Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi pikkulapsille ei voi puhua normaalisti?
03.11.2017 |
Mammoilla tuntuu olevan vain kaksi eri soundia eikä kumpikaan niistä ole normaali:
”lallallaa, mamin kiltti pikku veikkojessika, ittuppat penkille, otakko kulta mehua ja kekkiä, lälläskakkapöö, elä viitti kulta huutaa ja hakata ku mamii ottaa kolviin ja tattuu, auau”
tai
”NYT VEIKKOJESSIKA LOPETAT HETI TAI ME JÄÄDÄÄN TÄSTÄ BUSSISTA POIS SEURAAVALLA PYSÄKILLÄ EIKÄ MENNÄ OSTAMAAN SULLE SITÄ UUTTA PAITAA, KUULIKKO? JA SITTE SAAT ITTE KERTOA ISILLE MITÄ TAPAHTUI. SIIS NYT LOPETAT HETIPAIKALLA, TAI ET KATO TELKKARIA KOKO ILTANA!! YMMÄRRÄKKÖ!?”
Kommentit (41)
Tuntemani äidit huutaa lapsilleen joka päivä, eikä "hyvin harvoin". Huutaisin itsekin toki jos olisi ärsyttäviä lapsia kaitsettavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ton ap:n tarvitse olla lapseton idiootti, mutta ihan asiaa kirjoittaa. Hyppää joskus bussin kyytiin ja kuuntele, voi osua kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Tuntemani äidit huutaa lapsilleen joka päivä, eikä "hyvin harvoin". Huutaisin itsekin toki jos olisi ärsyttäviä lapsia kaitsettavana.
Jaa, mun tuntemani taas eivät huuda. Oliko sun kommentilla mitään merkitystä asian kannalta? Ei.
Vierailija kirjoitti:
Ei ton ap:n tarvitse olla lapseton idiootti, mutta ihan asiaa kirjoittaa. Hyppää joskus bussin kyytiin ja kuuntele, voi osua kohdalle.
Kyllä ap on lapseton idiootti. Kukaan, jolla on minkäänlaisia kokemuksia lapsista, ei kirjoita tuollaista puutaheinää.
Ne on vaan niin söpöjä, että lässytän. Puhun kylläkin kunnollista suomea. Eikä ole omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
> Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
> Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
> https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Joo joo. Tiede-lehti, tuo ylin auktoriteetti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Lapselle huutaminen ja uhkailu ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta kappas, jopa äidit ovat ihmisiä ja heiltä saattaa joskus katketa pinna. Hyvin harvoin onneksi. Mutta lapsille SAA joskus suuttuakin, kunhan asia käsitellään jälkeenpäin ja aikuinen pyytää anteeksi. Lapsi oppii, että aikuisellakin on pinnalla rajat ja negatiivisia tunteita saa ilmaista, kunhan ei hauku ja mitätöi toista tai käytä väkivaltaa.
https://www.vau.fi/perhe/jaksaminen/kun-pinna-palaa/
"Vaikka huutamisen tehottomuus olisikin vanhempien tiedossa, on huutamaton kasvatus toisinaan vaikeaa. Vanhemmat ovat väsyneitä ja lapset tottelemattomia, ylivilkkaitta ja riehakkaita.
”On hyvin inhimillistä, että vanhemmalla palaa pinna. Siksi en lähtisi kieltämään huutamista. Toisissa tilanteissa huutaminen ei ole toivottavaa, mutta lasten kanssa elettäessä sellaista tapahtuu”, (neuvolapsykologi Pirjo) Latvanen sanoo.
....
Vaikka huutaminen ei ole ammattilaisten suosittelema kasvatuskeino, ei lasta saisi myöskään kasvattaa pumpulissa.
”Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa ei koskaan näe pinnan palamista, voi hänellä tulla isona ongelmia oman suuttumisen kanssa. Lapsi ei aikuisena välttämättä ymmärrä omia aggressiivisia reaktioitaan”, Latvanen sanoo.
Kun aikuinen huutaa, lapsi saa mallin purkaa omaa suuttumustaan.
