Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko 40-50-luvulla syntyneet ahneempia kuin nykyiset nuoremmat ikäpolvet?
07.11.2017 |
Ajattelevat usein, että kaikki hankittu omaisuus on omaa ansiota, eikä heidän kuulu maksaa veroja mistään, kun ovat niin erinomaisia ihmisiä.
Kommentit (47)
Minusta ahne on vähän liian vahva sana. Mutta kyllä monelle tuon sukupolven ihmisistä raha ja taloudellinen turvallisuus vaikuttaa olevan keskeisempiä arvoja kuin vaikka oman ikäisilleni 30-40-vuotiaille. Ihan ymmärrettävääkin heidän henkilöhistoriansa valossa, kun on usein nähty jo lapsuudessa mitä on todellinen köyhyys.
Omat vanhempani ovat erittäin köyhistä suurperheistä maalla (pieniä pirttejä joissa pidettiin yhtä lehmää tai sikaa, ei mitään tuotantotiloja). Ei kyllä käy kateeksi heidän kuvauksensa lapsuutensa päivistä. Esim. äitini äiti joutui olemaan väkivaltaisen, juopon miehen kanssa, koska millä nainen olisi itsensä ja 9 lastaan elättänyt, ja sosiaaliturvaakaan ei ollut. Lasten takia oli pakko kestää. Ja koska mies joi tulonsa, lapsille ei aina ollut varaa esim. talvikenkiin ja myös nälkä oli arkea. Ei yllättä, etttä äidilleni on äärimmäisen tärkeää että rahaa on aina säästössä pahan päivän varalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämän kiertokulku kirjoitti:
Edellinen sukupolvi on aina ahneenpi seuraavan mielestä, koska se on ehtinyt vaurastua ja haluaa pitää kiinni omista rahoistaan ja elintasostaan.
Seuraavalle sukupolvelle ei vielä ole ehtinyt kertyä omaisuutta eikä pitkän työuran mukanaan tuomaan parempaa palkkaa. Silloin usein vaaditaan tulonsiirtoja yhteiskunnalta eli edelliseltä sukupolvelta.
Asia keikahtaa jälleen uomiinsa, kun aika kuluu seuraavan sukupolven verran.
Kerrotko miten omaisuutta ja pitkä työura kertyy nollasoppareilla, pätkätöillä ja 9 €/pv kyykytystöillä? Tällaisia töitä ei tunnettu kun suuret ikäluokat olivat työelämässä. Ensimmäiseen työpaikkaan käveltiin sisään ja sieltä 40 vuotta myöhemmin suoraan eläkkeelle. Sitten nämä huutavat kun nykynuoret on niin laiskoja eikä tee töitä. Ei näillä ilmaistöillä omaisuus eikä eläke kerry. Mites muuten, koskiko elinaikakerroin nykyeläkeläisten eläkkeitä?
Ehkä se on mahdollista myös nuoremmalle sukupolvelle, jolloin voi kävellä suoraan töihin, kun on Suomen uudelleen rakentamisen aika, sillä maailman ja myös Suomen tilanne on huolestuttava ja konflikti tilanteita on kaikkialla ja sodan mahdollisuus on olemassa.
Sitäkö haluat?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai heille on raha tärkeämpää, koska heillä oli siitä lapsena usein puutetta. Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa. Nuoremmat ovat saaneet elää jonkin verran materiaalisesti turvatumpaa elämää, joten heille rahasta ei ole muodostunut fetissiä. Ihan peruspsykologiaa.
Tämä on ihan totta. Olen syntynyt 1961 ja nyt mua harmittaa, miten paljon rahaa olen elämäni aikana käyttänyt kaikkeen turhaan. On mulla säästöjäkin, mutta niitä voisi olla paaaaaaljon enemmän, jos olisin nuoresta lähtien ollut yhtä tarkka rahoistani kuin vanhempani ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Elämän kiertokulku kirjoitti:
Edellinen sukupolvi on aina ahneenpi seuraavan mielestä, koska se on ehtinyt vaurastua ja haluaa pitää kiinni omista rahoistaan ja elintasostaan.
