mies ei millään kykene seksiin kanssani, olen kuin "sisko"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Mulla oli ihan sama tilanne ja samat selitykset. Itsetuntoni ei kestänyt sitä tilannetta kun en ymmärtänyt miehen logiikkaa enkä edelleenkään ymmärrä miten mies tämän mietti. 

Ymmärrän miestä, kun itsekin olen sellainen. Miehen seksuaalisuuteen rakkaus ja välittäminen ei juuri kuulu, vaan keskeinen juttu on eläimellisempi naaraan astuminen. Nainen otetaan, voitetaan ja ehkä jopa satutetaan samalla (en nyt mistään raiskauksista puhu). Todella tärkeää ja läheistä ihmistä ei halua ajatella tuollaisesta miltei väkivaltaisesta näkökulmasta, joten siitä miestenne mietteet.

eli liikaa pornoa ja kyvyttömyys roolileikkeihin oman tyttöystävän kanssa...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Mulla oli ihan sama tilanne ja samat selitykset. Itsetuntoni ei kestänyt sitä tilannetta kun en ymmärtänyt miehen logiikkaa enkä edelleenkään ymmärrä miten mies tämän mietti. 

Ymmärrän miestä, kun itsekin olen sellainen. Miehen seksuaalisuuteen rakkaus ja välittäminen ei juuri kuulu, vaan keskeinen juttu on eläimellisempi naaraan astuminen. Nainen otetaan, voitetaan ja ehkä jopa satutetaan samalla (en nyt mistään raiskauksista puhu). Todella tärkeää ja läheistä ihmistä ei halua ajatella tuollaisesta miltei väkivaltaisesta näkökulmasta, joten siitä miestenne mietteet.

Mutta miksi mies yhdistää seksiin halventamisen tai satuttamisen? Miksi mies ajattelee että naista siinä jotenkin käytetään hyväksi eikä tajua että nainen nauttii siitä kun tulee otetuksi kunnolla?

Ehdota seksuaaliterapiaa!

Kaappihomo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Mulla oli ihan sama tilanne ja samat selitykset. Itsetuntoni ei kestänyt sitä tilannetta kun en ymmärtänyt miehen logiikkaa enkä edelleenkään ymmärrä miten mies tämän mietti. 

Ymmärrän miestä, kun itsekin olen sellainen. Miehen seksuaalisuuteen rakkaus ja välittäminen ei juuri kuulu, vaan keskeinen juttu on eläimellisempi naaraan astuminen. Nainen otetaan, voitetaan ja ehkä jopa satutetaan samalla (en nyt mistään raiskauksista puhu). Todella tärkeää ja läheistä ihmistä ei halua ajatella tuollaisesta miltei väkivaltaisesta näkökulmasta, joten siitä miestenne mietteet.

Mutta miksi mies yhdistää seksiin halventamisen tai satuttamisen? Miksi mies ajattelee että naista siinä jotenkin käytetään hyväksi eikä tajua että nainen nauttii siitä kun tulee otetuksi kunnolla?

Miesten maailmassa seksistä puhutaan vain halventamisen ja satuttamisen näkökulmasta. Pukukopeissa, välitunneilla, baareissa, intin tuvissa ja työpaikan illanvietoissa jauhetaan loputtomasti siitä, miten viikonloppuna pantiin jotain idioottia lorttoa, joka on muuten ihan vidumoinen kyläpyörä ja läskirumalöysäkin.

En valehtelematta muista, että olisin ikinä kuullut kenenkään kertovan, miten ihanaa on rakastella oman kullan kanssa. Naisen nautinnosta muuten uhotaan joskus, toki sekin perustuu jonkinlaiseen nautinnon pakottamiseen. Tämähän on pornossa klassinen aihe, että nainen ei haluaisi, mutta sitten pienen pakottamisen jälkeen hän ei voi olla nauttimatta ja on saatava lisää koko äijäkööriltä. Eli raiskaustematiikkaa sekin.

Rakastaminen ja välittäminen ei mahdu keskustelussa samaan lauseeseen seksin kanssa, joten ehkä se vaikuttaa pään sisälläkin.

Vierailija kirjoitti:

Ehdota seksuaaliterapiaa!

olen yrittänyt, mutta on jotenkin varma että se ei auta. ja toisaalta itsekin mietin, että mitä siellä voitaisiin muka tehdä?

