Älkää missään nimessä laittako lastanne perhepäivähoitajalle.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen käsitys täällä on, ettei perhepäivähoitaja olisi koulutettu. Meidän kunta palkkaa vain koulutettuja, siis vähintään lähihoitajan tutkinto tai muu sosiaali- ja terveys- tai kasvatusalan tutkinto. Oman lapseni pph on sosionomi (AMK).

No eipä ole mikään uutinen, että hoitovapaalla olevat mammat innostuvat pph-hommista että saisi jäädä pidempään kotiin omien lasten kanssa. Ne muut lapset ovat se pakollinen paha vaan siinä tilanteessa. En tiedä ovatko vaatimukset tiukentuneet parissa vuodessa, mutta ei ole kauan siitä kun "kuka tahansa" sai alkaa pph:ksi.

Minä ja myös mieheni olemme aikanaan olleet perhepäivähoitajilla. Omani oli aivan mahtava, skippasin eskarinkin kun osasin jo lukea ja viihdyin hoidossa niin hyvin. Päätimme siis jo heti alkuunsa, että oma lapsi menee pph:lle. Kunnalliset on meidän kunnassa lopetettu (pari kohta eläkkeelle jäävää vielä taitaa olla), mutta yksi tuttu on yksityinen pph. Oltiin tosi tyytyväisiä kun saatiin lapsi sinne ja lapsi viihtyy myös loistavasti. Meille ennestään tuttu ihminen hoitajana on myös itselleni tärkeää, koska voin oikeasti luottaa hyvään hoitoon ja esim. säännölliseen ulkoiluun.

Tiedän myös tapauksesta, joka vei hoitolapsensa omalle äidilleen syömään eikä käytännössä ikinä ulkoillut hoitolapsien kanssa. Vanhemmat vain ihmettelivät kun kurakeleilläkin ulkovaatteet olivat aina puhtaat..

Eivät vain eläkeikäiset ole perhepäivähoitajia. Jos haluat olla oman lapsesi kanssa kotona ja tienata samalla hiukan, niin kannattaa yrittää. Ei se päivä siitä pahene jos yhden oman lapsen lisäksi jaloissa pyörii kolme muuta sen 8 tunnin ajan. Aina on kuitenkin viikonloput ja pyhät vapaita. Vaikka palkka on pieni on se silti parempi kuin kotihoidontuki. Kesät voit sitten nauttia liiton työttömyyspäivärahoja, joka sekin parempi kuin ne kelan tuet.

Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että alle 3-vuotiaan psyykkiselle kehitykselle on vain eduksi, jos lapsi on hoidossa kotona tai mahdollisimman pienessä ryhmässä. Aivot eivät ole kehittyneet ottamaan vastaan ärsykkeitä, joita ison ryhmän ja vaihtuvien hoitajien tuottama paine aiheuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohta on se, että jokainen perhepäivähoitaja on hoitoalan ammattilainen, siinä missä alemmalla (ja ylemmällä) koulutustasolla päiväkodissa hoitotyötä tekevä henkilökin. Jos näet epäammattimaisen perhepäivähoitajan, ilmoita hänestä eteenpäin - älä leimaa koko alaa! Ap ymmärtääkseni niin toimikin ja siltä osin hyvä juttu.

Kaupungissa jossa asun päiväkodit ovat tungettu täyteen ja perhepäivähoitajilla vajaita hoitoryhmiä. Surullisella tavalla tämä kuvaa sitä ilmeistä, tarpeeetonta epäluottamusta joka perhepäivähoitoon hoitomuotona kohdistuu. Toinen osatekijä on myös tämä ajatus siitä, että päiväkodissa saadaan sitä ainoaa arvokasta varhaiskasvatusta, joka perhepäivähoidosta muka uupuisi. Jokainen toki valitsee hoitomuodon itse, se suotakoon. Mutta tämän perhepäivähoidon aliarvostuksen ja yksittäisten huonojen kokemusten ykeistämisen koko ammattikuntaa leimaavaksi varoitteluksi soisi loppuvan. Kuulisin mielelläni lisää tässä ketjussa niitä hyviä kokemuksia perhepäivähoidosta.

Sinänsä mielenkiintoinen ammattikunta tuo perhepäivähoitaja. Ovat hoitoalan ammattilaisia, mutta mitään koulutusta (tai näyttökoetta) ei tarvita. Lieneekö ainoa ammattikunta missä tämä on mahdollista?

Ei pidä paikkaansa. On olemassa perhepäivähoitajan tutkinto,kaikilla toki ei sitä ole.

No, mitä tekee nämä koulutetut lastentarhaopettaja naiset. Kesällä istuvat penkeillä mehukannut vieressä ja juoruavat keskenään. Ihailin niitä mieshoitajia, jotka ulkona pelasivat lasten kanssa jalkapalloa, sulkapalloa ja muutenkin olivat leikeissä mukana. Olin töissä tarhassa ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Pitäisikö akat vaihtaa miehiin, joilla on enempi energiaa olla lasten kanssa ulkona? SORI OLEN NAINEN!!!!

