HS: ”Kaikki fyysinen kontakti katosi” – Pienten lasten eronneiden isien tarinoissa toistuvat ulkopuolisuus, seksin puute ja pettäminen"

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies päätyi olemaan vauvan (8kk)  kanssa 24/7 siinä vaiheessa, kun jouduin viikoksi sairaalaan ja senkin jälkeen minun toipilasvaiheessani mies hoiti vauvaa yksin. Kuukauteen mies jaksanut edes vongata, hän oli liikkumisesta innostuneen vauvan kanssa todella väsynyt etenkin kun minä en voinut tehdä mitään kotitöitä (enkä suostunut edes viihdyttämään vauvaa, mies sai kokea,mitä on täysi vastuu). Kun tulin jumpasta tms. kotiin, muistin aina huomauttaa (miehen sanoin), että miten ihmeessä saat aikasi täällä kulumaan, kun ei ole edes ruokaa pöydässä.

Minä ajattelin että meillä on hyvä tasapainoinen suhde vaikka välillä mieltä kuuli tuota mitä ihmettä teet täällä päivisin ja muuta, etenkin päivinä kun olin väsynyt.

Sitten lapsen ollessa 1,5 vuotias aloin tehdä keikkatöitä ja siihen alkuun tuli sopivat lähes viikon putki niin että mies pystyi olemaan kotona.

Jo toisen päivän jälkeen vallitsi kaaos ja mies parka voivotteli miten aika ei riitä mihinkään. Onnellinen se kuitenkin oli ajasta jota sai olla lasten kanssa ja huomata sen kiintymyksen mikä lapsilla häneen on.

Kai se olisi ihan hyvä että isät olisi enemmän kotona lapsen ollessa pieni.

Vierailija kirjoitti:

Mietityttää myös se että ovatko nuo miehet edes halunneet niitä lapsia vai onko niitä tehty vain koska niin on tapana, muillakin on ja vaimo pysyy onnellisena eikä jätä.

Vanhemmuus ei sovi kaikille. 

Olisi hyvä jos ennen lasten tekemistä voisi ottaa pariksi viikoksi vaikka hoitoon jonkun tuttavan uhmaikäisen ja katsoa miten menee. 

Huh huh mikä loppukaneetti. Ap hakeudu hoitoon oikeasti. Jos joku on selvää niin se että parisuhde on kahden kauppa. Sellaista ei kannata aloittaa selaisen kanssa jota ei rakasta ja jolta toivoo rahaa ja hyppäämistä käskystä jota voi painostaa tekemään asioita jolle ei periksi anneta mitään ilman korvausta, kuin sodassa. Olisit hankkinut lapsesi postimyynnistä niin olisit säästänyt muiden elämän harmilta. 

Tunnen myötätuntoa kaikkia naisia kohtaan, jotka joutuvat tilanteeseen, missä mies ei ota vastuuta kodin- tai lastenhoidosta, vaan iltaisin yksinomaan vonkaa seksiä ja pötköttelee sohvalla.

On kuitenkin pakko tarttua yhteen asiaan, joka ap:n tekstissä minulle tökki: eli lapsiperheen isien syyllistäminen ylitöistä. Se, jos mikä, on p*rseestä. Seuraavista syistä:

1) Miehelle tulee varsin usein paineita siitä, että koko perheen elatus on käytännössä riippuvainen heistä. Tällöin he joutuvat usein tilanteeseen, jossa ylityöt kasaantuvat juuri heille, koska tällöin he koettavat kaikkein innokkaimmin säilyttää tässä epävarmassa maailmassa työpaikkansa. Sivussa kenties hankkia ylimääräistä rahaa pahan päivän varalle. Aika harvassa työpaikassa käsittääkseni voi itse (ainakaan täysin) päättää, kuinka paljon suostuu/joutuu tekemään ylitöitä. Itselläni ei ainakaan ole mitään kokemusta sellaisesta, vaan olen ollut pelkästään ylityömääräyksiä vastaanottavana osapuolena.