Ihan turha jatkaa kolmekymppisenä suhdetta, jos ei ole seksuaalista kipinää. Se ei siitä paremmaksi muutu, päinvastoin, luultavasti miehesi lähtee vielä jonkun matkaan, joka sytyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ehdota seksuaaliterapiaa!

Mihin helvettiin sitä tarvitaan :D Ei auta mitään. Kyllä ne seksihalut sieltä löytyy oikean ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Mulla oli ihan sama tilanne ja samat selitykset. Itsetuntoni ei kestänyt sitä tilannetta kun en ymmärtänyt miehen logiikkaa enkä edelleenkään ymmärrä miten mies tämän mietti. 

Ymmärrän miestä, kun itsekin olen sellainen. Miehen seksuaalisuuteen rakkaus ja välittäminen ei juuri kuulu, vaan keskeinen juttu on eläimellisempi naaraan astuminen. Nainen otetaan, voitetaan ja ehkä jopa satutetaan samalla (en nyt mistään raiskauksista puhu). Todella tärkeää ja läheistä ihmistä ei halua ajatella tuollaisesta miltei väkivaltaisesta näkökulmasta, joten siitä miestenne mietteet.

Mutta miksi mies yhdistää seksiin halventamisen tai satuttamisen? Miksi mies ajattelee että naista siinä jotenkin käytetään hyväksi eikä tajua että nainen nauttii siitä kun tulee otetuksi kunnolla?

Miesten maailmassa seksistä puhutaan vain halventamisen ja satuttamisen näkökulmasta. Pukukopeissa, välitunneilla, baareissa, intin tuvissa ja työpaikan illanvietoissa jauhetaan loputtomasti siitä, miten viikonloppuna pantiin jotain idioottia lorttoa, joka on muuten ihan vidumoinen kyläpyörä ja läskirumalöysäkin.

En valehtelematta muista, että olisin ikinä kuullut kenenkään kertovan, miten ihanaa on rakastella oman kullan kanssa. Naisen nautinnosta muuten uhotaan joskus, toki sekin perustuu jonkinlaiseen nautinnon pakottamiseen. Tämähän on pornossa klassinen aihe, että nainen ei haluaisi, mutta sitten pienen pakottamisen jälkeen hän ei voi olla nauttimatta ja on saatava lisää koko äijäkööriltä. Eli raiskaustematiikkaa sekin.

Rakastaminen ja välittäminen ei mahdu keskustelussa samaan lauseeseen seksin kanssa, joten ehkä se vaikuttaa pään sisälläkin.

Ehkä miehillä jotka ajattelevat näin on mahdoton olla pitkässä suhteessa saman naisen kanssa? Vaan helpompi vaan panna uutta lorttoa joka viikonloppu ja leuhkia sillä. Se on vähän surullista mielestäni. Kaikki miehet eivät kuitenkaan ajattele tai toimi näin, eli jaa naisia pantaviin ja rakastettaviin. Se edellyttää mielestäni jotain seksuaalista traumaa jo lapsuudesta että käsitys on tällainen eikä mies kykene rakastamaan ja rakastelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse erosin vastaavassa tilanteessa. Mies tuntui veljeltä ja seksi miltei insestiltä. Ei se ohi mene, kipinä kuollut.

Mulla sama juttu, käytiin terapiassa muttei auttanut.

Seksuaaliterapia, seksuaaliterapia ja seksuaaliterapia. Varaa aika itsellesi ja käy pari kertaa yksin. Hyvä terapeutti osaa auttaa. Miehesi varmaan suostuu jossain vaiheessa ainakin kerran mukaan ja sen jälkeen varmaan toisenkin kerran.

Oma kokemukseni seksuaaliterapiasta on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

.....Rakastaminen ja välittäminen ei mahdu keskustelussa samaan lauseeseen seksin kanssa, joten ehkä se vaikuttaa pään sisälläkin.

Tosi fiksunkuuloista höpöhöpöä, kyökkipsykologiaa parhaimmillaan. Kyllä terveeseen rakastavaan parisuhteeseen kuuluu seksi, myös miehen mielestä, ja kyllä myös fyysinen kova seksi. Koko naismadonna äitimyyttisyys on ihan aikansa elänyt juttu.