Seuraavalle sukupolvelle ei vielä ole ehtinyt kertyä omaisuutta eikä pitkän työuran mukanaan tuomaan parempaa palkkaa. Silloin usein vaaditaan tulonsiirtoja yhteiskunnalta eli edelliseltä sukupolvelta.
Asia keikahtaa jälleen uomiinsa, kun aika kuluu seuraavan sukupolven verran.
Kerrotko miten omaisuutta ja pitkä työura kertyy nollasoppareilla, pätkätöillä ja 9 €/pv kyykytystöillä? Tällaisia töitä ei tunnettu kun suuret ikäluokat olivat työelämässä. Ensimmäiseen työpaikkaan käveltiin sisään ja sieltä 40 vuotta myöhemmin suoraan eläkkeelle. Sitten nämä huutavat kun nykynuoret on niin laiskoja eikä tee töitä. Ei näillä ilmaistöillä omaisuus eikä eläke kerry. Mites muuten, koskiko elinaikakerroin nykyeläkeläisten eläkkeitä?
Suurin syy työllisyyden heikkenemiseen on teknologia, joka on nyt jo kolmanneksi suurin menoerä yrityksessä ja sitä ovat kehittäneet innokkaimmin ja ottaneet omakseen juuri 70-luvulla tai myöhemmin syntyneet. Suomi on teknologiassa kärkimaita ja monessa muussa maassa sitä on hyödynnetty paljon maltillisimmin ja käytetty ihmistyövoimaa.
Monet paheksuvat suuresti, jos joku maksaa käteisellä tai käy maksamassa laskunsa pankissa, mutta kukaan ei paheksu, kuinka pankista on kadonnut satojatuhansia työpaikkoja tai muista yrityksistä teknologian myötä. Ja jos joku ei halua käyttää teknologiaa, sitä pidetään kehityksen jarruna ja unohdetaan sen tuomat haitat.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelevat usein, että kaikki hankittu omaisuus on omaa ansiota, eikä heidän kuulu maksaa veroja mistään, kun ovat niin erinomaisia ihmisiä.
En nyt puutu muuhun........mutta mistä ihmeestä sinä olet "keksinyt" etteivät eläkeläiset maksa veroja ?? Miten sinä kuvittelet ,että yhteiskunnassa jokin osa kansasta olisi vapaamatkustajia? Olen syntynyt -52 enkä ole perinyt yhtään mistään yhtään mitään.Lapsuudessani oli pulaa aivan kaikesta,aina myös ruuasta.Asun ja asuin Suomen 3. suurimmassa kaupungissa.Oppikoulunkäyntini rahoitin 14-vuotiaasta lähtien ns. piikomispalkoilla,opistoasteen koulutukseni velalla (lyhyt koulutus ,persaukinen puoliso vieläkin lyhyemmällä koulutuksella ja köyhemmistä oloista (ei lompakkoloisuutta,nopeasti työhön),kiitollinen toki olen ,että työtä riitti sen 40v.lyhyet päivärahapohjaiset äitiyslomat x2,ei muita tukia.Nyt eläkkeestä 25% vero,terveyttä onneksi on ollut joten en rasita terveydenhuoltoa.Kituuttamalla säästetty asunto,lasten opiskeluissa autettu taloudellisesti (ei yhteiskunnan tukitarvetta).Tyytyväinen elämääni toki olen.Sukanvarsisäästöistä pääomaverotus.Jatkuvat syytökset ja kadehtimiset vaan joskus ottavat ns. päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai heille on raha tärkeämpää, koska heillä oli siitä lapsena usein puutetta. Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa. Nuoremmat ovat saaneet elää jonkin verran materiaalisesti turvatumpaa elämää, joten heille rahasta ei ole muodostunut fetissiä. Ihan peruspsykologiaa.
Tämä on ihan totta. Olen syntynyt 1961 ja nyt mua harmittaa, miten paljon rahaa olen elämäni aikana käyttänyt kaikkeen turhaan. On mulla säästöjäkin, mutta niitä voisi olla paaaaaaljon enemmän, jos olisin nuoresta lähtien ollut yhtä tarkka rahoistani kuin vanhempani ovat olleet.