2) Luulevatko naiset tosiaan, että ylityön tekeminen on aina herkkua? Parempaa kuin kotiolot? Tämä on minusta ihan uskomattoman naurettava väite - tai sitten sen esittäjät elävät ihan toisenlaisessa kuplassa kuin minä. Ainakin oma kokemukseni on, että teen töitä ensisijaisesti saadakseni rahaa ja elättääkseni perheeni ja itseni - en sen vuoksi, että nauttisin tai saisin kicksejä siitä. Jos minulle syydetään ylitöitä, en ota niitä kyllä riemuiten vastaan, en tosiaankaan nauti siitä, että joudun vääntämään jonkun p*skaprojektin parissa niska limassa toimistolla iltamyöhään asti. Olisi aika hirveää, jos raskaan, 10-tuntisen työpäivän jälkeen pitäisi palata nälkäisenä, uupuneena iltamyöhällä kotiin, ja vastassa olisi syyllistävä ja haukkuva vaimo, joka syyllistäisi, vaatisi ja kiukuttelisi loppuillan, kun yritän raapia jääkaapista aterianjämiä nälkääni ja tehdä iltamyöhällä vielä rästiin jääneitä kotitöitä potien huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole taaskaan voinut viettää aikaansa lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi avioidut kahden pornosian kanssa, annat heille kehosi ja alistut naista alistavaan liittoon kun tiedät että miehille olit vain seksiä? Miksi olette noin naiiveja? Miehiä ei kiinnosta tippaakaan  teidän tarpeenne tai persoonanne, olette pelkkiä objekteja ja tie helppoon seksiin. Että teitä saa takoa päähän että tajuatte olevanne ihan täysin alistuneita ja nyrkin ja hellan välissä.

Kukaan itseään kunnioittava nainen ei avioidu tai harrasta miehen kanssa seksiä.

Oletkos pikkuisen katkera? :D

Vierailija kirjoitti:

jatkuu...

Tämän jälkeen , sopivasti juuri ennen kuin äiti menisi nukkumaan, alkaa seksinvonkaus. Mutta kun äiti on väsynyt, äiti haluaa levätä. Koko päivän joku/jotkut on roikkunut äidissä, koko päivän äiti on mennyt edestakaisin, hoitaen yhtä sun toista asiaa (joista isukki ei tiedä yhtään mitään). Ja sen kerran kun isukki saa seksiä, se ei olekaan riittävää ja hyvää, koska äiti ei ainakaan jaksa enää näytellä. Lahnaefekti on astunut kehiin. Isä alkaa muistella suhteen alkuaikoja. "Eihän me muuta tehty ku pantu!!" Äiti miettii, että niin, silloin sinä tulit töistä kotiin klo 16.30. Silloin sinä vielä kysyit miten minulla menee, silloin teit joskus ruokaakin. Siivottiin yhdessä. Tehtiin yhdessä asioita, olit läsnä minulle. Nyt sinä pyrit olemaan kaikkialla muualla paitsi täällä meidän kanssa.

Luin juuri jostakin artikkelista, että mies voi hyvin, kun saa seksiä. Naisen taas tulee voida hyvin, että jaksaa harrastaa seksiä. Tästä tulee lopputulema, että isän pitää pitää huolta siitä, että nainen voi hyvin, jotta nainen jaksaa haluta seksiä. Eli: miehet, pitäkää huolta siitä että nainen voi hyvin, niin tekin voitte hyvin. Tulkaa kotiin ajoissa, ottakaa pariksi tunniksi joka päivä ohjat lasten ja kodin hoitamisesta. Huomioikaa naistanne, ostakaa joku pikkulahja silloin tällöin, viekää syömään joskus. Jos nämä uupuvat, uupuu teiltä myös se seksi.

Ei kukaan nainen ole kotiorja, jonka suorittaa yksin pakolliset hommat. Jos kotiorjana naistanne pidätte, niin unohtakaa se seksin vonkaus. Jos nainen seksiä haluaa, niin kyllä hän sitä tulee teille tarjoamaan ihan itse.

3. Ja vielä tuosta pettämisasiasta. Moni mies pettää, kun ei saa väsyneeltä vaimoltaan seksiä. Ensin mies siis jättää kaikki kotihommat vaimolle, ja rankaisee tätä vielä pettämällä häntä. Vinkki miehille: jos eroatte seksin puutteen takia niin, a) älkää menkö uudestaan naimisiin tai edes avoliittoon b) älkää tehkö enää lapsia. Ihan samat ongelmat toistuvat uudelleen. Olkaa mielellään sinkkuja ja pankaa hurjasti ketä vaan. Siinä teille sitä seksiä sitten on. Sitähän te halusitte ja muulla ei ollut mitään väliä. 

T. Äiti, jolla kokemusta kahdesta aviomiehestä ja kahdesta isukista

Taidat olla vähän tyhmä nainen, jos teet lapsia tuollaisten miesten kanssa. Syytä itseäsi vain.