”On hyvä, että lapsi tutustuu erilaisiin tunteisiin. Pelkkä huutaminen ei tosin riitä opettamaan lapselle tunteiden käsittelyä. Aikuisen täytyy osata myös vastaanottaa lapsen suuttumusta ja kiukkua, niin että lapsi pääsee ilmaisemaan omia tunteitaan”, Latvanen huomauttaa."
Osui ja upposi :D !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Lapselle huutaminen ja uhkailu ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta kappas, jopa äidit ovat ihmisiä ja heiltä saattaa joskus katketa pinna. Hyvin harvoin onneksi. Mutta lapsille SAA joskus suuttuakin, kunhan asia käsitellään jälkeenpäin ja aikuinen pyytää anteeksi. Lapsi oppii, että aikuisellakin on pinnalla rajat ja negatiivisia tunteita saa ilmaista, kunhan ei hauku ja mitätöi toista tai käytä väkivaltaa.
https://www.vau.fi/perhe/jaksaminen/kun-pinna-palaa/
"Vaikka huutamisen tehottomuus olisikin vanhempien tiedossa, on huutamaton kasvatus toisinaan vaikeaa. Vanhemmat ovat väsyneitä ja lapset tottelemattomia, ylivilkkaitta ja riehakkaita.
”On hyvin inhimillistä, että vanhemmalla palaa pinna. Siksi en lähtisi kieltämään huutamista. Toisissa tilanteissa huutaminen ei ole toivottavaa, mutta lasten kanssa elettäessä sellaista tapahtuu”, (neuvolapsykologi Pirjo) Latvanen sanoo.
....
Vaikka huutaminen ei ole ammattilaisten suosittelema kasvatuskeino, ei lasta saisi myöskään kasvattaa pumpulissa.
”Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa ei koskaan näe pinnan palamista, voi hänellä tulla isona ongelmia oman suuttumisen kanssa. Lapsi ei aikuisena välttämättä ymmärrä omia aggressiivisia reaktioitaan”, Latvanen sanoo.
Kun aikuinen huutaa, lapsi saa mallin purkaa omaa suuttumustaan.
”On hyvä, että lapsi tutustuu erilaisiin tunteisiin. Pelkkä huutaminen ei tosin riitä opettamaan lapselle tunteiden käsittelyä. Aikuisen täytyy osata myös vastaanottaa lapsen suuttumusta ja kiukkua, niin että lapsi pääsee ilmaisemaan omia tunteitaan”, Latvanen huomauttaa."
Osui ja upposi :D !
Aloitus siis :)
Oon kuullut sellaistakin (juuri siellä bussissa) että mamma huutaa ja uhkailee lässyttämällä... siis korottaa ääntään ja latelee kiellot ja ukaasit, mutta kakkakieli pysyy päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa.. itse teen työtä lapsiperheiden kanssa kolmattakymmenettä vuotta enkä ole vielä ap:n mainitsemaan ilmiöön törmännyt. Haluatko ap tarkentaa missä päin Suomea tällaista on? Ja kuinka siellä mahtaa isät puhua lapsille..?
Mutta kun se oma Jennica-Yasmin-Carolina on aina se kaikkein kaunein ja ihanin, jota muun maailman pitäisi ihailla ja ymmärtää. Vaikka olisi millainen kalju olmi tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
> Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
> Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
> https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Joo joo. Tiede-lehti, tuo ylin auktoriteetti.
Mitä jos oisit lukenut sen jutun? Et osaa lukea?
Siinä meinaan oli kyllä merkittävä tutkimus taustalla.
"Washingtonin ja Connecticutin yliopistojen tutkijat kävivät läpi yli 4000 puolen minuutin äänitettä, joissa 26 perhettä puhuu noin yksivuotiaille lapsilleen. Mitä enemmän aikuiset nostivat äänensä korkeutta ja venyttivät sanoja, sitä enemmän taaperot jokelsivat takaisin. Jokellus on kielen tuottamisen esiaste.
Kahden vuoden iässä tutkittiin samojen lasten sanavaraston koko. Ne, joiden kanssa oli käyty eniten vauvankielisiä keskusteluja, hallitsivat keskimäärin 433 sanaa. Ne joiden kanssa oli leperrelty vähiten, tunnistivat keskimäärin 169 sanaa. Yhteys säilyi perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta."