Juuri näin. Ja kuinka paljon tulee ostettua tarpeetonta ja kaapit pursuavat roinasta, joka on pitänyt ostaa ja sitten ei käytä. Eikä ruuastakaan ole pula, kun sitä päätyy kaatopaikalle milj. kiloja.
Aika muhkea summa olisi pankkitilillä, jos ei olisi ostanut kaikkea tarpeetonta.
Minä olen syntynyt 1954, käynyt maksullisen oppikoulun ja lukion. Opiskellut itselleni ammatin pankkilainalla. Tehnyt koko elämäni töitä, maksanut veroja. Mitään tukia en ole koskaan saanut, lapseni eivät koskaan olleet kunnallisessa hoidossa.
Mitä olisi vielä tämän lisäksi pitänyt tehdä?
Nyt olen eläkkeellä, jonka mielestäni olen ansainnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Suuret sukupolvet menivät töihin koulun jälkeen tai jäivät vanhempien eläteiksi. Lainaa ei otettu opiskeluihin. Lapsista huolehti niin omat vanhemmat kuin isovanhemmatkin, perheyhteisö vallitsi. Käytössä oli kesämökit ja maatilat, jonne kaupungista tultiin viikonloppuisin sekä kesäisin vanhempien ruokakaapeille.
60-70 luvulla syntyneet potkittiin kotoa 18-vuotiaana omilleen asumaan, nuori otti opintolainaa eikä päässyt töihin valmistumisen jälkeen. Lisäopintojenkaan jälkeen ei vakityöpaikka aukene, mutta 15 vuoden aikana on lainaa kertynyt. Omillaan piti elää. Vanhempien perintökesämökille tai vanhempien ruokakaapeille ei ollut mitään asiaa, koska nuorta käskytettiin tulemaan toimeen omillaan. Vanhemmat matkustelivat ja juhlivat, kun edellinen sukupolvi oli edesmennyt, eikä seuraavasta ollut pakko välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Suuret sukupolvet menivät töihin koulun jälkeen tai jäivät vanhempien eläteiksi. Lainaa ei otettu opiskeluihin. Lapsista huolehti niin omat vanhemmat kuin isovanhemmatkin, perheyhteisö vallitsi. Käytössä oli kesämökit ja maatilat, jonne kaupungista tultiin viikonloppuisin sekä kesäisin vanhempien ruokakaapeille.
60-70 luvulla syntyneet potkittiin kotoa 18-vuotiaana omilleen asumaan, nuori otti opintolainaa eikä päässyt töihin valmistumisen jälkeen. Lisäopintojenkaan jälkeen ei vakityöpaikka aukene, mutta 15 vuoden aikana on lainaa kertynyt. Omillaan piti elää. Vanhempien perintökesämökille tai vanhempien ruokakaapeille ei ollut mitään asiaa, koska nuorta käskytettiin tulemaan toimeen omillaan. Vanhemmat matkustelivat ja juhlivat, kun edellinen sukupolvi oli edesmennyt, eikä seuraavasta ollut pakko välittää.
Ja kaikki toki asuivat noissa maaseudun "onneloissa" :o Voi jestas sentään sinun ajattelusi rajoitteneisuutta !!! Koita päästä eroon katkeruudestasi ja päivitä ajatteluasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo sukupolvi on ahkera ja työteliäs, mutta elänyt myös aikana jolloin se ahkeruus palkittiin.
