YLE: ”Ylipistoon pääsy todistuksen arvosanoilla herättää turhia unelmia: ”Vahingossa ei voi päästä””

Tänkin palstan kirjottajien on hyvä muistaa, että tuo tulee sitten koskemaan kaikkia hakijoita! Eli myös niitä 10-15 vuotta sitten hyvät arvosanat kirjottaneita, jotka mokasivat pääsykokeet useamman kerran. Nyt tulee mahdollisuus päästä yliopistoon useamman työvuoden jälkeen ja vielä hyvälle alalle eli ei tarvi tyytyä johonkin paskahumanismiin vaan esim lääkis on suorilla tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Puhumattakaan kaikki sovelletuilla oppimäärillä pyörivät mamut joilla kovat arvosanat kaikissa aineissa kuten "puhuu ymmärrettävästi suomea ja hallitsee 100 sanan sanavarastoa" tai "osaa suurimmaksi osaksi luvut 1-20 ja osaa lukea kertotaulut seinältä", "hallitsee sharian filosofiana pääpiirteittäin" jne.

..

Meinaatko tosissasi, että yo-kirjoituksissa saa hyviä arvosanoja tällaisilla perusteilla? Valintahan tehtäisiin ylioppilaskirjoitusten eikä lukioarvosanojen perusteella.

Mikä tässä on ongelmana? Hirveä valitus koko ajan, että "vain rikkaat pääsevät yliopistoon etc.." ja "valmennuskurssit tulevat lukioihin". Ainahan opinahjoihin on päässyt esim. Laudaturilla  pitkästä matem.  jne. Toisen asteen opinnoista pääsykokeen kautta.

Eiväthän nämä asiat ole mihinkään katoamassa.

Hedelmällisempi taso olisi ehkä keskustella yliopistojen autonomiasta/rahoituksesta ja opetuksen laadusta.

Korkeakoulujärjestelmä?!?

Siinäpähän hengailevat lukiossa ja lukion jälkeen iltalukiossa, kun se alkuperäinen suunnitelma ei ollutkaan se ”oma juttu” ja pitää kirjoittaa ihan eri aineet voidakseen edes hakea.

Onneks tulee vielä joku poikien kiintiö, niin saadaan ne eximian pojat edes sinne lääkikseen.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9920328

Lisää paineita pesään? Mitähän keksivät vielä? Lääkikseen pakolliset laudaturit biologiasta, kemiasta, fysiikasta ja pitkästä matikasta PAITSI, jos olet poika riittää tasa-arvon nimissä eximiat.

Pitäisikö näille suuren maailman matkijoille vain todeta, ettei todistusvalintaa voida toteuttaa Suomessa ilman, että sisäänottomääriä kasvatettaisiin. Tämä ei tietenkään ole mahdollista, joten miksei jatketa vaikka jollain tavoin kevennetyin valintakokein, esim. monivalintakokeen voi tarkastaa kone.

Kun ne valintakokeet pitäisi jonkun suunnitella sellaisiksi, jotka mittaavat ko. alan opinnoissa pärjäämisen ja erityisesti sen jälkeisessä työelämässä pärjäämisen kannalta oikeita kykyjä. Muuten sisään pääsee vääriä ihmisiä, ja tämä onkin ongelmana monissa valintakokeissa nykyisin. Esimerkiksi taidealoilla valintakokeet ovat tärkeät, mutta samalla niistä nähdään, millaista arpapeliä ne oikeasti ovat: sama henkilö, joka on edellisenä vuotena melkein päässyt läpi, ei välttämättä seuraavana vuonna pääse edes pääsykokeen ensimmäiselle kierrokselle (jotkut valintakokeet ovat monivaiheisia ja jo ensimmäiseen vaiheeseen pitää hakea tekemällä tehtäviä). Henkilön taidot ja soveltuvuus eivät noin paljon heittele vuodesta toiseen, ja tuskin motivaatiokaan, vaan vika on pääsykokeissa, joiden läpäiseminen riippuu aina suureksi osaksi tuurista.

Kaikilla aloilla tilanne ei toki ole noin paha, mutta millään alalla ei ole kovin yksinkertaista suunnitella sellaista pääsykoetta, jonka läpäiseminen ennustaisi opinnoissa menestymistä ja työelämässä pärjäämistä YO-koetta paremmin. Siksi monien mielestä koko pääsykokeet ovat turha lisä hakurumbassa, kun suunnilleen samaan lopputulokseen päästäisiin sillä pelkällä YO-kokeella.