Kivat yleistykset omien mokien vähättelemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Unohdin mainita aloituksessani se, että olen ollut aistivani, että miesten mielestä se seksi on ihan mahtavan ihana asia. Kuulemma se on parempaa kuin niska-hartia-hieronta tai suklaa. Ilmeisesti se siis tuntuu niin mahtavalta. Ilmeisesti monella miehellä seksi on heti kolmantena tärkeysjärjestyksessä syömisen ja nukkumisen jälkeen. Jos asia on näin, niin vaikeaahan se on ilman sitä sitten olla. I see.

Mutta jos se on niin tärkeetä, niin eikö silloin pitäisi käyttäytyä kotona siten, että saa sitä seksiä sitten? Eikö pitäisi vaivaantua kotitöihin ja joskus käyttää vaimoon rahaa, muuhunkin kuin leipään ja jauhelihaan? Eikö pitäisi kiinnostua vaimosta ja lapsista ihmisinä? Eikö pitäisi jutustella ja kysellä kuulumisia?

Ilmeisesti ei. Miehille seksi avioliitossa pitää tulla ilmaiseksi. Heille edut, mutta vaimolle pitää riittää leipä ja makarooni. Orjatyötä, sanon minä.

Niin ja mennessäni avioliittoihini, uskoin miehistäni, että he olisivat hyviä isiä ja hyviä kumppaneita. En olisi uskonut, mihin malliin hommat menevät lasten tulon jälkeen. Nyt olen läksyni oppinut. 

Ap

Se huomioiminen on vastavuoroista. Vaikka teetkin suurimman osan kotitöistä, kun mies "lomailee" töissä, voinet itsekin aloittaa sen keskustelun siitä päivästä. Ei se sille miehellekkään mitään ruusuilla tanssimista ole, työ stressaa häntä ihan samalla tavalla, kuin lastenhoito sinua.

Keskustelitteko te kertaakaan ennen lapsien syntymistä siitä, mitä se perhe-elämä tulee olemaan? Onkohan tässä nyt käynyt siten, että kummankaan toiveet eivät vastanneet realiteetteja.

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Unohdin mainita aloituksessani se, että olen ollut aistivani, että miesten mielestä se seksi on ihan mahtavan ihana asia. Kuulemma se on parempaa kuin niska-hartia-hieronta tai suklaa. Ilmeisesti se siis tuntuu niin mahtavalta. Ilmeisesti monella miehellä seksi on heti kolmantena tärkeysjärjestyksessä syömisen ja nukkumisen jälkeen. Jos asia on näin, niin vaikeaahan se on ilman sitä sitten olla. I see.

Mutta jos se on niin tärkeetä, niin eikö silloin pitäisi käyttäytyä kotona siten, että saa sitä seksiä sitten? Eikö pitäisi vaivaantua kotitöihin ja joskus käyttää vaimoon rahaa, muuhunkin kuin leipään ja jauhelihaan? Eikö pitäisi kiinnostua vaimosta ja lapsista ihmisinä? Eikö pitäisi jutustella ja kysellä kuulumisia?

Ilmeisesti ei. Miehille seksi avioliitossa pitää tulla ilmaiseksi. Heille edut, mutta vaimolle pitää riittää leipä ja makarooni. Orjatyötä, sanon minä.

Niin ja mennessäni avioliittoihini, uskoin miehistäni, että he olisivat hyviä isiä ja hyviä kumppaneita. En olisi uskonut, mihin malliin hommat menevät lasten tulon jälkeen. Nyt olen läksyni oppinut. 

Ap

homma on jo siinä vaiheessa persiillään, kun et halua seksiä itse seksin takia. Ei ne sun seksihalut siitä mihinkään kasva, jos mies imuroi kämpän.

Vierailija kirjoitti:

Mutta lapsihan tarvitsee isähahmon kasvaakseen tasapainoiseksi ja terveeksi aikuiseksi, on sanottu minullekin.

Olen joskus ihmetellyt, miksi on niin tärkeää, että lapsella on lähellä aikuinen, joka ei jaksa kuunnella lasta, ei halua harrastaa hänen kanssaan, ei jaksa lukea hänelle ääneen, vaikka hän sitä pyytäisi, ja lisäksi on usein vapaa-aikana humalassa.

