Mitä ajatuksia herättää ihmiset jotka uskovat juoruihin

Mietin aina ensin, mikä motiivi viestintuojalla voisi olla ja tunnenko tätä henkilöä. Jos tunnen, onko kertomus kuinka pahasti ristiriidassa omien kokemusten kanssa kyseisestä ihmisestä. Jos en tunne, en muodosta mitään mielipidettä. Viestintuojaan viilennän välejä. Olen ymmärtänyt, että monet toimii näin.

Sitten vielä se, että onko kuulemallani asialla mitään merkitystä, varsinkin jos se on tapahtunut vaikka joskus ala-ikäisenä. Mulla on kuitenkin ihan omakin elämä elettävänä, niin kun kaikilla, joten en jaksa mietiskellä tyhjänpäiväisiä asioita.

Tämäkään asia kun ei ole niin mustavalkoinen.

Jos joku mun läheinen uskoo musta p*skaa, niin on entinen läheinen.

Ohis, mut jos joku tulee puhumaan mulle, niin sillä on merkitystä, tunnenko hänet kenestä puhutaan tai kuuluuko lähipiiriin. Jos ei, niin en vaan usko, jos kuuluu lähipiiriin, mietin onko asialla merkitystä ja miksi mulle tällaista kerrotaan.

Monet ei ehkä ajattele, että joku vois kertoa juorun eteenpäin. Siksi itse en nykyään puhu oikein kenellekään mitään yksityisasioitani, vaikka joku kuinka yrittäis pilata mun elämän. Oikeus on voittajien puolella.

Vähän sama asia kuin mammat lukevat blogejaan.