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä Porissa nähty 2-vuotias syömässä hiekkaa laatikolla kun kaksi hoituria juttelevat innokkaasti keskenään. Entä jos hiekansyöjä olisi juossut ajotielle hiekan syömisen sijasta?

Näitä hiekan syöjiä on myös meillä päiväkodissa. Meillä on kuukausittain tilanteita, jolloin kaksi pienten lasten lapsiryhmää on samaan aikaan ulkona ja valvomassa 3 aikuista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että 3 aikuista valvoo 24 lasta. Näitä tilanteita syntyy vasu-keskustelujen ja suunnittelukokousten vuoksi erityisesti syksyisin useinkin, kun lastentarhanopet ovat kiinni muissa töissä kuin ulkoiluvalvonnassa. Ihan jokaisen muksun hiekkaleikkien vieressä ei ole aikuista. Lapsilla on tapana myös liikkua päiväkodin pihalla. Tapaturmien ehkäisemiseksi yleensä kiipeilytelineiden, liukumäen ja keinujen läheisyydessä on aikuinen. Parhaamme tehdään, mutta meillä ei ole silmiä selässä, ja valvottavien lasten määrä on suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä Porissa nähty 2-vuotias syömässä hiekkaa laatikolla kun kaksi hoituria juttelevat innokkaasti keskenään. Entä jos hiekansyöjä olisi juossut ajotielle hiekan syömisen sijasta?

Näitä hiekan syöjiä on myös meillä päiväkodissa. Meillä on kuukausittain tilanteita, jolloin kaksi pienten lasten lapsiryhmää on samaan aikaan ulkona ja valvomassa 3 aikuista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että 3 aikuista valvoo 24 lasta. Näitä tilanteita syntyy vasu-keskustelujen ja suunnittelukokousten vuoksi erityisesti syksyisin useinkin, kun lastentarhanopet ovat kiinni muissa töissä kuin ulkoiluvalvonnassa. Ihan jokaisen muksun hiekkaleikkien vieressä ei ole aikuista. Lapsilla on tapana myös liikkua päiväkodin pihalla. Tapaturmien ehkäisemiseksi yleensä kiipeilytelineiden, liukumäen ja keinujen läheisyydessä on aikuinen. Parhaamme tehdään, mutta meillä ei ole silmiä selässä, ja valvottavien lasten määrä on suuri.

Meidän lasten hoitopaikassa vasuajat laitettiin varsinaisen toiminnan ulkopuolelle, eli klo 7-9 tai 15-17. Vaikuttaa vähemmän muuhun ryhmään ja vanhemmallekin parempi aika. En ymmärrä niitä 12-14 aikoja, kuka nyt lähtee töistä tuohon aikaan keskustelemaan päiväkotiin.

Lapseni on ollut kahdella eri perhepäivähoitajalla. Molemmista tähän asti pelkkää hyvää sanottavaa. Ekan kohdalla jännitti enemmän, kun äkillisen työllistymisen takia oli oikeastaan ainoa vaihtoehto. Ujo ja hitaasti lämpiävä lapsemme viihtyi todella hyvin ja ystävystyi muiden lasten kanssa. Tekivät todella monipuolisesti askarteluja ja kuvataide juttuja, lapsi tykkäsi kovasti pph:n ruuista, eikä koskaan kertonut mitään sellaista, mikä olisi herättänyt epäilyksiä mistään oudosta. Lapsi oli siis kolmivuotias aloittaessaan hoidon ja osasi jo hyvin ilmaista itseään.

Elämäntilanteen muututtua edellinen hoitaja ei enää voinut ottaa hoitolapsia, joten hoitopaikka vaihtui. Tämänhetkinen hoitaja asuu naapurustossa, ja olen nähnyt hänet lasten kanssa useampaan kertaan leikkipuistossa. Aina vaikuttanut rauhalliselta ja lempeältä, joten hyvillä mielin uskalsin lapsen hänelle viedä. Hyvin on lapsi viihtynyt täälläkin, kertoo tykkäävänsä muista lapsista siellä ja hoitopäivät yleensäkin.

Perhepäivähoidon valitsemiseen on meillä useampikin syy. Käytännössä päiväkotipaikkaa ei

ole saanut koska työsuhteeni ovat alkaneet niin lyhyellä varoitusajalla. Toisaalta ainoa päiväkoti 10 km säteellä on iso ja täyteen ahdettu yksikkö rakennuksena epäkäytännöllinen (ei alun perin päiväkodiksi suunniteltu) ja ympäristönä hälyisä). Lapseni on työttömyysjaksojeni aikana käynyt siellä kerhossa, mutta ei millään meinaa sopeutua. Perhepäivähoitajille on sopeutunut hetkessä.