Pää syöpyy, kun yhä nykyäänkin miehiä halutaan pitää jonain villieläiminä joihin ei kasvatuksella voi vaikuttaa ja tällaisella "mies hakee vain eläimellistä nautintoa eikä välitä tunteilusta" jargonilla tuetaan tätä seksististä ajattelutapaa.

Ap, miehesi antama selitys kuulostaa nimenomaan selitykseltä, kyseessä on todennäköisesti miehen oma itsetunto-ongelma seksuaalisuuteen liittyen, tai jokin fyysinen seikka.

Vierailija kirjoitti:

Seksuaaliterapia, seksuaaliterapia ja seksuaaliterapia. Varaa aika itsellesi ja käy pari kertaa yksin. Hyvä terapeutti osaa auttaa. Miehesi varmaan suostuu jossain vaiheessa ainakin kerran mukaan ja sen jälkeen varmaan toisenkin kerran.

Oma kokemukseni seksuaaliterapiasta on hyvä.

Miten terapia auttaisi siihen, että ei syty puolisostaan enää, halut ovat kuolleet. Ei siihen auta mikään. Kenties käy ajan kanssa suorastaan oksettamaan, jos vielä johonkin terapiaan pakotetaan terve ihminen.

Minä, joka erosin miehestäni samasta syystä, en olisi ikinä saanut mitään himoja takaisin miestä kohtaan. Erosta on nyt 10 vuotta ja sama tunne on ja pysyy, hän ei ole käynyt seksuaalisesti mielessäni kertaakaan tänä aikana. Sen sijaan olen kyllä löytänyt toisen pitkän suhteen, jossa on pantu molemminpuolisesta himosta jo 8 vuotta miltei päivittäin. En voisi koskaan koskea exääni pitkällä tikullakaan, hän on mulle hyvä ystävä ja lapseni isä, ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Alle 30 ja tilanne on tuo? Ei herranjestas, nyt kokoat itsekunnioitukses ja poistut takavasemmalle ja jätät miehen runkkaamaan ja haaveilemaan jostain superbabysta. Oot ihan liian nuori eläkeläiselämään. (Tiedän kyllä että eläkeläisilläkin voi olla viriili elämä. Kuitenkin monella on myös libido laskenut ja elämän prioriteetit voi olla siinä että jaksaa mennä golfaanaan polvileikkauksen jälkeen).

Siinä vaiheessa jos se puoliso on "kuin sisko" tai "kuin kämppis" niin ei pitäisi haitata, vaikka alkaa toimimaan kuin asuisi veljen tai kämppiksen kanssa yhdessä. Eli omat menot ja omat huvit, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Aika jännä kyllä, useimmille joille se puoliso on "kuin sisko" ei tällainen käykään. Miksikähän, jos kerran ei enää koe sitä toista puolisona?

Mun pitkä liitto loppui juuri tuohon syyhyn. Kaikki muu oli hyvin, oltiin toistemme parhaita ystäviä, oli hauskaa yhdessä, arki sujui hyvin, tykättiin samoista asioista, oli omaa aikaakin riittävästi mutta harrastettiin myös yhdessä paljon, oli yhteiset unelmat jne. Mutta. Eräänä päivänä vuosien jälkeen mies ilmoitti, että ei tunne enää himoa mua kohtaan koska tunnun siskolta eli ei halua seksiä "siskon" kanssa. Asiaa puitiin siinä erinäisistä näkökulmista monta kuukautta mutta mies piti päästä, olen kuulemma enemmän siskon tuntuinen kuin kuuman waimon. Aha. Olen kuitenkin hyvin seksuaalinen nainen, joka on aina tehnyt paljon aloitteita seksiin, ehdottanut kaikenlaisia uusien juttujen kokeiluja ja ollut aina innolla mukana miehen ideoissa, yllättänyt miehen monenlaisella kivalla suoralla ja epäsuoralla jutulla jne, olin meistä se isommalla libidolla varustettu ja kokeilunhaluisempi varmaan aina. Se ei siis millään tavalla estänyt sitä että muutuin siskoksi. En tänä päivänäkään tiedä millä olisin voinut estää sen että aloin tuntua siskolta. En edes ollut mikään myötäilevä nainen vaan särmääkin minussa löytyy ja sanon tarvittaessa vastaan. No, tuon eron jälkeen olen saanut kyllä erittäin usein tuntea olevani haluttu nainen :) . Ero oli todella surullinen, mutta pääsin kokemaan ihan uudenlaista seksistä nauttimista sitten eron jälkeen parin uuden miehen kanssa, jotka uskalsivat heittäytyä kaikkiin kokeiluihin toisin kuin tämä eksäni joka lähinnä ahdistui kun ehdotin jotain vähän kinkympää. Luulen kyllä näin jälkikäteen, että tuo "tunnut siskolta" ei ollut ihan koko totuus vaan miehen tapa syyttää minua jostain meidän seksielämän ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko keskustelleet avoimesti mistä johtuu? Mies ehkä haluaisi, muttei pysty.