Heidän vanhempansa saivat tehdä työtä ja pysyivät silti köyhänä. 40- ja 50-luvuilla syntyneille taas avautui vanhempiaan paremmat mahdollisuudet kerätä maallista mammonaa. Töitä oli pelkällä kansakoulupohjalla mutta vähäinenkin lisäkouluttautuminen palkittiin. Oli teollisia työpaikkuna, julkinen sektori kasvoi, ay-liike voimistui...nykyihmisillä elintaso voi olla köyhälläkin korkeampi kuin heillä nuoruudessaan, mutta suunta on kohti toivottomuutta eikä tulevaisuus lupaa muuta kuin epävarmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Suuret sukupolvet menivät töihin koulun jälkeen tai jäivät vanhempien eläteiksi. Lainaa ei otettu opiskeluihin. Lapsista huolehti niin omat vanhemmat kuin isovanhemmatkin, perheyhteisö vallitsi. Käytössä oli kesämökit ja maatilat, jonne kaupungista tultiin viikonloppuisin sekä kesäisin vanhempien ruokakaapeille.
60-70 luvulla syntyneet potkittiin kotoa 18-vuotiaana omilleen asumaan, nuori otti opintolainaa eikä päässyt töihin valmistumisen jälkeen. Lisäopintojenkaan jälkeen ei vakityöpaikka aukene, mutta 15 vuoden aikana on lainaa kertynyt. Omillaan piti elää. Vanhempien perintökesämökille tai vanhempien ruokakaapeille ei ollut mitään asiaa, koska nuorta käskytettiin tulemaan toimeen omillaan. Vanhemmat matkustelivat ja juhlivat, kun edellinen sukupolvi oli edesmennyt, eikä seuraavasta ollut pakko välittää.
Ja kaikki toki asuivat noissa maaseudun "onneloissa" :o Voi jestas sentään sinun ajattelusi rajoitteneisuutta !!! Koita päästä eroon katkeruudestasi ja päivitä ajatteluasi!
Niinkö ajattelet, että kaikki asuivat maaseudulla, päivitäpä itse veetuilusi. En minä katso kovin hyvällä, että omat vanhemmat kupataan ja lapsista sai lapsilisähyödyt. Perusarvot olivat hukassa. Isovanhempien arvomaailmasta valikoitiin vain omaisuuden hankinta, mitä vikaa mahtoi olla aidossa perheenjäsenten välittämisessä. Eikö se palvellut omia, itsekeskeisiä tavoitteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahin ja ahnein pullamössösukupolvi ajoittuu johonkin 50-luvun puolivälin ja 70-alun paikkeille. Nämä auervaarat saivat aikuistua nousukauden Suomessa, töitä oli ja jokainen normaaliälykkyydellä varustettu niitä sai painaa. Nyt nämä samat sankarit ovat työelämässä kertomassa miten asioita pitäisi tehdä vanhan mallin mukaan, muutosvastaisuus on suuri ja nuoremmat sukupolvet nähdään laiskana.
Nuo tuota sukupolvea edeltävät mummot ja papat ovat oikeastaan ihan herttaisia pihiydessään verrattuna lapsiinsa.
Minun 50 ja 51 syntyneet vanhempani ovat kyllä varsin kylmiä, röyhkeitä, ahneita ja itsekkäitä. Mutta toisaalta ahkeria ja säästeliäitä myös.
Oma ikäluokkani (olen syntynyt 76) näyttäytyy melko tiedostavana, taloudellisesti hyvinvoivana mutta nimenomaan valmiina jakamaan omastaan. Vaatimattomia.
Omien lasteni ikäluokka (98 ja 00) tuntuu kovin pinnalliselta ja materialistiselta. Nuoruuden piikkiin toki menee pitkälti, viiden vuoden päästä näkee paremmin, mitä heistäon muovautunut.
Mutta kuten tästä näette, ihminen herkästi ymmärtää kaltaisiaan ja selittelee heidät paremmaksi suhteessa muihin. Joku toinen kuvaisi asiat eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi tää eläkehimmeli kaatuu omaan mahdottomuuteensa ihan lähivuosina.
Ei kai kukaan hullu oikeasti luule, että 50v vakituisilla työurilla kaikkine etuineen eläkkeensä lihottaneet, tulevat ne ulos saamaan nykyään pätkä ja keikkatöitä tekeviltä kädestä suuhun -eläjiltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Suuret sukupolvet menivät töihin koulun jälkeen tai jäivät vanhempien eläteiksi. Lainaa ei otettu opiskeluihin. Lapsista huolehti niin omat vanhemmat kuin isovanhemmatkin, perheyhteisö vallitsi. Käytössä oli kesämökit ja maatilat, jonne kaupungista tultiin viikonloppuisin sekä kesäisin vanhempien ruokakaapeille.