Itse olen sitä mieltä, ettei millään kokeella ole mahdollista mitata soveltuvuutta riittävän hyvin, vaan se paljastuu vasta opinnoissa menestymisen myötä. Siis mielestäni opiskelijoita tulisi valita paljon nykyistä enemmän ja karsintaa suorittaa sitten vuosittain niin, että heikoiten menestyneet menettäisivät opinto-oikeutensa. Tällöin sisäänpääsyyn riittäisi hyvin se YO-paperi. Todellinen osaaminen ja motivaatio johtaisivat tutkintoon - ei missään yksittäisessä puserruksessa menestyminen.

Gaussin käyrän voikin sitten poistaa ja laittaa tietyn pisterajan laudaturille jo etukäteen. Eipähän tarvitsisi enää miettiä, olisiko edellisenä vuonna saanut laudaturin, mutta tänä vuonna vuonna ei.

Voisitte perehtyä, millaista muissa todistusvalintaan luottavaisia maissa, esim. Saksassa, on hakea lääkikseen, jos ei omaa täyden kympin todistusta lukiosta. Ehkä tännekin halutaan samanlainen järjetön kilpailuilmapiiri peruskouluihin ja lukioihin.

Nykyisessä systeemissä yo-kirjoituksen arvosanat vaikuttavat pääsykokeisiin pääsemiseen, eli pisteytykseen. Kaikkia halukkaita ei voida ottaa pääsykokeisiin, koska tulijoiden määrä olisi valtava. Pelkillä yo-arvosanoilla pääsee jo nyt joillekin aloille, esim. kemiaan ja fysikkaan voi olla niin vähän hakijoita, että käytännössä kuka vaan pääsee sisälle. Sen sijaan esim. taito-aineiden opettajiksi haluavilla pitää olla huippuhyvä koulutodistus, koska sisään otetaan niin vähän hakijoita. Pelkillä yo-arvosanoilla ei voida valita monille aloille, koska ko. työssä tarvitaan muitakin taitoja kuin koulumenestystä, esim. hyviä vuorovaikutustaitoja tai sellaisia tietotaitoa, jota ei lukiossa opeteta.

Kiitos vaan tästäkin uudistuksesta. Ymmärrän että osa opiskelijoista voidaan ottaa suoraan papereilla sisään, mutta pitäkää ne pääsykokeet vaihtoehtona meille muille. Mulla on pelkät M:n/E:n paperit, koska lukion viimeinen puolisko meni masennuksen kourissa, mutta nyt 6 vuotta myöhemmin terveys ja motivaatio on taas kohdallaan. Ja on muuten paljon mielekkäämpää päntätä pääsykokeisiin kuin koittaa opetella kaikki yo-knopit useammasta sellaisesta lukioaineesta, joilla ei tee opiskeluissa mitään. Etenkin kun 6 vuodessa on ehtinyt unohtaa paljon...

Pääsykokeessa epäonnistuminen tuskin saa kovin monen mielenterveyttä romahtamaan. Uudessa systeemissä jos taas jää monessa yo-kokeessa vaikkapa pisteen päähän laudaturista myös uusintakokeessa, voi se ehkä hieman masentaa, jos tavote oli oikeus- tai lääketiede.

Vierailija kirjoitti:

Voisitte perehtyä, millaista muissa todistusvalintaan luottavaisia maissa, esim. Saksassa, on hakea lääkikseen, jos ei omaa täyden kympin todistusta lukiosta. Ehkä tännekin halutaan samanlainen järjetön kilpailuilmapiiri peruskouluihin ja lukioihin.

Luonnollisesti halutaan, ja opettajien ammattijärjestö on tämän kaiken takana. Perusajatuksena on hillitä työrauhaongelmia, kun lukion tai jo yläasteen opettajille tulee valta päättää siitä, kuka menee yliopistoon ja kuka katuojaan. Se ei ole oikeastaan opettajien syy, koska heiltä on viety muut työrauhan ylläpitämisen mahdollistamat keinot. Hallitkoot sitten lapsen/nuoren koko elämänkaarta, ja ne oppivat, jotka haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisessä systeemissä yo-kirjoituksen arvosanat vaikuttavat pääsykokeisiin pääsemiseen, eli pisteytykseen. Kaikkia halukkaita ei voida ottaa pääsykokeisiin, koska tulijoiden määrä olisi valtava. Pelkillä yo-arvosanoilla pääsee jo nyt joillekin aloille, esim. kemiaan ja fysikkaan voi olla niin vähän hakijoita, että käytännössä kuka vaan pääsee sisälle. Sen sijaan esim. taito-aineiden opettajiksi haluavilla pitää olla huippuhyvä koulutodistus, koska sisään otetaan niin vähän hakijoita. Pelkillä yo-arvosanoilla ei voida valita monille aloille, koska ko. työssä tarvitaan muitakin taitoja kuin koulumenestystä, esim. hyviä vuorovaikutustaitoja tai sellaisia tietotaitoa, jota ei lukiossa opeteta.

