan vähän pisti miettimään.
Ap
Tuosta saattaa tulla myöhemmin ongelma. Tai sitten ei tule. Mutta yleensä kouluiässä lapset alkavat odottaa kavereiltaan vastavuoroisuutta ja jos kaveri on aina se, joka joutuu pyytämään lastasi kaverikseen, pian tämä pyytäjä alkaa sinun lapsesi sijasta pyytää kaverikseen sellaisia lapsia, joiden kanssa pyytäminen on vastavuoroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi perkele!
Pitääkö kaikkien muka olla jotain helkkarin ärsyttäviä ekstroverttejä?
Terveisin, introvertti.
Onko asia ilmaistu huolenaiheena vai lapsen piirteenä?
Mun lapsella päiväkodissa sama, olen käsittänyt että tämä oli ongelma koska lapsia ei päiväkodissa pitäisi jättää omiin oloihinsa ollenkaan vastuukysymysten vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko asia ilmaistu huolenaiheena vai lapsen piirteenä?
Mun lapsella päiväkodissa sama, olen käsittänyt että tämä oli ongelma koska lapsia ei päiväkodissa pitäisi jättää omiin oloihinsa ollenkaan vastuukysymysten vuoksi.
Kyllä tämä ilmaistiin huolenaiheena, "olemme olleet huolissamme tästä". Kun tulen hakemaan lasta päiväkodista, joinakin päivinä hän on leikkimässä esim. yhden kaverin kanssa tai porukalla pelaamassa palloa, toisina taas kaivaa yksinään kuoppaa jossain liukumäen alla, jolloin hoitajat kertovan lapsen itse hakeutuneen yksin sinne liukumäen alle, ja he ovat monta kertaa käyneet kysymässä onko kaikki OK, ja tämä siis kerrotaan huolestuneeseen sävyyn. Ilmeisesti kukaan muu lapsi ei sitten ole tällainen?! :(
Tunnistan tuosta käytöksestä hyvin vahvasti itseni ja oman lapsuuteni, silti minulla on aina ollut hyviä kavereita. Muistan myös sen, että omassakin lapsuudessa aikuiset antoivat ymmärtää, että yksin oleminen on jotenkin epätoivottavaa ja muiden seuraa tuputettiin. Nyt aikuisena saan onneksi olla rauhassa yksin niin paljon kuin haluan!
Ap
Olisko sitten sattunut hoitajiksi ekstroverttijengi?
Yritä mahdollisimman selkeästi kommunikoida että olet itse ollut ihan samanlainen, ja että yksin oleminen oli oma valintasi. Ei siitä yksin olemisesta ole lapselle haittaa jos kerran leikkii myös muiden kanssa, mutta siitä on haittaa jos lapselle opetetaan varhain että täysin kohtuulliset mieltymykset ovat jotenkin vääränlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi siis viihtyy sekä itsekseen että seurassa. Sehän on hienoa. Jos lapsi ei koskaan osaisi leikkiä yksin tai ei koskaan leikkisi muiden kanssa, saattaisin itsekin huolestua. Noin hyvin pärjäävästä lapsesta en olisi huolissani. Älä myöskään anna muiden olla hänestä huolissaan, vaan puolusta lapsen oikeutta olla oma itsensä, eli ihan tavallinen omaa rauhaakin tarvitseva suomalainen tenava.
Meidän lapsi on juuri samanlainen. Päiväkodissa oli huolissaan että aina pakotettiin leikkimään muiden kanssa. Pyysi minulta että sanotko että haluaa olla välillä yksin. On kyllä aina tullut hyvin toimeen kaikkien kanssa, on iloinen, hauska ja reilu kaveri muttei aina vaan jaksa olla muiden seurassa.
Nyt meni kouluun ja aluksi huoletti kun muut ystävystyi ja näytti että poika jää ulkopuolelle. Syksyn mittaan on kuitenkin tutustunut toisiin ja leikkii yhdessä kivasti välitunnilla ja saa synttärikutsuja jne. Ei kuitenkaan halua pyytää kavereita meille tai ulos leikkimään, ei vain ole sellaista vailla vaan viihtyy kotona yksin tai veljien kanssa. Ei olla yhtään huolissaan kun koulussa asiat menee hyvin.
On tietysti vaikea tietää onko lapsi yksin omasta tahdostaan vai yksinäinen mutta ei uskalla tai halua kertoa siitä. Se meitäkin huoletti. Lapsi kuitenkin vakuutti että kaikki on ok ja vaikuttaa muutenkin iloiselta ja huolettomalta, menee mielellään kouluun. Juttelin opettajienkin kanssa ja heidänkään mielestä ei ole mitään aihetta huoleen. Toiset vain ovat sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko sitten sattunut hoitajiksi ekstroverttijengi?