60-70 luvulla syntyneet potkittiin kotoa 18-vuotiaana omilleen asumaan, nuori otti opintolainaa eikä päässyt töihin valmistumisen jälkeen. Lisäopintojenkaan jälkeen ei vakityöpaikka aukene, mutta 15 vuoden aikana on lainaa kertynyt. Omillaan piti elää. Vanhempien perintökesämökille tai vanhempien ruokakaapeille ei ollut mitään asiaa, koska nuorta käskytettiin tulemaan toimeen omillaan. Vanhemmat matkustelivat ja juhlivat, kun edellinen sukupolvi oli edesmennyt, eikä seuraavasta ollut pakko välittää.
Oman suvun parissa ei ainakaan tuollaista idylliä ollut kuin mitä kuvasit suurista ikäluokista. Ensinnäkin, opintolainaa joutuivat lähes kaikki ottamaan jotka opiskeli, mutta sitä ei saanut valtion takaamana, vaan piti saada esim. vanhempi tai sukulainen takaamaan. Monelta jäi myös opinnot tekemättä, koska takaajaa ei vaan löytynyt. Erityisesti tytöille helposti sanottiin, että ei tyttöjen kouluja aleta takaamaan, kun "sitten ne menee naimisiin ja on joka vuosi maha pystyssä ja soosseja sekoittelevat - siinä ne koulut menee hukkaan" Äitini (s.1947) on tällainen tapaus, olisi ollut opettajienkin mielestä älykäs ja kouluja olisi kannattanut jatkaa, mutta äidin isä sanoi jyrkän ei:n tyttöjen kouluhömpötyksille. Ja kun lapsia oli 10, niin eipä niille kaikille olisi voinut opintoja taatakaan / maksaa.
Lapsistakaan ei ole olleet isovanhemmat ja muut huolehtimassa, koska vanhempieni vanhemmat asuivat syrjässä maaseudulla, josta sitten näiden lapset on hajonneet kaupunkeihin ympäri Suomea, sen mukaan mistä töitä sai. Kesämökkejä ei ole ollut kummankaan puolen suvussa, ellei sitä itse pikkuista, vaatimatonta omavarais-pienviljelymaapaikka jossa isovanhemmat asui, pidetä sellaisena.
Itse olen 1970-luvun lapsi ja minusta osani on paljon parempi kuin vanhempieni. Vaikka olen nainen, sain valtion takaamana opiskella haluamani ammatin. Miesvaltaisen, hyväpalkkaisen sellaisen valitsin. Pääsin töihin heti valmistumisen jälkeen, ja opintolainat tuli ihan huomaamatta maksettua takaisin hyväpalkkaista diplomi-insinöörin työtä tehdessä. Työtöntä päivää en ole nyt 43-vuotiaaksi asti joutunut näkemään.
Eläkekatto 1500 euroa olisi ainut järkevä ratkaisu tämän elintasokuilun umpeen kuromiseksi nykyisten pätkätyöläisten ja 60-luvun kieppeillä syntyneiden, yli kahden tonnin eläkettä vetävien välillä. Muuten nämä pätkätyöläiset eivät tule itse saamaan koskaan eläkettä välttämättä ollenkaan kun kassa vain hupenee. Tämä on itselleni tärkein vaalkiteema jonka mukaan tulen äänestämään.
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Paras eteen tullut mielipide, jonka olen aiheesta lukenut.
Omat vanhempani kuuluvat myös tähän sukupolveen ja äiti oli kotiäitinä siihen asti, kun nuorimmainen oli noin kolmen ikäinen. Lasten hoidattaminen vieraalla olisi vienyt toisen puolison palkan, joten palkatta työskentely ei ehkä "napannut".