Täällä on toinen tutkimus:
http://www.terve.fi/vauvaika/vauvalle-kannattaa-leperrella
Tuo on muuten kyllä jo ihan vakiintunut tieto, neuvoloissakin kehotetaan juttelemaan lapselle, ja lepertelemään.
Vierailija kirjoitti:
Jaa.. itse teen työtä lapsiperheiden kanssa kolmattakymmenettä vuotta enkä ole vielä ap:n mainitsemaan ilmiöön törmännyt. Haluatko ap tarkentaa missä päin Suomea tällaista on? Ja kuinka siellä mahtaa isät puhua lapsille..?
Pääkaupunkiseutu. Julkisessa liikenteessä useimmat bongaukset. Isien puheeseen en oo niin kiinnittäny huomiota, paitsi eräs hullun lailla raivoova isukki, joten tuntuu olevan enenmän mammojen juttu. Tosin mammat tuntuu enemmän pikkulasten kanssa bussilla tai junalla matkustavankin kuin isät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa.. itse teen työtä lapsiperheiden kanssa kolmattakymmenettä vuotta enkä ole vielä ap:n mainitsemaan ilmiöön törmännyt. Haluatko ap tarkentaa missä päin Suomea tällaista on? Ja kuinka siellä mahtaa isät puhua lapsille..?
Pääkaupunkiseutu. Julkisessa liikenteessä useimmat bongaukset. Isien puheeseen en oo niin kiinnittäny huomiota, paitsi eräs hullun lailla raivoova isukki, joten tuntuu olevan enenmän mammojen juttu. Tosin mammat tuntuu enemmän pikkulasten kanssa bussilla tai junalla matkustavankin kuin isät.
Jännää, itsekin asun Helsingissä. Epäilen, että tämä on nyt kuulijan korvassa. Et taida ylipäätään sietää ajatusta naisesta ja lapsesta, äitiydestä. Kannattaa selvittää itselleen tämän kipeän asian juuret, niin sinunkin on helpompi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
> Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
> Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
> https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Joo joo. Tiede-lehti, tuo ylin auktoriteetti.
Mitä jos oisit lukenut sen jutun? Et osaa lukea?
Siinä meinaan oli kyllä merkittävä tutkimus taustalla.
"Washingtonin ja Connecticutin yliopistojen tutkijat kävivät läpi yli 4000 puolen minuutin äänitettä, joissa 26 perhettä puhuu noin yksivuotiaille lapsilleen. Mitä enemmän aikuiset nostivat äänensä korkeutta ja venyttivät sanoja, sitä enemmän taaperot jokelsivat takaisin. Jokellus on kielen tuottamisen esiaste.
Kahden vuoden iässä tutkittiin samojen lasten sanavaraston koko. Ne, joiden kanssa oli käyty eniten vauvankielisiä keskusteluja, hallitsivat keskimäärin 433 sanaa. Ne joiden kanssa oli leperrelty vähiten, tunnistivat keskimäärin 169 sanaa. Yhteys säilyi perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta."
Täällä on toinen tutkimus:
http://www.terve.fi/vauvaika/vauvalle-kannattaa-leperrella
Tuo on muuten kyllä jo ihan vakiintunut tieto, neuvoloissakin kehotetaan juttelemaan lapselle, ja lepertelemään.
Näitä roskatutkimuksia tulee tasaisin väliajoin julki. Aina samaa paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa.. itse teen työtä lapsiperheiden kanssa kolmattakymmenettä vuotta enkä ole vielä ap:n mainitsemaan ilmiöön törmännyt. Haluatko ap tarkentaa missä päin Suomea tällaista on? Ja kuinka siellä mahtaa isät puhua lapsille..?
Pääkaupunkiseutu. Julkisessa liikenteessä useimmat bongaukset. Isien puheeseen en oo niin kiinnittäny huomiota, paitsi eräs hullun lailla raivoova isukki, joten tuntuu olevan enenmän mammojen juttu. Tosin mammat tuntuu enemmän pikkulasten kanssa bussilla tai junalla matkustavankin kuin isät.
Jännää, itsekin asun Helsingissä. Epäilen, että tämä on nyt kuulijan korvassa. Et taida ylipäätään sietää ajatusta naisesta ja lapsesta, äitiydestä. Kannattaa selvittää itselleen tämän kipeän asian juuret, niin sinunkin on helpompi olla.