Saasteet, lisäaineet yms. voivat aiheuttaa lisääntymiskyvyn häiriöitä.

Seksi on paljon, muttei kaikki. Läheisyyttä, hellyyttä, hoivaa, huomiomista, huolenpitoa, rakkautta...

Onko seksi niin tärkeää, että voit hyljätä puolison? Kaikesta huolimatta hänellä on arvonsa vaikkei ihan kaikkeen pystykään.

Tämä aika on lisäksi seksihullua.

Syy kuulema tuo, että ei tunnu oikealta, tunnun liian jotenkin tärkeältä (??), siskolta jne. Tiedän että esim. masturboi kuitenkin jne.

Meillä on kaikkea muuta, kaikkea luettelemaasi, paitsi seksiä.

Ei ole tärkeää, en halua hyljätä. Hän itse on tosin kokenut välillä, että katuukohan myöhemmin jos suhde jää tällaiseksi. Jos olisi olemassa muutakin.

Ollaan alle 30v

Alle 30 ja tilanne on tuo? Ei herranjestas, nyt kokoat itsekunnioitukses ja poistut takavasemmalle ja jätät miehen runkkaamaan ja haaveilemaan jostain superbabysta. Oot ihan liian nuori eläkeläiselämään. (Tiedän kyllä että eläkeläisilläkin voi olla viriili elämä. Kuitenkin monella on myös libido laskenut ja elämän prioriteetit voi olla siinä että jaksaa mennä golfaanaan polvileikkauksen jälkeen).

Siinä vaiheessa jos se puoliso on "kuin sisko" tai "kuin kämppis" niin ei pitäisi haitata, vaikka alkaa toimimaan kuin asuisi veljen tai kämppiksen kanssa yhdessä. Eli omat menot ja omat huvit, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Aika jännä kyllä, useimmille joille se puoliso on "kuin sisko" ei tällainen käykään. Miksikähän, jos kerran ei enää koe sitä toista puolisona?

Mies on kunnioittava, rakastava, huolehtiva ja lempeä sekä hauska ihminen, meillä ei vain ole seksiä. Se ei tee miehestä jotain roskaa, jonka voi vain heittää nurkkaan tai idioottia joka haaveilee bimboista. Kai mä nyt lähtisinkin, jos asia olisi noin. Meillä on kaikki ihan hemmetin hyvin, ideaalisti. Paitsi tuo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.....Rakastaminen ja välittäminen ei mahdu keskustelussa samaan lauseeseen seksin kanssa, joten ehkä se vaikuttaa pään sisälläkin.

Tosi fiksunkuuloista höpöhöpöä, kyökkipsykologiaa parhaimmillaan. Kyllä terveeseen rakastavaan parisuhteeseen kuuluu seksi, myös miehen mielestä, ja kyllä myös fyysinen kova seksi. Koko naismadonna äitimyyttisyys on ihan aikansa elänyt juttu.

Pää syöpyy, kun yhä nykyäänkin miehiä halutaan pitää jonain villieläiminä joihin ei kasvatuksella voi vaikuttaa ja tällaisella "mies hakee vain eläimellistä nautintoa eikä välitä tunteilusta" jargonilla tuetaan tätä seksististä ajattelutapaa.

Ap, miehesi antama selitys kuulostaa nimenomaan selitykseltä, kyseessä on todennäköisesti miehen oma itsetunto-ongelma seksuaalisuuteen liittyen, tai jokin fyysinen seikka.

tuo lienee oikeaan osuva arvaus.