Yritä mahdollisimman selkeästi kommunikoida että olet itse ollut ihan samanlainen, ja että yksin oleminen oli oma valintasi. Ei siitä yksin olemisesta ole lapselle haittaa jos kerran leikkii myös muiden kanssa, mutta siitä on haittaa jos lapselle opetetaan varhain että täysin kohtuulliset mieltymykset ovat jotenkin vääränlaisia.
Niin, introvertit eivät oletettavasti hakeudu päiväkotiin töihin! :D Ehkä tämä "ongelma" johtuu juuri tästä.
Ap
Kyllä ujous on ihan oikea ongelma monelle lapselle sitten, kun ovat vähän vanhempia. Moni näistä myöhemmin netissä valittaakin, että miksi ei koulussa autettu ja tuettu. Ota vain apu vastaan, se ei ole itsestäänselvyys nykypäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ujous on ihan oikea ongelma monelle lapselle sitten, kun ovat vähän vanhempia. Moni näistä myöhemmin netissä valittaakin, että miksi ei koulussa autettu ja tuettu. Ota vain apu vastaan, se ei ole itsestäänselvyys nykypäivänä.
Introversio ei tarkoita ujoutta. Useimmat ujot ovat introvertteja, mutta kaikki introvertit eivät ole ujoja. Esimerkiksi minä en ole.
Introversio tarkoittaa sitä, että ihminen "latautuu" yksinollessaan ekstrovertin saadessa energiaa muilta ihmisiltä. Jos introvertti pakotetaan muiden seuraan silloin kun hänen olisi tarpeen saada latautua rauhassa, hän lopulta uupuu.
Lapsellasi ei ap ole varmasti mitään muuta hätää kuin ääliöt tarhantädit. Selitä tosiaan heille että olet itse ollut täsmälleen samanlainen ja että nimenomaan sinusta oli MUKAVAA olla yksin.
Tarha- tai koulupäivä voi myös kuormittaa lasta niin paljon että ei sen takia halua enää illalla pyytää kavereita leikkimään mutta jos joku muu pyytää, lähtee.
Uskomatonta että herran vuonna 2017 "varhaiskasvattajat" eivät tuon vertaa ymmärrä vaan haluvat kaikkien lasten olevan samanlaisia.
Minä olen ihmetellyt, että miten siellä on aikuisia, jotka keskellä päivää vetäytyvät pois lasten luota ollakseen vain aikuisten seurassa.
Isoveljeni oli juuri samanlainen lapsena. Leikki ja juoksi ulkona muiden lasten kanssa ulkona ja kavereilla, mutta kotiin ei ikinä tuonut ketään. Äiti oli sitten kysynyt syytä, ja veli sanoi että kotona haluaa olla yksin ja lukea kirjoja rauhassa.
Ja isoveljeni siis on lapsesta asti ollut sosiaalinen jolla on aina paljon hyviä ystäviä, mutta kyllä nuo sosiaalisetkin ihmiset kaipaavat välillä hengähdystaukoa.
Miksi epäsosiaalisuus nähdään terveenä laumaeläimissä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi epäsosiaalisuus nähdään terveenä laumaeläimissä?
Jopa laumaeläinten laumoissa on erilaisia tehtäviä ja rooleja. Kaikkiin niihin ei sovi hyvin kovin vahva ekstroversio. Esim. yllättäen johtajat eivät saisi olla kovin ekstrovertteja, koska siinä roolissa täytyy sietää sitä että itsestä ei pidetä, ja pidettävä tiettyä etäisyyttä alaisiin jotta oikeudenmukaisuus säilyy.
On muuten muissakin laumaeläimissä introvertteja. Itse kasvatan koiria ja meillä on aina ollut ehkä noin kolmasosa syntyneistä pennuista selvästi introverttiluonteisia omien teidensä kulkijoita. Tämä ei tarkoita mitenkään arkaa, vaan sellaista että makailee pääosin yksin omissa oloissaan, ei kauheasti välitä leikeistä muiden koirien kanssa jne. Ja apinoissa ainakin tiedän että on myös introverttejä yksilöitä, joille on laumoissa soveltuvia rooleja, eivät siis ole aina halveksittuja.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin juuri tuollainen lapsi. Halusin leikkiä yksin päiväkodissa. Yksinolosta tuli kuitenkin tapa, eikä minulla ole varsinaisia ystäviä vieläkään. Kannusta lastasi hakemaan muita mukaan leikkimään!
Et taida sitten olla pohjimmiltasi kovin introvertti, koska jos olisit, sinä et edes haluaisi mitään ystäviä. Itse olen kyllä aika ääri-intro, mutta mulla ei ole koskaan ollut ystäviä enkä ole sellaisia kaivannutkaan. Aina olen ollut omien teideni kulkija. Silti esim. töissä yhteistyön hoitaminen muiden kanssa onnistuu hyvin.
Taitaa olla ekstroverttivouhottajia itse ne päiväkotitädit.