Tämä nyt omi kärjistys, mutta omassa lapsuudessa lähipiirin miehet vaan yleensä olivat tuollaisia.

Tai sitten he olivat koko ajan töissä.

Ei kannatava varmaan yleistää roskasakin parissa kasvaneena muihin, parempiin ihmisiin.

Ja se kiukuttelu johtaa siihen että mies on ennemmin sielä ylitöissä kuin haukuttavana kotona.... Sitten suhde kaatuu. Olen seurannut vastaavia tapauksia vierestä. "Jos" joku näistä kärsii, niin kaikki osapuolet plus sukulaiset jne. Näissä keisseissä ei ole syyllistä eikä voittajaa vaan pelkkiä häviäjiä. Kannattaa miettiä kahdesti ennenkuin haluaa lapsen toisen ihmisen kanssa. Kannattaa miettiä mitä se suhde tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies päätyi olemaan vauvan (8kk)  kanssa 24/7 siinä vaiheessa, kun jouduin viikoksi sairaalaan ja senkin jälkeen minun toipilasvaiheessani mies hoiti vauvaa yksin. Kuukauteen mies jaksanut edes vongata, hän oli liikkumisesta innostuneen vauvan kanssa todella väsynyt etenkin kun minä en voinut tehdä mitään kotitöitä (enkä suostunut edes viihdyttämään vauvaa, mies sai kokea,mitä on täysi vastuu). Kun tulin jumpasta tms. kotiin, muistin aina huomauttaa (miehen sanoin), että miten ihmeessä saat aikasi täällä kulumaan, kun ei ole edes ruokaa pöydässä.

Minä ajattelin että meillä on hyvä tasapainoinen suhde vaikka välillä mieltä kuuli tuota mitä ihmettä teet täällä päivisin ja muuta, etenkin päivinä kun olin väsynyt.

Sitten lapsen ollessa 1,5 vuotias aloin tehdä keikkatöitä ja siihen alkuun tuli sopivat lähes viikon putki niin että mies pystyi olemaan kotona.

Jo toisen päivän jälkeen vallitsi kaaos ja mies parka voivotteli miten aika ei riitä mihinkään. Onnellinen se kuitenkin oli ajasta jota sai olla lasten kanssa ja huomata sen kiintymyksen mikä lapsilla häneen on.

Kai se olisi ihan hyvä että isät olisi enemmän kotona lapsen ollessa pieni.

Aika kädettömiä nuo teidän miehet. Poikani oli esikoisensa kanssa 6kk hoitovapaalla ja pystyi hyvin hoitamaan kodin, aina oli siistiä, lapsi ulkoilutettu, ruoka pöydässä, pyykit pesty jne. Muutenkin ollut paljon esikoisen kanssa kun vaimolla on työmatkoja pari kertaa kuukaudessa. Ja aikaa ja energiaa riittää vielä kahdenkeskisiin menoihinkin ja ystäväperheiden tapaamisiin. Nyt jäämässä kahden kanssa kotiin ja odottaa tosi paljon sitä aikaa:)

A) Kolme lasta.

B) Vaimolla ja minulla on diili, että seksistä ei kieltäydytä jos toinen sitä haluaa.

C) Suhteemme on erinomainen juuri tuon asian takia.

D) Ei tule vilkuiltua vieraisiin pöytiin, kun kotona on asiat kunnossa.

E) Seksi on vaan yksi suhteen tärkeimmistä jutuista. Siihen ei koko päivää mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies päätyi olemaan vauvan (8kk)  kanssa 24/7 siinä vaiheessa, kun jouduin viikoksi sairaalaan ja senkin jälkeen minun toipilasvaiheessani mies hoiti vauvaa yksin. Kuukauteen mies jaksanut edes vongata, hän oli liikkumisesta innostuneen vauvan kanssa todella väsynyt etenkin kun minä en voinut tehdä mitään kotitöitä (enkä suostunut edes viihdyttämään vauvaa, mies sai kokea,mitä on täysi vastuu). Kun tulin jumpasta tms. kotiin, muistin aina huomauttaa (miehen sanoin), että miten ihmeessä saat aikasi täällä kulumaan, kun ei ole edes ruokaa pöydässä.

Minä ajattelin että meillä on hyvä tasapainoinen suhde vaikka välillä mieltä kuuli tuota mitä ihmettä teet täällä päivisin ja muuta, etenkin päivinä kun olin väsynyt.