Vierailija kirjoitti:

Mun pitkä liitto loppui juuri tuohon syyhyn. Kaikki muu oli hyvin, oltiin toistemme parhaita ystäviä, oli hauskaa yhdessä, arki sujui hyvin, tykättiin samoista asioista, oli omaa aikaakin riittävästi mutta harrastettiin myös yhdessä paljon, oli yhteiset unelmat jne. Mutta. Eräänä päivänä vuosien jälkeen mies ilmoitti, että ei tunne enää himoa mua kohtaan koska tunnun siskolta eli ei halua seksiä "siskon" kanssa. Asiaa puitiin siinä erinäisistä näkökulmista monta kuukautta mutta mies piti päästä, olen kuulemma enemmän siskon tuntuinen kuin kuuman waimon. Aha. Olen kuitenkin hyvin seksuaalinen nainen, joka on aina tehnyt paljon aloitteita seksiin, ehdottanut kaikenlaisia uusien juttujen kokeiluja ja ollut aina innolla mukana miehen ideoissa, yllättänyt miehen monenlaisella kivalla suoralla ja epäsuoralla jutulla jne, olin meistä se isommalla libidolla varustettu ja kokeilunhaluisempi varmaan aina. Se ei siis millään tavalla estänyt sitä että muutuin siskoksi. En tänä päivänäkään tiedä millä olisin voinut estää sen että aloin tuntua siskolta. En edes ollut mikään myötäilevä nainen vaan särmääkin minussa löytyy ja sanon tarvittaessa vastaan. No, tuon eron jälkeen olen saanut kyllä erittäin usein tuntea olevani haluttu nainen :) . Ero oli todella surullinen, mutta pääsin kokemaan ihan uudenlaista seksistä nauttimista sitten eron jälkeen parin uuden miehen kanssa, jotka uskalsivat heittäytyä kaikkiin kokeiluihin toisin kuin tämä eksäni joka lähinnä ahdistui kun ehdotin jotain vähän kinkympää. Luulen kyllä näin jälkikäteen, että tuo "tunnut siskolta" ei ollut ihan koko totuus vaan miehen tapa syyttää minua jostain meidän seksielämän ongelmista.

miehestäkö ei enää sitten kuulunut? ei katunut ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pitkä liitto loppui juuri tuohon syyhyn. Kaikki muu oli hyvin, oltiin toistemme parhaita ystäviä, oli hauskaa yhdessä, arki sujui hyvin, tykättiin samoista asioista, oli omaa aikaakin riittävästi mutta harrastettiin myös yhdessä paljon, oli yhteiset unelmat jne. Mutta. Eräänä päivänä vuosien jälkeen mies ilmoitti, että ei tunne enää himoa mua kohtaan koska tunnun siskolta eli ei halua seksiä "siskon" kanssa. Asiaa puitiin siinä erinäisistä näkökulmista monta kuukautta mutta mies piti päästä, olen kuulemma enemmän siskon tuntuinen kuin kuuman waimon. Aha. Olen kuitenkin hyvin seksuaalinen nainen, joka on aina tehnyt paljon aloitteita seksiin, ehdottanut kaikenlaisia uusien juttujen kokeiluja ja ollut aina innolla mukana miehen ideoissa, yllättänyt miehen monenlaisella kivalla suoralla ja epäsuoralla jutulla jne, olin meistä se isommalla libidolla varustettu ja kokeilunhaluisempi varmaan aina. Se ei siis millään tavalla estänyt sitä että muutuin siskoksi. En tänä päivänäkään tiedä millä olisin voinut estää sen että aloin tuntua siskolta. En edes ollut mikään myötäilevä nainen vaan särmääkin minussa löytyy ja sanon tarvittaessa vastaan. No, tuon eron jälkeen olen saanut kyllä erittäin usein tuntea olevani haluttu nainen :) . Ero oli todella surullinen, mutta pääsin kokemaan ihan uudenlaista seksistä nauttimista sitten eron jälkeen parin uuden miehen kanssa, jotka uskalsivat heittäytyä kaikkiin kokeiluihin toisin kuin tämä eksäni joka lähinnä ahdistui kun ehdotin jotain vähän kinkympää. Luulen kyllä näin jälkikäteen, että tuo "tunnut siskolta" ei ollut ihan koko totuus vaan miehen tapa syyttää minua jostain meidän seksielämän ongelmista.

miehestäkö ei enää sitten kuulunut? ei katunut ?

Kyllä kuului miehestä monta kertaa ja hän katui ja pyyteli minua takaisin. En vain mennyt enää takaisin.