Kerrotko esimerkin työstä, johon tarvitaan yliopistokoulutus ja lisäksi jotain tietotaitoa jota ei lukiossa opi tai sen jälkeisessä koulutuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Tänkin palstan kirjottajien on hyvä muistaa, että tuo tulee sitten koskemaan kaikkia hakijoita! Eli myös niitä 10-15 vuotta sitten hyvät arvosanat kirjottaneita, jotka mokasivat pääsykokeet useamman kerran. Nyt tulee mahdollisuus päästä yliopistoon useamman työvuoden jälkeen ja vielä hyvälle alalle eli ei tarvi tyytyä johonkin paskahumanismiin vaan esim lääkis on suorilla tarjolla. 

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Luultavasti enintään vuotta aikaisemmin kirjoittaneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyisessä systeemissä yo-kirjoituksen arvosanat vaikuttavat pääsykokeisiin pääsemiseen, eli pisteytykseen. Kaikkia halukkaita ei voida ottaa pääsykokeisiin, koska tulijoiden määrä olisi valtava. Pelkillä yo-arvosanoilla pääsee jo nyt joillekin aloille, esim. kemiaan ja fysikkaan voi olla niin vähän hakijoita, että käytännössä kuka vaan pääsee sisälle. Sen sijaan esim. taito-aineiden opettajiksi haluavilla pitää olla huippuhyvä koulutodistus, koska sisään otetaan niin vähän hakijoita. Pelkillä yo-arvosanoilla ei voida valita monille aloille, koska ko. työssä tarvitaan muitakin taitoja kuin koulumenestystä, esim. hyviä vuorovaikutustaitoja tai sellaisia tietotaitoa, jota ei lukiossa opeteta.

Kerrotko esimerkin työstä, johon tarvitaan yliopistokoulutus ja lisäksi jotain tietotaitoa jota ei lukiossa opi tai sen jälkeisessä koulutuksessa?

Sosiaalityöntekijä

Mulla on laudaturin ja eximian paperit aikoinaan kirjoitettu, voinko minäkin jatkossa hakea niillä minne tahansa? On kyllä jo tutkinto ja duuni eikä mitään aikomusta opiskella täyspäiväisesti tai tavoitteellisesti, roikkuisin vaan kirjoilla, tekisin pari kurssia ja hyödyntäisin opiskelijaedut.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakoulujen-opiskelijav…

Jatkossakin tulee olemaan pääsykoevalinta. Osa todistuksen pohjalta ja osa pääsykokeiden perusteella. Tai alaa vaihtamalla tai avoimen kautta.

Turhaa tätä nyt etukäteen pelätä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänkin palstan kirjottajien on hyvä muistaa, että tuo tulee sitten koskemaan kaikkia hakijoita! Eli myös niitä 10-15 vuotta sitten hyvät arvosanat kirjottaneita, jotka mokasivat pääsykokeet useamman kerran. Nyt tulee mahdollisuus päästä yliopistoon useamman työvuoden jälkeen ja vielä hyvälle alalle eli ei tarvi tyytyä johonkin paskahumanismiin vaan esim lääkis on suorilla tarjolla. 

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Luultavasti enintään vuotta aikaisemmin kirjoittaneille.

Ensikertalaisuuskiintiö on jo nyt. Sillä ei ole juurikaan ollut merkitystä.

Eikä siinä ole mitään aikarajaa

Suomessa pitäisi olla kuten Ranskassa, eli kaikki, siis ihan kaikki pääsevät yliopistoon mutta sitten sieltä karsiutuu ajan myötä pois ne jotka eivät pärjää. Tämä olisi ainakin tasapuolista kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa pitäisi olla kuten Ranskassa, eli kaikki, siis ihan kaikki pääsevät yliopistoon mutta sitten sieltä karsiutuu ajan myötä pois ne jotka eivät pärjää. Tämä olisi ainakin tasapuolista kaikille.

se vasta resurssien hukkaamista on. Valtavalle määrälle järjestettäisiin opetus ja vain kourallinen valmistuisi. Entä ne karsiutuneet jotka on käyttäneet jo pari vuotta opintoihin, turhaan?