Sitten lapsen ollessa 1,5 vuotias aloin tehdä keikkatöitä ja siihen alkuun tuli sopivat lähes viikon putki niin että mies pystyi olemaan kotona.

Jo toisen päivän jälkeen vallitsi kaaos ja mies parka voivotteli miten aika ei riitä mihinkään. Onnellinen se kuitenkin oli ajasta jota sai olla lasten kanssa ja huomata sen kiintymyksen mikä lapsilla häneen on.
Kai se olisi ihan hyvä että isät olisi enemmän kotona lapsen ollessa pieni.

Tuossa on ihan validi pointti. Ehkä meidän pitäisi yhteiskuntana kannustaa isiä pitämään kaikki isyyslomansa (kaikki ei niitä muuten pidä).

Vierailija kirjoitti:

A) Kolme lasta.

B) Vaimolla ja minulla on diili, että seksistä ei kieltäydytä jos toinen sitä haluaa.

C) Suhteemme on erinomainen juuri tuon asian takia.

D) Ei tule vilkuiltua vieraisiin pöytiin, kun kotona on asiat kunnossa.

E) Seksi on vaan yksi suhteen tärkeimmistä jutuista. Siihen ei koko päivää mene.

Ihan mielenkiinnosta, miten te hoidatte ton, jos toista ei vaan kiinnosta (on vaikka tosi väsynyt, pitkä päivä töissä tms..)? Vai tunnetteko toisenne niin hyvin, että osaatte ottaa huomioon ja olla pyytämättä seksiä, kun toinen näyttää siltä, että nyt ei vaan jaksais?

Meillä mies on ollut oikein osallistuva vanhempi ja lapset kiintyneet häneenkin, siksi varmasti olemme vielä yhdessä. Pyrkii tulemaan kotiin ajoissa, ei valita seksin vähyydestä yms.

Mutta meidän ongelmat ovat olleet: miehen kyvyttömyys empatiaan minua kohtaan yövalvomisten aikaan (kaikki lapset ovat heräilleet vielä taaperoina paljon) ja miehen jonkinasteinen kiinniolo lapsuudenperheessään. Mies ei ole siis heräillyt öisin, ja appivanhempani ovat rajattomia meitä kohtaan - ja minä olen ainoa joka asettaa rajoja. Jos näiden päälle saisin vielä seksittömyyttä ruikuttavan ja kotitöitä laistavan miehen, niin kyllä se olisi adios.

Ja on minussakin vikani, en todellakaan ole ollut parhaimmillani aikoina jolloin heräsin n. tunnin välein yöllä.

 Omassa tuttavapiirissäni olen nähnyt molemat puolet.

Pariskuntia, joissa äiti totaalisesti omii lapsen itselleen, eikä halua antaa isälle mitään vastuuta hoidosta. Kaikki mitä isä teki oli aina väärin, vaipat väärin vaihdettu, lapsi väärin syötetty jne.  Kuinka se isä voi oppia jos ei saa mahdollisuutta opetella? Tässä tapauksessa isä oikeasti yritti mutta vetäytyi lopulta taka-alalle kun koki ettei osannut. 

Toisessa perheessä isä ei ottanut lapsiin juuri mitään kontaktia, halusi elää ihan samanlaista elämää kuin ennen lapsiakin. Lähteä extempore kavereiden kanssa kaljalle tai äkkilähdöillä ulkomaille. Kävi kotona vain nukkumassa. Ero tuli, ja lapset jäivät lopulta isälleen hyvin vieraiksi. Ei halunnut heitä eron jälkeen juuri tavatakaan, vaikka tapaamisia suorastaan tyrkytettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

A) Kolme lasta.

B) Vaimolla ja minulla on diili, että seksistä ei kieltäydytä jos toinen sitä haluaa.

C) Suhteemme on erinomainen juuri tuon asian takia.

D) Ei tule vilkuiltua vieraisiin pöytiin, kun kotona on asiat kunnossa.

E) Seksi on vaan yksi suhteen tärkeimmistä jutuista. Siihen ei koko päivää mene.

Ihan mielenkiinnosta, miten te hoidatte ton, jos toista ei vaan kiinnosta (on vaikka tosi väsynyt, pitkä päivä töissä tms..)? Vai tunnetteko toisenne niin hyvin, että osaatte ottaa huomioon ja olla pyytämättä seksiä, kun toinen näyttää siltä, että nyt ei vaan jaksais?