Laman aikaan isäni yritys ei tuottanut mitään, mutta sosiaalitoimistosta ei saanut mitään, kun oli "toimitusjohtaja ja toimitusjohtajilla on rahaa". Yritys meni, pieni kerätty omaisuus meni toisten lainojen takauksiin. Samaan aikaan isäni sairastui vakavasti henkisesti ja alkoi työkyvyttömyyseläke.
Niillä veromarkoilla, jotka he tähän yhteiskuntaan sijoittivat rakennettiin se hyvinvointivaltio, jota nykyinen hallitus purkaa. Ei ole enää terveyskeskuksia joka kylässä, ei ole posteja, ei ole kouluja, ei ole kelaa, ei ole poliisia.
Eivät he vanhemmiltaan almuja saaneet; köyhiä olivat hekin. Maatalon isäntiä ja emäntiä muutamine lehmineen. Heille keräsivät eläkettä; hehän eivät olleen sitä penniäkään itse keränneet.
Tuntuu pahalta lukea näitä juttuja siitä miten suuret ikäluokat olisivat olleet ahneita. Niitä 90-luvun laman uhreja on hautuumaat täynnä; itsensä tappaneita, niitä jotka eivät kestäneet. Oli toki sillonkin hyväosaisia, joilla riitti töitä - yleensä valtion leivissä olleet. Tosin sillon alettiin kouluttaa näitä turhakkeita. Toimistoapulaiset, ne perinteiset konttorin kahvinkeittäjät laitettiin kouluun ja heistä tuli taloushallinnon assistentteja. Siivoojista tuli laitoshuoltajia jne. Turhaa koulutusta, mutta jotain piti siinä lamassa tehdä ja putsata tilastoja. Oli kahvinkeittäjillä ja siivoojilla useamman vuoden koulutus. Kaikki kouluttamattomat laitettiin valtiolta pihalle. Hyvin pitkälti ainakin.
Ei se herkkua ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo sukupolvet saivat maksutonta koulutusta 4 vuotta. Terveyskeskuksia ei ollut, äitiyslomaa 3 kk jne. Nyt he ottavat täysin oikeutetusti takaisin kaikki maksamansa veroeurot. Meidän sukupolvemme on saanut maksutonta koulutusta koko ikänsä, päiväkotiin on päästy tuosta vain, neuvolasta löytyy niin psykologi kuin perheneuvontaa. Tavallaan olemme koko ajan ottaneet eläkevarojamme etukäteen käyttöön.
Paras eteen tullut mielipide, jonka olen aiheesta lukenut.
Omat vanhempani kuuluvat myös tähän sukupolveen ja äiti oli kotiäitinä siihen asti, kun nuorimmainen oli noin kolmen ikäinen. Lasten hoidattaminen vieraalla olisi vienyt toisen puolison palkan, joten palkatta työskentely ei ehkä "napannut".
Laman aikaan isäni yritys ei tuottanut mitään, mutta sosiaalitoimistosta ei saanut mitään, kun oli "toimitusjohtaja ja toimitusjohtajilla on rahaa". Yritys meni, pieni kerätty omaisuus meni toisten lainojen takauksiin. Samaan aikaan isäni sairastui vakavasti henkisesti ja alkoi työkyvyttömyyseläke.
Niillä veromarkoilla, jotka he tähän yhteiskuntaan sijoittivat rakennettiin se hyvinvointivaltio, jota nykyinen hallitus purkaa. Ei ole enää terveyskeskuksia joka kylässä, ei ole posteja, ei ole kouluja, ei ole kelaa, ei ole poliisia.
Eivät he vanhemmiltaan almuja saaneet; köyhiä olivat hekin. Maatalon isäntiä ja emäntiä muutamine lehmineen. Heille keräsivät eläkettä; hehän eivät olleen sitä penniäkään itse keränneet.