Molemmat käyttämämme perhepäivähoitajat ovat nuorehkoja naisia, joilla on alalle soveltuva koulutus taustalla. Yksityisiä perhepäivähoitajia muuten. Ap:n tavoin minua muuten perhepäivähoitajista varoitteli päiväkodeissa pitkään työskennellyt lähihoitaja tuttuni kerrottuaan ensin monenlaisia kauhutarinoita päiväkodeista. Jutellessani hänen kanssaan nykyään, on hänellä jatkuvasti jotain valitettavaa oman lapsensa päiväkodista. Minulla taas ei ole valittamista ollut lapseni hoitajista.

Toki alalle varmasti mahtuu mätämunia ja lienisikö osa vanhemman kaartin hoitajista leipääntyneitä työhönsä. Parhaimmillaan perhepäivähoito on mielestäni kuitenkin erittäin hyvä hoitomuoto varsinkin pienimmille lapsille.

Tiedän, että joku toinen voisi sanoa tapaamani pph:n olevan mukava ja miellyttävä., asiansa osaava. Vaan, kun itse olen nähnyt, mitä hän on "muiden näkemättä" tehnyt lapselle, mieleni on muuttunut täysin. Valitettavaa sanoa, ettei tämä pph ole ainut, jolta olen nähnyt vastaavaa huonoa kohtelua.

Olen myös nähnyt näitä eläkeikää lähestyviä kunnallisia perhepäivähoitajia, joita näkee iltaisin ja viikonloppuisin humalassa lähipubien nurkilla. En tiedä millaisia he ovat hoitajina, mutta omat lapseni laitoin päiväkotiin.

Itse olin lapsena muutamalla aika ilkeällä ja karskilla perhepäivähoitajalla, mistä jäi traumoja. Onneksi oli myös muutama mukava ja turvallinen hoitaja, joista jäi hyvät muistot. Itse katsoisin tosi tarkkaan minkälaiselle ihmiselle antaisin lapseni hoitoon. Päiväkodeissa on tosin toki omat epäkohtansa, kuten isot ja meluisat ryhmät.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös nähnyt näitä eläkeikää lähestyviä kunnallisia perhepäivähoitajia, joita näkee iltaisin ja viikonloppuisin humalassa lähipubien nurkilla. En tiedä millaisia he ovat hoitajina, mutta omat lapseni laitoin päiväkotiin.

No se on hyvä niin voit sitten jatkossakin pyöriä rauhassa siellä baarinkulmalla.

Ai päiväkodin työntekijät eivät kukaan eikä koskaan pyöri humalassa lähipubien tai keskustaravintoloiden nurkilla?

Hoitajan pätevyyteen/hyvyyteen vaikuttaa suuresti mitä hän tekee viikonloppuisin tai vapaa-ajalla?

Varmasti on hyviäkin hoitajia. Oma kokemus ei ollut hyvä, pph oli vihainen, ankara ja vanha nainen. Ei antanut mm. Ruuan kanssa juotavaa, ei suostunut lukemaan satuja vaan sanoi "etkö osaa lukea", piti joitain lapsia suosikkeinaan, tiuski, ei ollut leluja edes hänen luonaan..

Meillä oli tosi ihana pph, ja lapsi kävi hoidossa mielellään. Typerää syyllistää taas kaikkia muutaman perusteella.

Olen tavannut oikein mukavia ja hyviä perhepäivähoitajia, sekä sitten niitä vastakohtia.

Läheltä muutamaa jälkimmäistä seuranneena ei se valvonta kyllä oikeasti toimi.

Vuoden ikäistä lasta laitettiin rangaistukseksi vartiksi nurkkaan "kun ei totellut", arvosteltiin lasten painoa kaikille muille (naapureille, sukulaisille ym), sisätiloissa oli paljon eläimiä jotka eivät olleet miltään osin sisäsiistejä ja piha-alueella lapset leikkivät samassa hiekkalaatikossa missä elukat kävivät pissalla.

Nykyään ei enää toimi pph:na.

Sama kokemus päiväkodista jossa olin tet-harjoittelussa teininä. Voi lapsiparkoja :( nyt kun minulla on oma lapsi ihmiset ihmettelevät miksi aion olla kotona kunnes lapsi on 3v.. No siksi.

Minäkin olin nuorena päiväkodeissa töissä ja päätin etten ikinä sellaiseen oikeasti töihin mene.

Myöhemmin tein vuosia kasvatusalan ammattilaisena perhepäivähoitajan työtä, tykkäsin kovasti ja nautin pienestä ryhmästäni jossa jokaiseen (neljään) lapseen sai muodostettua henkilökohtaisen suhteen, lapset (valehtelematta ja liioittelematta) joka hoitopäivän päätteeksi roikkuivat kaulassa, halasivat ja suukottelivat ja toivottelivat "huomiseen, rakastan sinua"..

On meissä hyviäkin ja rakkaudella työtä tekeviä.

Itse olin lapsena perhepäivähoitajalla ja vien kyllä omat tulevat lapseni päiväkotiin tai ryhmäperhepäivähoitoon. Hoitaja oli erikoinen, suosi omaa lastaan ja hoitajan mies oli pelottava. Kun hoitaja oli sairaana minut vietiin päiväkotiin ja siellä oli aina mukavaa.