Kiitti vaan, mutta mua ei ärsytä yhtään esim. kaverit ja niiden lapset. Eikä ylipäätänsä lapsiperheet muuten kuin ton lässäämisen / huutamisen osalta. Kiitos kuitenkin huolenpidosta :D
Ap on provo ja vieläpä miespuolinen sellainen.
Näistä vanhemmista hulmaa etteivät hoida lapsiaan pääsääntöisesti, ovat myös oudolla tavalla vieraskoreita julkisissa paikoissa. Toiset taas ei koreile yhtään vaan lataa kaikki mitä suljettujen ovien sisälläkin.
Yleisesti ottaen lasta joutuu niin paljon neuvomaan, ohjaamaan ja torumaan että äänensävyssä on hyvä ollakkin pientä lempeyttä. Toisaalta äänensävy ei saa kumota sanottavaa asiaa.
Kun on 20 kertaa sanonut samasta asiasta menee hermo ja kuvaan tulee uhkailu, kiristys sekä epätoivo.
Vierailija kirjoitti:
Ei ton ap:n tarvitse olla lapseton idiootti, mutta ihan asiaa kirjoittaa. Hyppää joskus bussin kyytiin ja kuuntele, voi osua kohdalle.
Meillä esikoinen kysyi minulta että puhuuko täti viroa kun hän lättytti mehukkaa ja kekkiä tajjotettaan : D. Meillä on puhuttu aina lapsille kuin normaaleille ihmisille. Ehkä siksi monet naiset eivät pidä minusta kun en osaa lässyttää?
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapsettomat idiootit laatii täällä vihamielisiä yleistys-aloituksia aiheesta, josta eivät ymmärrä hittojakaan?
Lässyttäminen - siis äänensävyllä ja toistolla - on lapsen kielenkehitykselle jopa hyväksi. Tuollaista vauvakieltä (tattua sen sijaan että sanoisi sattua jne.) en ole kuullut kenenkään aikuisen käyttävän.
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lepertely_kannattaa
Lapselle huutaminen ja uhkailu ei tietenkään ole hyvä asia. Mutta kappas, jopa äidit ovat ihmisiä ja heiltä saattaa joskus katketa pinna. Hyvin harvoin onneksi. Mutta lapsille SAA joskus suuttuakin, kunhan asia käsitellään jälkeenpäin ja aikuinen pyytää anteeksi. Lapsi oppii, että aikuisellakin on pinnalla rajat ja negatiivisia tunteita saa ilmaista, kunhan ei hauku ja mitätöi toista tai käytä väkivaltaa.
https://www.vau.fi/perhe/jaksaminen/kun-pinna-palaa/
"Vaikka huutamisen tehottomuus olisikin vanhempien tiedossa, on huutamaton kasvatus toisinaan vaikeaa. Vanhemmat ovat väsyneitä ja lapset tottelemattomia, ylivilkkaitta ja riehakkaita.
”On hyvin inhimillistä, että vanhemmalla palaa pinna. Siksi en lähtisi kieltämään huutamista. Toisissa tilanteissa huutaminen ei ole toivottavaa, mutta lasten kanssa elettäessä sellaista tapahtuu”, (neuvolapsykologi Pirjo) Latvanen sanoo.
....
Vaikka huutaminen ei ole ammattilaisten suosittelema kasvatuskeino, ei lasta saisi myöskään kasvattaa pumpulissa.
”Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa ei koskaan näe pinnan palamista, voi hänellä tulla isona ongelmia oman suuttumisen kanssa. Lapsi ei aikuisena välttämättä ymmärrä omia aggressiivisia reaktioitaan”, Latvanen sanoo.
Kun aikuinen huutaa, lapsi saa mallin purkaa omaa suuttumustaan.
”On hyvä, että lapsi tutustuu erilaisiin tunteisiin. Pelkkä huutaminen ei tosin riitä opettamaan lapselle tunteiden käsittelyä. Aikuisen täytyy osata myös vastaanottaa lapsen suuttumusta ja kiukkua, niin että lapsi pääsee ilmaisemaan omia tunteitaan”, Latvanen huomauttaa."