Tämä minuakin mietityttä. Itsehän olen meistä se vähemmän lakanan laulatusta kaipaava osapuoli, eikä kukko käskien nouse.

-mies-.

Raskaus ja imetys voi myös kuivattaa limakalvoja ja ainakin itselläni seksi todella sattuu. Pari kertaa olen nyt raskaana miehelle itkien ja kiemurrellen antanut. Nyt en enää jaksa. Yritin selittää miehelle, että olisi panostettava esileikkiin että saisin edes tilaisuuden kiihottua mutta tämä ei miestä kiinnostanut. En kuitenkaan halua kivuliasta seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä. Unohdin mainita aloituksessani se, että olen ollut aistivani, että miesten mielestä se seksi on ihan mahtavan ihana asia. Kuulemma se on parempaa kuin niska-hartia-hieronta tai suklaa. Ilmeisesti se siis tuntuu niin mahtavalta. Ilmeisesti monella miehellä seksi on heti kolmantena tärkeysjärjestyksessä syömisen ja nukkumisen jälkeen. Jos asia on näin, niin vaikeaahan se on ilman sitä sitten olla. I see.

Mutta jos se on niin tärkeetä, niin eikö silloin pitäisi käyttäytyä kotona siten, että saa sitä seksiä sitten? Eikö pitäisi vaivaantua kotitöihin ja joskus käyttää vaimoon rahaa, muuhunkin kuin leipään ja jauhelihaan? Eikö pitäisi kiinnostua vaimosta ja lapsista ihmisinä? Eikö pitäisi jutustella ja kysellä kuulumisia?

Ilmeisesti ei. Miehille seksi avioliitossa pitää tulla ilmaiseksi. Heille edut, mutta vaimolle pitää riittää leipä ja makarooni. Orjatyötä, sanon minä.

Niin ja mennessäni avioliittoihini, uskoin miehistäni, että he olisivat hyviä isiä ja hyviä kumppaneita. En olisi uskonut, mihin malliin hommat menevät lasten tulon jälkeen. Nyt olen läksyni oppinut. 

Ap

Se huomioiminen on vastavuoroista. Vaikka teetkin suurimman osan kotitöistä, kun mies "lomailee" töissä, voinet itsekin aloittaa sen keskustelun siitä päivästä. Ei se sille miehellekkään mitään ruusuilla tanssimista ole, työ stressaa häntä ihan samalla tavalla, kuin lastenhoito sinua.

Keskustelitteko te kertaakaan ennen lapsien syntymistä siitä, mitä se perhe-elämä tulee olemaan? Onkohan tässä nyt käynyt siten, että kummankaan toiveet eivät vastanneet realiteetteja.

Toki huomioiminen on vastavuoroista. Kuitenkin se mies niiden töidensä jälkeen on innokas/jaksava seksihommiin. Minä en ole töideni ja lastenhoitorupeaman jälkeen innokas/jaksava seksihommiin. Kumpikohan meistä on rasittuneempi? 

Niin ja sanotaanko, etten nykymieheltäni vaadi enää kotihommia tai lastenhoitohommia. Ihan turha, ei hän niitä halua tehdä kuitenkaan. Teen ne yksin. Ymmärtäköön hän siitä edestä minua, etten kovin usein ole kovin seksi-intoinen. Tehköön hän ne sitten yksin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

A) Kolme lasta.

B) Vaimolla ja minulla on diili, että seksistä ei kieltäydytä jos toinen sitä haluaa.

C) Suhteemme on erinomainen juuri tuon asian takia.

D) Ei tule vilkuiltua vieraisiin pöytiin, kun kotona on asiat kunnossa.

E) Seksi on vaan yksi suhteen tärkeimmistä jutuista. Siihen ei koko päivää mene.

Ihan mielenkiinnosta, miten te hoidatte ton, jos toista ei vaan kiinnosta (on vaikka tosi väsynyt, pitkä päivä töissä tms..)? Vai tunnetteko toisenne niin hyvin, että osaatte ottaa huomioon ja olla pyytämättä seksiä, kun toinen näyttää siltä, että nyt ei vaan jaksais?

Joo kyllä tässä järkeä käytetään. Ei toista mennä herättää jne. Mutta meillä on niin, että jos toista haluttaa, niin se toinen jättää sen facebookin päivittämisen tasan siihen. Ei minuakaan ole aina huvittanut jos vaimo ehdottaa. Teen sen silti hänen vuoksi. Siihen ei mene tunteja, niiku hyvin tiedät.