Tuntuu pahalta lukea näitä juttuja siitä miten suuret ikäluokat olisivat olleet ahneita. Niitä 90-luvun laman uhreja on hautuumaat täynnä; itsensä tappaneita, niitä jotka eivät kestäneet. Oli toki sillonkin hyväosaisia, joilla riitti töitä - yleensä valtion leivissä olleet. Tosin sillon alettiin kouluttaa näitä turhakkeita. Toimistoapulaiset, ne perinteiset konttorin kahvinkeittäjät laitettiin kouluun ja heistä tuli taloushallinnon assistentteja. Siivoojista tuli laitoshuoltajia jne. Turhaa koulutusta, mutta jotain piti siinä lamassa tehdä ja putsata tilastoja. Oli kahvinkeittäjillä ja siivoojilla useamman vuoden koulutus. Kaikki kouluttamattomat laitettiin valtiolta pihalle. Hyvin pitkälti ainakin.
Ei se herkkua ollut.
Jatkan vielä vähän.
Ei ollut meidän lapsuudessamme ikinä mitään ylimääräistä. Sisarusten vanhoissa vaatteissa menivät kaikki loput. Ei ollut herkkuja. Ei osteltu koriste-esineitä, koruja, hajuvesiä. Telkkari taisi maksaa 70-luvulla parin kuukauden palkan verran.
Mitään ei ollut varaa heittää roskikseen ja jokaista hankintaa mietittiin todella tarkasti. Usein ruokana oli pelkkää ruskeaakastiketta keittyine perunoineen. Ei puhettakaan, että lapset olisivat parturissa käyneet. Liha oli tuhottoman kallista; muistan erään joulun, kun ei ollut varaa kinkkuun. Perhe osti muutaman siivun kinkkua erikseen, ei mitään kokonaisia kinkkuja.
Se sana "ahneus" jotenkin aina kolahtaa, kun sen jostain kuulen tai näen.
Vierailija kirjoitti:
Eläkekatto 1500 euroa olisi ainut järkevä ratkaisu tämän elintasokuilun umpeen kuromiseksi nykyisten pätkätyöläisten ja 60-luvun kieppeillä syntyneiden, yli kahden tonnin eläkettä vetävien välillä. Muuten nämä pätkätyöläiset eivät tule itse saamaan koskaan eläkettä välttämättä ollenkaan kun kassa vain hupenee. Tämä on itselleni tärkein vaalkiteema jonka mukaan tulen äänestämään.
Eläkekatto on ainoa ratkaisu. Pelkkä eläkeiän nostaminen ei riitä. Kuulun mainitsemaasi ikäryhmään ja mulle on ollut jo pidemmän aikaa päivänselvää, että eläkettä, jonka laskennallisesti tulisin 10 vuoden päästä saamaan, ei todellakaan makseta. Sen vuoksi on pakko säästää ja sijoittaa, vähentää kulutusta ja tilata mahdollisimman suuri osa tarvitsemastaan ulkomailta halvemmalla. Olen iloinen siitä, että ehdin saada lapseni aikuisiksi "hyvinä aikoina" ja nyt voin laittaa kaiken ylimääräisen rahan säästöön. Tulevaisuudessa varmasti on käytössä käänteinen asuntolaina eli pankki myöntää asunnon arvoa vastaan lainan ja tätä voi tulevaisuuden eläkeläiset käyttää elämiseen ja myöhemmin sitten asunto menee pankille eikä perillisille.
Alue: Aihe vapaa
Luin lääkäri Jari Sinkkosen haastattelun, jossa hän kertoi muuttaneensa 10v satojen kilometrien päähän oppikouluun, sukulaisnaisen luokse, jonka mies oli kaatunut sodassa ja hän sai asua, kun teki talon työt ja hoiti talon lämmityksen. Äiti oli saanut kirjat maksetuksi, kun oli opettajan virassa, vaikka oli yh-äiti, kun isä oli kaatunut sodassa. Ruokapaketit olivat kulkeneet viikottain, ettei poika nälkää nähnyt.
On käsittämätöntä, miten jotkut nykyään jaksavat tätä ihannoida ja pitävät sitä parempana, kuin nykypäivää. Itse ainakaan haluaisi elää tuossa ajassa, olen sen verran mukavuuden haluinen ja tottunut korkeampaan elintasoon.